Akava: Laatumittarit tukemaan kuntien sivistyspalveluiden kehitystä Tiedotteet 13.02.2025 Tiedotteet 13.02.2025 Akava ehdottaa, että sivistyspalveluille luodaan laatumittarit, joiden toteutumista opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö seuraisivat. Kouluverkon harveneminen ja oppilasmäärien lasku vaikuttavat koulutuksen tasa-arvoon ja kuntien kykyyn tarjota monipuolista opetusta. Etusivu AjankohtaistaTiedotteet ja uutisetAkava: Laatumittarit tukemaan kuntien sivistyspalveluiden kehitystä Jos kunta jäisi sivistyspalvelujen mittareista jälkeen useampana vuotena, ministeriöt aloittaisivat prosessin, jossa kunta esittää suunnitelman tarvittavan laatutason saavuttamiseksi. Kuntaliitos voisi tulla kyseeseen, jos sivistyspalveluiden tarjontaa ei pystytä turvaamaan kunnassa. – Laatumittari mahdollistaisi sivistyspalveluiden seurannan ja tukisi kuntia laadukkaiden sivistyspalveluiden tuottamiseksi myös vaikeina aikoina. Laatua arvioitaisiin esimerkiksi valinnaisaineiden tarjonnan perusteella. Kuntarajat ylittävä yhteistyö voisi olla yksi ratkaisu sivistyspalveluiden turvaamiseksi. Ehdotamme tarkempien mittareiden suunnittelua varten asiantuntijatyöryhmän perustamista, toteaa Akavan johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev. Laatumittarit voisivat kannustaa kuntia ennakoimaan muutosta ja kehittämään ratkaisuja, jotka parantavat koulutuksen saavutettavuutta. Tiedon välittämisen ohella koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhteisön, jossa he oppivat sosiaalisia taitoja, yhteistyötä ja itsenäistä ajattelua. – Suomessa on tehty paljon työtä laadukkaan koulutuksen puolesta. Laatumittarit toimisivat työkaluna tällaisessa työssä kuntien tukemiseksi. Niiden avulla voitaisiin varmistaa lapsille ja nuorille hyvät oppimismahdollisuudet kaikkialla Suomessa, Kouzmitchev korostaa. – Toimia tarvitaan pikaisesti, jotta jokainen lapsi ja nuori saa tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja kasvaa siihen katsomatta missä hän asuu. Akava Works -alue- ja kuntavaalikyselyn mukaan 83 prosenttia vastaajista piti perusopetusta keskeisenä kuntapalveluna, jonka laadusta ei pidä tinkiä. Yli puolet vastaajista piti yhteistyön lisäämistä tärkeänä keinona vahvistaa kuntataloutta, Kouzmitchev jatkaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen peruskoulujen määrä on laskenut puoleen vuosien 1990 ja 2024 välillä. Vuonna 1990 Suomessa oli noin 4 500 peruskoulua, ja vuonna 2024 kouluja oli enää noin 2 000. Tämä muutos asettaa paineita erityisesti pienemmille kunnille, joiden väestöpohja kutistuu. Tutustu Akavan alue- ja kuntavaalitavoitteisiin osoitteessa https://akava.fi/aluejakuntavaalit/ Tutustu Akava Works -alue- ja kuntavaalikyselyn tuloksiin osoitteessa https://akavaworks.fi/kyselyt/alue-ja-kuntapalvelukysely-2024/ Lisätietoa antaa Konstantin Kouzmitchevjohtava asiantuntijakonstantin.kouzmitchev@akava.fi+358 50 403 9529