Koulutuksen pirstaloiminen pienempiin yksiköihin vaarantaa laadun Uutiset 10.11.2021 Uutiset 10.11.2021 Akava on mukana kannanotossa, jossa kommentoidaan korkeakoulupolitiikan suunnanmuutosta. Muut allekirjoittajat ovat yliopistojen hallitusten puheenjohtajia ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Kannanotossa korostetaan, että korkeakoulupolitiikan pitkä, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen itsensä tukema vahva periaate yli hallituskausien on ollut luoda vahvuusalueillaan kansainväliseen kärkeen yltävä korkeakoulujen verkosto. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä laadukas koulutus ovat Suomelle elinehto. Ne luovat edellytykset kilpailukyvylle ja taloudellisesti kestävälle tulevaisuudelle, johon myös ihmisten hyvinvointi ja palvelut nojaavat. Etusivu AjankohtaistaTiedotteet ja uutisetKoulutuksen pirstaloiminen pienempiin yksiköihin vaarantaa laadun Tiedeministeri Antti Kurvinen kertoi julkisuudessa (HS 8.11.2021) korkeakoulupolitiikan linjan muuttuneen. Kurvinen sanoi, että korkeakoulutuksen keskittämisen aika on ohi ja nyt noudatetaan hajauttamisen linjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa pienempiä koulutusyksiköitä hajautetusti eri puolelle Suomea korkeakouluilta kysymättä. Ministerin viesti on erittäin huolestuttava. Korkeakoulupolitiikan pitkä, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen itsensä tukema vahva periaate yli hallituskausien on ollut luoda vahvuusalueillaan kansainväliseen kärkeen yltävä korkeakoulujen verkosto. Tämä tarkoittaa autonomisia korkeakouluja ja omaan ydinosaamiseensa keskittyviä yksiköitä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Periaate on ollut hyvä, ja korkeakoulujen profiilit ovat pysyneet selkeinä. Tutkimuksen ja koulutuksen korkeasta laadusta on pystytty huolehtimaan. Ministeri Kurvisen viesti on hämmentävä myös siksi, että pääministeri Sanna Marin on asettanut parlamentaarinen TKI-ryhmän turvaamaan nimenomaan hallituskausia pidemmän tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan rahoituksen. Ryhmän 8.11. järjestetyssä kuulemistilaisuudessa yksi vahva viesti oli tarve saada myös koulutukselle työrauha. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä laadukas koulutus ovat Suomelle elinehto. Ne luovat edellytykset kilpailukyvylle ja taloudellisesti kestävälle tulevaisuudelle, johon myös ihmisten hyvinvointi ja palvelut nojaavat. Suomen vahvuus on erityisesti digitaalisten ja hiilineutraalin talouden teollisissa ratkaisuissa sekä muutosta tukevissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa innovaatioissa. Korkeakoulujen rooli huippuosaajien ja tutkijoiden kouluttajana sekä ulkomailta rekrytoitavien opiskelijoiden ja tutkijoiden kotouttajana on keskeinen. Kilpailijamaissamme tämä yhteys ymmärretään ja päätökset sekä panokset ovat sen mukaisia. Me emme voi kääntää kulkuamme pois tältä tulevaisuuspolulta. Suomalaisten yliopistojen hallitusten puheenjohtajia Jannica Fagerholm, Hanken Svenska handelshögskolan Tarja Halonen, Helsingin yliopisto Sakari Kallo, Oulun yliopisto Mikko Kosonen, Aalto-yliopisto Heikki Lehtonen, Taideyliopisto Hannele Niemi, Lapin yliopisto Lea Ryynänen-Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto Tuomo Rönkkö, LUT-yliopisto Ritva Viljanen, Turun yliopisto Thomas Wilhelmsson, Åbo Akademi Akava Sture Fjäder, puheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK Jyri Häkämies, toimitusjohtaja