Akava selvitti: Syrjäytyminen, eriarvoistuminen ja koulutusleikkaukset ovat akavalaisten mielestä sivistysyhteiskunnan pahimmat uhat Tiedotteet 11.07.2017 Tiedotteet 11.07.2017 Akavalaisten mielestä suomalaisen sivistysyhteiskunnan merkittävimmät uhat ovat syrjäytyminen, eriarvoisuuden kasvu ja koulutuksen määrärahoista leikkaaminen. Tämä käy ilmi Akavan Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä. Etusivu AjankohtaistaTiedotteet ja uutisetAkava selvitti: Syrjäytyminen, eriarvoistuminen ja koulutusleikkaukset ovat akavalaisten mielestä sivistysyhteiskunnan pahimmat uhat Lähes puolet kyselyyn vastanneista akavalaisista valitsi joko syrjäytymisen, eriarvoistumisen tai koulutusleikkaukset yhdeksi merkittävimmistä sivistysyhteiskuntaa uhkaavista tekijöistä. – Koulutuksen resursointia pitää vahvistaa, sillä se on paras lääke eriarvoistumista vastaan. Kaikilla päätöksentekotasoilla on ymmärrettävä, että koulutusleikkausten tekeminen lisää eriarvoistumista ja syrjäytymistä, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Akavan sivistyskyselyyn vastanneet pitävät tärkeimpinä sivistysyhteiskunnan piirteinä koulutukseen panostamista sekä turvallisuudesta ja perheiden hyvinvoinnista huolehtimista. Erityisesti Akavan liittojen jäsenet nostavat koulutuksen sivistysyhteiskunnan tärkeimmäksi tunnusmerkiksi. – Suomalaisia menestystarinoita ei synny ilman laadukasta maailman luokan koulutusta ja tutkimusta. Vastikään julkaistu yliopistojen taloudellisten vaikutusten arviointi osoittaa selvästi, että korkea koulutus auttaa ihmisiä työllistymään paremmin ja olemaan tuottavampia. Tästä syntyy taas lisää työtä ja toimeentuloa, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen. Entä millainen on sivistynyt henkilö? Kyselyn perusteella merkittävimpinä sivistyneen henkilön piirteinä pidetään kaikkien ihmisten näkemysten kunnioittamista ja toisesta ihmisestä välittämistä. Myös tietämyksen laaja-alaisuutta ja hyviä käytöstapoja pidetään tärkeinä. Lisäksi erityisesti alle 35-vuotiaat akavalaiset pitävät sivistyneelle henkilölle ominaisena sitä, että hänellä on tahtoa vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. – Suomen kannalta on erittäin lupaavaa, että nuoret näkevät yhteiskunnallisen vaikuttamisen sivistystekona. Mitä useammalla on halua vaikuttaa ja olla mukana yhteisessä päätöksenteossa, sitä paremmin voimme ehkäistä syrjäytymistä ja yhteiskunnan jakautumista, Mielityinen pohtii. Akava teetti Kantar TNS:llä kyselyn, jossa selvitettiin akavalaisten ja muiden palkansaajien käsityksiä sivistysyhteiskunnasta. Kysely tehtiin toukokuussa 2017 ja siihen vastasi 888 akavalaista ja 1201 muuta palkansaajaa. Sivistysyhteiskunta ja sivistyksen mittarit ovat esillä myös Akavan Kuoliko sivistys? -keskustelutilaisuudessa SuomiAreenalla 11. heinäkuuta. Lisätietoa antaa Ida Mielityinenasiantuntijaida.mielityinen@akava.fi+358505940731 Sture Fjäderpuheenjohtajasture.fjäder@akava.fi+358400609717