Osaamisen vaikuttavuus tulee nähdä laaja-alaisesti

– Akava korostaa, että taloudellista tutkimustietoa on käytettävä monipuolisesti päätöksenteossa. Talouden, tuottavuuden ja osaamisen yhteyksistä tarvitaan jatkossa yhä syvempää lisätietoa. On tutkittava myös erilaisten rahoitusmuotojen ja hallinnollisten ratkaisujen vaikutuksia osaamiseen ja innovaatioihin. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiopanostukset on saatava kääntymään kasvuun, jos haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, toteaa puheenjohtaja Sture Fjäder.

Arviointineuvoston mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän laajeneminen on suurelta osin päättynyt vuoden 2000 jälkeen. Uusien yliopisto-opiskelijoiden määrä on kääntynyt laskuun, ja yliopisto-opiskelijoiden osuus ikäluokasta laskenut. Suomalaisten opiskelijoiden tulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat laskeneet, ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten osuus kasvanut. Neuvosto tuo esille, että hallitus on vähentänyt korkeakoulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeen tarkoitettuja resursseja.

– Tämä hallituskausi on osoittanut, että rahoituksesta koulutukseen ja tutkimukseen sekä uutta kasvua luovasta rahoituksesta on liian helppo leikata tiukkojen valintojen edessä. Kuten arviointineuvosto toteaa, leikkaukset ovat parantaneet julkisen talouden tasapainoa, mutta ne voivat vaikuttaa epäedullisesti tuottavuuden kasvuun pidemmällä aikavälillä, toteaa asiantuntija Ida Mielityinen.

Tulokset korostavat myös sitä, että koulutuksen laatuun on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.

Leikkauksista huolimatta Suomi panostaa paljon julkista rahoitusta koulutukseen ja tutkimukseen. Suomen julkiset koulutusmenot, joihin kuuluu sekä valtion että kuntien rahoitus, olivat vuonna 2015 noin 13,1 miljardia euroa eli 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. OECD:n tilastojen mukaan julkinen sektori panostaa koulutukseen selvästi enemmän vain Tanskassa ja Norjassa, joissa julkisten koulutusmenojen osuus on noin 7,5 % bruttokansantuotteesta.

– Jotta rahoitus olisi mahdollisimman tuottavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, meidän on tunnettava nykyistä tarkemmin tiedon ja osaamisen yhteydet kasvuun ja tuottavuuteen. Tarkastelu eri aikavälein on hyvin tärkeää, koska esimerkiksi perustutkimuksen arvo näkyy hitaasti ja sitä on vaikea ennakoida. Tulevaa hallitusohjelmaa tehtäessä on käytettävä mahdollisimman monipuolisesti tutkimustietoa koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen alueelta, Mielityinen huomauttaa.

Akava muistuttaa, että julkinen sektori voi suoraan luoda kysyntää innovaatioille. Esimerkiksi väestörakenteen takia Suomessa on selkeä tarve ratkaisuille, joilla hallitaan terveys- ja sosiaalimenojen kasvua. Innovaatiotoiminta on ymmärrettävä laajasti – tekniikan ohella on kyse myös palvelukonsepteista ja työn organisoimisesta.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tänään vuosiraporttinsa 2017. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun.