Akava: Yritystukien uudistamisen hyytyminen pettymys

— Yritystukijärjestelmään olisi tarvittu uudistusta, joten olemme pettyneet, että uudistus ei toteudukaan. Tästä huolimatta jo kevään kehysriihessä on tehtävä rahoituspäätöksiä, jotka kannustavat yrityksiä innovaatiotoimintaan, vaatii Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava pitää hyvänä, että parlamentaarinen yritystukityöryhmä sai kuitenkin aikaan kriteeristön yritystukien tehokkuuden ja tarpeellisuuden arviointiin. Tämä antaa pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia tukien uudelleen kohdentamiseksi.

— Työryhmän tekemä työ oli tältä osin arvokasta ja tätä arviointia tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. Ei siis todeta, että tämä oli nyt tässä ja jatkossa yritystukien arviointia ei tarvitse tehdä. Tulevaisuudessa arviointia ja uudelleen suuntaamista on tehtävä säännöllisesti, toteaa Fjäder.

Yritysten innovaatiotoiminta kaipaa uutta kasvun sysäystä

Yritysten innovaatiotukien kokonaistaso on kansainvälisesti vertaillen hyvin matala. Nykyinen hallitus teki hallitusohjelmassa 130 miljoonan euron säästöpäätöksen Business Finlandin innovaatiotukiin. Samalla Suomessa tehtyjen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien osuus bruttokansantuotteesta on laskenut 2,8 prosenttiin. Erityisesti teollisuuden TKI-investoinnit ovat laskeneet voimakkaasti.

Akavan mukaan yritysten innovaatiotoimintaan on suunnattava lisää rahoitusta kehysriihen yhteydessä vielä nykyisen hallituskauden aikana.

— Tarvitaan noin 150–200 miljoonan euron lisäpanostukset innovaatiotukiin, jotta päästään sellaiselle tasolle, joka saa teollisuuden ja muut yritykset investoimaan innovaatioihin kuten huippuvuosina tehtiin. Suuria odotuksia kohdistuu sekä nykyiseen että tuleviin hallituksiin, painottaa Fjäder.

Akavan vastaavan lakimiehen Vesa Vuorenkosken mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan on sisällytettävä innovaatiostrategia, jossa sovitaan yhteisestä tavoitteista ja tehdään päätökset uusista panostuksista ja painopisteistä.

— Yritysten innovaatiotoiminnan edellytykset on laitettava kuntoon, mikä edellyttää laaja-alaista ohjelmaa. Ohjelmassa tulee kohentaa korkeakoulujen edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja lisätä yritysten innovaatioinvestointien tukia. Osaavan työvoiman liikkuvuutta työmarkkinoilla ja kannusteita työpaikan vaihtamiseen tulee myös parantaa, Vuorenkoski toteaa.