Kansainvälinen energiajärjestö IEA ilmoitti tällä viikolla maailman olevan fossiilienergian alasajon alussa. Öljyn, hiilen ja kaasun käyttö ovat olleet edelleen kasvussa maailmanlaajuisesti, joskin kasvu on viime vuosina hidastunut.
Useissa kehittyneissä teollisuusmaissa onkin päästy fossiilienergian osalta jo lasku-uralle, esimerkiksi Suomessa sähköstä ja energiasta yhä suurempi osa tuotetaan päästöttömästi. Vuonna 2022 fossiilisten polttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 33,7 prosenttia, pienin sitten 1950-luvun. Olkiluodon ydinvoimala ja lisääntynyt tuulivoima ovat tuoneet viime vuosina hyvää kehitystä. Lisäksi liikenteen sähköistyminen on meilläkin päässyt vauhtiin.
Liikenteen sähköistymisen osalta nykyinen hallitusohjelma ei tosin paljoa Suomelle lupaa. Ihmisiä ja autolla liikkumisen kustannuksia voi alentaa muillakin tavoin kuin laskemalla polttoaineveroa, esimerkiksi tutkijoiden esittämällä tasapalautuksella. Se kannustaisi nimenomaan päästövähennyksiin.
Hallitusohjelmassa on hyvääkin vihreän siirtymän osalta. Tuulivoiman, pienydinvoimalahankkeiden ja vetytalouden tukeminen sekä kestävien investointien luvitusten nopeuttaminen ovat oikeita asioita. Mutta jos hallitus on tosissaan tekemässä Suomesta vihreän siirtymän suurvaltaa, näkökulmaa on laajennettava myös osaamisinvestointeihin.
Työntekijöiden osaamiseen panostaminen ja siten osaavan työvoiman saatavuus ovat kansainvälisesti vihreän siirtymän ytimessä. Osaamiseen panostaminen on keskeinen osa presidentti Bidenin vihreän siirtymän politiikkaa Yhdysvalloissa. Sitä se on myös Euroopan unionin ohjelmissa ja näkyi vahvasti myös Euroopan komission puheenjohtaja Von der Leyenin tämän viikon linjapuheessa.
Osaaminen olisi vastaus myös pahenevaan työvoimapulaan, mutta se on myös keino pitää palkansaajat mukana muutoksessa. Ihmisten on helpompi tukea välttämätöntä muutosta, jos he uskovat työllistyvänsä muutoksen mukana. Suomessa tämä vihreän siirtymän alue on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.
Hiilen käyttö liittyi teollisen vallankumouksen läpilyöntiin Englannissa 1700-luvulla. Se palveli aikansa hyvin ja antoi ihmiskunnalle mahdollisuuden elintasonsa nostoon, kansainväliseen kauppaan ja ihmisten liikkuvuuteen. Enää sitä ei tarvita. Suomi on käyttänyt vuosittain miljardeja euroja ulkomaisen fossiilienergian maahantuontiin. Samalla se on tukenut Saudi-Arabian ja Venäjän kaltaisia autoritäärisiä valtioita, joista etenkin jälkimmäisen sotakassan rahoittaminen fossiilienergiaa ostamalla on Suomelle uhka.
Fossiilienergian käytön lopettamisen nopeuttamista puoltavat sekä ilmastonmuutos että Suomen omavaraisuus ja kilpailukyky.
Syyskuun 15.–17. päivinä vietetään maailmanlaajuista End Fossil Fuels -kampanjaa, joka vaatii nopeaa ja oikeudenmukaista loppua fossiilisille polttoaineiden käytölle. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC on yksi sadoista kampanjaan osallistuvista järjestöistä. SAK ja STTK ovat ITUC:n suomalaiset jäsenjärjestöt.
Pia Björkbacka, kansainvälisten asioiden asiantuntija, SAK
Piia Rekilä, yhteiskunta-asioiden päällikkö, Akava
Jaakko Haikonen, asiantuntija, STTK
Kuvituskuva: Hanasaaren kivihiilivoimalaitos Helsingissä suljettiin huhtikuussa 2023. Kuva: Nemo_bis / Creative Commons (CC BY-SA 4.0).
Lisätietoja:
