Akavan liittokokous hyväksyi 19. toukokuuta 2026 toimintakertomuksen vuodelta 2025. Toimintakertomuksen liitteet ovat käytettävissä pdf-tiedostona.
Geopolitiikka pysyi jännitteisenä vuonna 2025. Epävarmuus maailmankaupan kasvua jarruttavien tullien tasosta poistui vain osittain. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkui.
Suomen talous kehittyi selvästi ennustettua heikommin. Kokonaistuotanto taantui suuren osan vuotta ja työttömyys kasvoi. Tämä vaikeutti pyrkimyksiä pysäyttää kohoava julkisen talouden velkaantuminen.
Petteri Orpon hallitus haki ratkaisua vaikeaan taloudellisen tilanteeseen erityisesti kasvutoimista ja jatkaen sopeutuslinjallaan. Toimitusjohtaja Risto Murron kasvuryhmän raportti oli pohjana hallituksen puoliväliriihen päätöksille, joissa korostuivat ansiotuloverotukseen ja yritysverotukseen tehdyt kevennykset. Budjettiriihessä hallitus päätti lisäsopeutustoimista.
Eduskuntaryhmät tekivät lokakuussa parlamentaarisen sopimuksen julkisen talouden hoitamisesta. Sopimuksen tavoite oli varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyys ylivaalikautisella sitoumuksella ja menettelyllä. Perustetun finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän, nk. velkajarrutyöryhmän, valmistelu merkitsi sitä, että puolueet sitoutuvat yhdessä tulevan sopeutuksen määrään. Eduskuntavaalien alla esille nousevat keinot määrällisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Akavan tavoitteena on hyvä ja tuottava työelämä, joka pohjautuu korkeaan osaamiseen ja kannattavaan työhön. Se johtaa korkeaan työllisyyteen sekä vastuulliseen ja vahvaan talouskasvuun.
Akava uudisti toimintaansa vastaamaan uutta, vuosille 2025–2029 ulottuvaa strategiaa, jonka Akavan liittokokous hyväksyi maaliskuussa ylimääräisessä kokouksessa. Akavan tavoitteena on hyvä ja tuottava työelämä, joka pohjautuu korkeaan osaamiseen ja kannattavaan työhön. Se johtaa korkeaan työllisyyteen sekä vastuulliseen ja vahvaan talouskasvuun.
Akava uudisti toimintaansa ja organisaatiotaan uuden strategian pohjalta. Vaikuttamistyön tärkeimmäksi tehtäväksi määrittyi vaikuttaminen eduskuntavaaleihin ja tulevan hallitusohjelman sisältöön ja toteuttamiseen. Osana toiminnan uudistamista Akava kävi syksyn aikana muutosneuvottelut, jotka johtivat neljän henkilön työsuhteen irtisanomiseen sekä useiden työntekijöiden toimenkuvien muutoksiin.
Akavan vaikuttamisen ja edunvalvonnan yhtenä keskeisenä painopisteenä oli vaikuttaminen pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimintaan. Toisena painopisteenä oli Akavan eduskuntavaalitavoitteiden valmistelu.
Työmarkkinakeskusjärjestöt olivat neuvotelleet työeläkeuudistuksesta vuoden 2024 ajan. Tammikuussa Akavan hallitus hyväksyi osaltaan neuvottelutuloksen.
Maan hallitus teki huhtikuussa puoliväliriihessään merkittäviä päätöksiä ansiotulojen verojen keventämiseksi kaikissa tuloluokissa. Päätös vastasi erittäin hyvin Akavan tavoitteita. Akavan esittämät muut kasvu- ja työllisyystoimet jäivät riihessä kuitenkin pääosin tekemättä.
Puoliväliriihessä hallitus teki päätöksen työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta. Akava korosti aktiivisessa vaikuttamistyössään sitä, että jäsenmaksut ovat tulonhankkimiseen liittyviä menoja, joihin pitää saada verovähennys. Akavan pyytämässä lausunnossa vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä osoitti, että tulonhankkimismenojen säätäminen vähennyskelvottomiksi olisi erittäin poikkeuksellinen verosanktio. Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen merkitsi myös sitä, että tyypillisillä akavalaisilla tulotasoilla verotus ei kevenisi. Akava esitti vaihtoehtoisia verotoimia vastaavien säästöjen löytämiseksi, mutta hallitus ei perääntynyt linjauksestaan.
Hallituksen syyskuun budjettiriihtä edelsi valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut, jossa tavoiteltiin noin yhden miljardin euron lisäsopeutuksia. Neuvottelujen tuloksena tehtyjä linjauksia vastustettiin laajasti. Budjettiriihessä peräydyttiin Akavan tavoitteiden mukaisesti muun muassa T&K-rahoituslain muuttamisesta ja korkeakouluindeksien jäädyttämisestä. Akava oli tehnyt järjestelmällisesti vaikuttamistyötä työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentamisesta. Budjettiriihessä tehtiin päätös asiaa koskevan lainvalmistelun aloittamisesta.
Kasvuriihi-hankkeen puheenjohtaja Risto Murto oli Akavan hallituksen vieraana tammikuussa. Pääministeri Petteri Orpo oli Akavan hallituksen iltakoulussa syyskuussa. Hän arvioi jäljellä olevan vaalikauden keskeisiä asioita sekä tulevan vaalikauden näkymiä. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie vieraili Akavan hallituksessa lokakuussa. Hän alusti korkeakouluvision valmistelusta, T&K-tavoitteen saavuttamisen näkymistä sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta.
Akavan hallitus käsitteli Akavan eduskuntavaalitavoitteiden sisältökysymyksiä elokuusta alkaen. Tavoitteet konkretisoituivat syksyn aikana koskemaan osaamista ja kasvua sekä työelämäasioita. Tavoitteet konkretisoituivat myös Akavan keinoiksi. Eduskuntavaalitavoitteiden ensimmäinen käsittely oli hallituksessa joulukuussa.
Akava juhlisti 75-vuotista toimintaansa.
Akava juhlisti 75-vuotista toimintaansa. Järjestimme Akava-yhteisölle, sidosryhmille ja kumppaneille juhlanäytännön ”Täällä Pohjantähden alla” ja sidosryhmätilaisuuden Suomen Kansallisteatterissa 25. marraskuuta. Julkaisimme joulukuussa Akavan 75-vuotishistoriateoksen ”Osaamisen ja vaikuttamisen voima”. Teos koostuu kolmesta osasta. Sari Aalto tarkastelee Akavaa koulutuspoliittisena toimijana, Ilkka Levä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja Samu Nyström järjestöllisenä tekijänä.
Akava jatkoi vaikuttamistyötään hallitusohjelman työelämäkirjausten toimeenpanossa. Esitimme muun muassa henkilöperusteiseen irtisanomissuojaan, määräaikaisten työsuhteiden heikentämiseen sekä suojelutyölainsäädäntöön tasapainottavia ratkaisuja, joilla myös palkansaajien näkökulmat ja suojelun tarve olisi tullut huomioiduksi. Vaikutimme henkilöstön hallintoedustuksen vahvistamiseen. Tavoitteena oli vähintään soveltamisalarajan lasku nykyisestä sekä henkilöstöedustuksen rajaaminen yrityksen hallitukseen tai johtoryhmään hallituksen kehysriihipäätöksen mukaisesti.
Vaikutimme yhteistoiminta-asiamiehen toimiston ja työneuvoston lakkauttamista valmistelleen säästötyöryhmän ja vuosilomalain säästövapaan ajankohtaa koskevaa sääntelyä muuttaneen työryhmän sekä työelämän tietosuojalainsäädännön muutostarpeita kartoittaneen työryhmän työhön. Olimme myös mukana kanneaikojen yhtenäistämistä selvittäneessä työryhmässä. Lisäksi vaikutimme alustatalousdirektiivin ja palkka-avoimuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelleissa työryhmissä.
Akava teetti tutkimusyhtiö Verianilla selvityksen (Määräaikaisuudet 2025) siitä, miten yritykset aikovat hyödyntää määräaikaisia työsuhteita ilman perusteluvelvollisuutta.
Työelämän kehittämistä koskevat muutokset jäivät kuitenkin tekemättä eikä tasapainottaville toimille ollut lainvalmistelussa edellytyksiä poliittisen ohjauksen ja työnantajien vastustuksen vuoksi.
Akava osallistui ja vaikutti Euroopan unionin työelämää koskevan sääntelyn valmisteluun muun muassa oikeutta irtaantua työstä (right to disconnect) ja työelämän tekoälysääntelyssä sekä eurooppalaisia yritysneuvostoja (EWC) koskevien direktiivimuutosten valmisteluun. Työturvallisuuslainsäädännössä kiinnitimme huomiota erityisesti työn intensiivistymiseen ja psykososiaalisen kuormituksen kasvuun asiantuntijatyössä. Vuoden aikana Akava toi esiin tarpeen säätää tarkentava asetus psykososiaalisesta kuormituksesta, vahvistaa esihenkilöiden toimivaltuuksia ja oikeusturvaa sekä viedä eteenpäin Akavan tavoitteisiin liittyvät, sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellut laki- ja asetusluonnokset.
Työsuojelussa painotimme ennaltaehkäisyä, työkyvyn turvaamista sekä rakenteellisia ratkaisuja, joilla ehkäistään työkyvyttömyyttä ja mielenterveyden häiriöitä.
Työsuojelussa painotimme ennaltaehkäisyä, työkyvyn turvaamista sekä rakenteellisia ratkaisuja, joilla ehkäistään työkyvyttömyyttä ja mielenterveyden häiriöitä. Akava osallistui aktiivisesti valmistelutyöhön ja vaikutti siihen, että työelämän kuormitustekijöitä tarkastellaan järjestelmätasolla eikä yksinomaan yksilön vastuuna.
Vuonna 2025 Akava piti työterveyshuollon kehittämistä keskeisenä keskustelun ja vaikuttamisen kohteena. Merkittävin kokonaisuus oli valtioneuvoston asetuksen päivittäminen. Asetus koskee hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta. Työryhmän tehtävänä oli arvioida asetuksen toimivuutta ja valmistella ehdotus sen päivittämiseksi. Työryhmän työ päättyi vuoden 2025 lopussa, ja asetusluonnos siirtyi vuodenvaihteessa poliittiseen päätöksentekoon. Työterveyslaitos valmistelee uudistukseen liittyen päivitettyä työterveyshuolto-opasta. Akava osallistui valmisteluun molempien työryhmien jäsenenä.
Tasa-arvolainsäädännössä keskeisiä teemoja olivat tasa-arvolain muutokset, raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisy sekä palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen toimeenpano.
Akava korosti, että raskauteen ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä on edelleen merkittävä työelämän tasa-arvo-ongelma, joka heikentää erityisesti naisten työmarkkina-asemaa ja urakehitystä. Akava toi esiin tarpeen vahvistaa oikeussuojakeinoja ja selkeyttää työnantajan velvollisuuksia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Akava Works teetti E2 Tutkimuksella selvityksen työelämätutkijoiden näkemyksistä koskien asiantuntijatyön muutosta. Selvityksen kautta saimme hyödyllistä taustamateriaalia myös eduskuntavaalitavoitteiden tueksi.
Palkka-avoimuuden toimeenpanossa Akava painotti, että sääntelyn on turvattava työntekijöille tosiasialliset mahdollisuudet tunnistaa ja osoittaa palkkasyrjintä. Erityisesti Akava korosti samanarvoisen työn arvioinnin selkeää määrittelyä sekä palkkarakenteiden läpinäkyvyyttä.
Akava osallistui aktiivisesti Eurocadresin toimintaan. Yhteistyössä painottui erityisesti palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoon liittyvä Open Pay -hanke, jossa edistettiin palkka-avoimuuden käytännön toteutumista ja vahvistettiin jäsenjärjestöjen osaamista direktiivin soveltamisessa.
Eurocadresin kongressi järjestettiin lokakuussa Pariisissa. Akava oli aktiivisesti mukana valmistelussa, ja Akavan edustaja jatkaa Eurocadresin puheenjohtajistossa ja toimeenpanevassa komiteassa.
Keväällä 2024 työministeri ja sosiaaliturvaministeri käynnistivät hankkeen, jonka tavoitteena oli edistää yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Akava vaikutti hankkeen loppuraportin ratkaisuihin laatimalla esityksen siltatyömallin kokeilusta Suomessa. Työurasuunnitteluun pohjautuva malli nostettiin ehdotuksena esille huhtikuussa julkaistun selvityshenkilön loppuraportissa.
Akava vaikutti vahvasti työeläkejärjestelmän kehittämiseen kolmikantaisissa työryhmissä ja eläkeneuvotteluissa. Akavan linjaamat neuvottelutavoitteet etenivät työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken saavutettuun yksimieliseen neuvottelutulokseen 19.1.2025, ja hallitus sitoutui toteuttamaan uudistuksen eläkesopimuksen mukaisena. Akava vaikutti eläkeuudistusta koskevan hallituksen esityksen valmisteluun. Esitys annetaan eduskunnalle maaliskuussa 2026. Lisäksi Akava osallistui työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevan joustomallin valmisteluun.
Akava vaikutti vahvasti työeläkejärjestelmän kehittämiseen kolmikantaisissa työryhmissä ja eläkeneuvotteluissa.
Akava osallistui myös parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työhön, joka jatkuu hallituskauden loppuun.
Akavassa toimi määräaikainen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kehittämisen työryhmä, jossa yhdessä liittojen kanssa pohdittiin ansioturvan ongelma- ja kehityskohteita ja tehtiin niiltä osin ehdotuksia Akavan eduskuntavaalitavoitteiksi.
Korkeakoulupolitiikassa prioriteettina oli korkeakoulujen perusrahoituksen turvaaminen ja riittävän henkilöstön määrän varmistaminen suhteessa opiskelijamäärään. Akava osallistui aktiivisesti opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvisiovalmisteluun. Akavan hallitus hyväksyi marraskuussa vaikuttamistoiminnan tueksi Akavan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 -linjaukset.
Akava osallistui aktiivisesti opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvisiovalmisteluun.
Akava edisti korkeakoulutettujen jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia osana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmätyöskentelyä. Akava korosti työnantajien vastuuta työntekijöiden osaamisen päivittämisessä ja nosti aihetta esiin myös asiantuntija-artikkeleita. Valmistelimme ratkaisuesityksiä jatkuvan oppimisen edistämiseksi osana Akavan eduskuntavaalitavoitteita. Korkeakoulutettujen kansainvälisen liikkuvuuden merkitystä pidimme esillä kansainvälisessä vaikuttamistoiminnassamme ETUC:ssa ja OECD:ssa.
Akava ehdotti Akava Worksin julkaiseman yritystukiraportin yhteydessä pitkäjänteistä strategiaa korkeakoulujen rahoituksen turvaamiseksi ja liitti yritystukien uudistamisen osaksi laajempaa osaamis- ja innovaatiopolitiikkaresurssien vahvistamista sekä kasvupolitiikka. Akavan kasvupolitiikan keskeinen viesti oli koulutus- ja osaamistason kasvattaminen, TKI-toimintaan panostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yritystukijärjestelmän uudistamisessa keskeisenä pidimme siirtymistä säilyttävistä tuista uudistaviin ja tukien lainapainotteisuuden lisäämistä. Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistämiseksi tilasimme yhteistyössä Keskuskauppakamarin kanssa selvityksen, jossa ehdotettiin muun muassa uutta pisteytykseen perustuvaa mallia.
Kuntavaalien alla Akava piti esillä muun muassa kuntien työllisyys- ja kotouttamispalveluita, vihreän siirtymän työllisyysvaikutuksia kunnille sekä kuntakoon vaikutusta julkiseen talouteen. Osallistuimme vuoden alussa perustetun valtakunnallisen työllisyyden edistämisen neuvottelukunnan työhön ja vaikutimme aktiivisesti myös työ- ja elinkeinoministeriössä tehtyyn työvoimapoliittiseen valmisteluun, muun muassa työttömien palveluprosessin uudistamiseksi sitä varten perustetussa ministeriön työryhmässä.
Akava osallistui vuoden aikana tiiviisti sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöhankkeeseen, jossa valmisteltiin esitystä työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen voimaansaattamiseksi. Kyseessä on uudistus, joka laajentaisi monimuotoisesti työllistyvien ansioturvaa työttömyyden varalta ja jota Akavakin on pitkään kannattanut.
Akava Works julkaisi vuoden aikana kymmenen työttömyys- ja lomautuskatsausta ja nousi niiden ansiosta Suomessa yhdeksi tiedotusvälineiden eniten siteeraamaksi kommentoijaksi työttömyyden saralla. Näin korkeakoulutettujen työttömyyden nopea nousu on saanut laajaa näkyvyyttä, mikä on avannut väyliä kertoa laajemmin Akavan ratkaisuehdotuksista sekä keskeisistä talous- ja veropoliittisista tavoitteista. Nämä tavoitteet – talouden kasvukyvyn parantaminen, tuottavuuden nousun vauhdittaminen, TKI-investointien kasvattaminen, korkea työllisyys, terve julkinen talous sekä työn tekemisen ja yrittämisen kannusteiden parantaminen erityisesti työn verotusta keventämällä – ovat keskeisiä myös tulevien eduskuntavaalien kannalta. Akava korosti niiden saavuttamisen tärkeyttä paitsi kuulemistilaisuuksissa ja tapaamisissa poliittisten päättäjien kanssa myös keskusteluissa johtavien virkamiesten, asiantuntijoiden ja median edustajien kanssa.
Akava Works on vahvistanut rooliaan keskeisenä työttömyyden asiantuntijana, mikä on samalla vahvistanut Akavan vaikuttavuutta.
Akava Works käynnisti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään ansiotulojen korkeiden marginaaliverojen vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen työmarkkinoilla ja verokertymään. Hanke, jonka Etla toteuttaa, tukee Akavan vaikuttamistyötä.
Akava Works jatkoi aktiivista talouskehityksen seurantaa ja kommentointia. Tuotimme Suomen makrotalouden ennusteen kesäkuussa ja joulukuussa ja osallistuimme kansainvälisten talousennustajien paneeliin (Consensus Economics). Vuoden aikana järjestimme 16 pääekonomistin taloustuokiota, jotka ovat verkkolähetyksiä ajankohtaisista talousaiheista jäsenjärjestöjen henkilöstölle. Pääekonomisti piti lisäksi useita talouskatsauksia sekä Akavan liittojen että ulkopuolisten tahojen järjestämissä tilaisuuksissa.
Vuosi 2025 jatkui epävakaissa olosuhteissa kauppasotien ja Venäjän hyökkäyssodan leimatessa yleistä ilmapiiriä. Merkittävä muutos EU:n toiminnassa oli lainsäädännön yksinkertaistamis- ja vähentämishankkeiden (Omnibus) aloittaminen.
Komissio teki esityksen EU:n monivuotiseksi budjetiksi vuosille 2028–2034, minkä yhteydessä Akava painotti osaamistoimintoja kuten tutkimus- ja koulutusohjelmia. Niille esitettiinkin tuntuvasti lisää määrärahoja, vaikka lopputulos ei ehkä vastaa esitettyä tasoa. Lisäksi painotimme oikeusvaltioperiaatteen ulottamista kaikkiin määrärahoihin.
Akava korosti osaamistoimintojen, kuten tutkimuksen ja koulutuksen, merkitystä EU:n monivuotista budjettia 2028–2034 koskevassa valmistelussa.
Omnibus-hankkeissa Akava otti kantaa erityisesti yhteiskuntavastuudirektiiviin. Esitys lukuisten EU:n digitaalilakien yksinkertaistamisesta oli tasapainoisempi, mutta ei täysin ongelmaton.
Akava myötävaikutti myös esityksiin EU:n tekoälystrategian ja innovaatiopolitiikan vahvistamisesta, EU:n vuoden 2040 90 prosentin päästövähennystavoitteeseen, uusien kauppasopimuksien solmimiseen sekä start-up-strategian luomiseen.
Yksinkertaistamishankkeiden rinnalla luotiin uutta lainsäädäntöä, kuten työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemisdirektiivin (EWC) parantaminen, europarlamentin mietintö tekoälystä työelämässä sekä kolmikantaiset valmistelutyöt psykososiaalisista riskeistä. Komissio esitteli työn laatustrategian, jossa kärjessä oli työn tuottavuus sekä mahdolliset tulevat säädöshankkeet mukaan lukien etätyö ja työntekijöiden irtaantumisoikeus työnantajayhteyksistä vapaa-ajalla. Myötävaikutimme usealla tavalla kaikkien näiden edistämiseksi.
Uusien Euroopan parlamentin jäsenten kanssa aloitettiin Akava-MEP-tilaisuudet. Aiempaan tapaan ETUC:n, Eurocadresin, EU:n talous- ja sosiaalikomitean sekä Suomen eri ministeriöiden EU-jaostojen toiminta olivat osa Akava EU-vaikuttamista. Vierailimme myös muutamien komissaarien kabineteissa edunvalvontamielessä.
Akava myötävaikutti esimerkiksi ILO-työhön sekä Pohjoismaiden Akavien yhteistyöhön. Suomessa käytetään aiempaa enemmän muiden Pohjoismaiden eri alojen esimerkkejä oman toiminnan ja lainsäädännön kehittämiseksi, mikä korostaa entisestään pohjoismaisen yhteistyön merkitystä.
Akavan viestintä tuki toimintavuoden aikana Akavan uuden strategian toteuttamista. Toteutimme strategiaviestintää monikanavaisesti ja yhteisöllisesti: tuotimme uudesta strategiasta viestinnällisen videon, avasimme strategiaa uutiskirjeillä ja Akava-yhteisölle suunnatussa verkkolähetyksessä.
Akavan 75-vuotisjuhlavuoden yhteydessä otimme käyttöön uuden ilmeen, joka vahvisti Akavan näkyvyyttä ja yhtenäistä brändiä. Uuden ilmeen saivat myös Akava Works ja Akavan opiskelijat. Akavan toimisto oli tiiviisti mukana uuden ilmeen valmistelussa. Akavan verkkosivut uudistuivat. Samalla toimme sivuille Akavan uuden brändi-ilmeen, lisäsimme sivujen käytettävyyttä ja uudistimme toiminnallisuuksia.
Akavan viestintä tuki strategian toteutusta monikanavaisella ja yhteisöllisellä strategiaviestinnällä. Ilmeen ja verkkosivujen uudistus vahvisti yhtenäistä ja näkyvää brändiä koko Akava-yhteisössä.
Viestinnän toiminnassa keskeistä oli tukea Akavan vaikuttamistyötä ja tiedontuotantoa entistä vahvemmin ja taktisemmin. Akavan kannat olivat säännöllisesti esillä eri kanavissa, jotta keskeiset viestit tavoittaisivat paremmin olennaiset kohderyhmät. Vahvistimme taktista viestintää päättäjille ja muille tärkeille sidosryhmille. Toteutimme Akava-yhteisön yhteisiä viestintäkampanjoita onnistuneesti.
Akavan viestintä järjesti toimintavuoden aikana useita vaikuttamiseen suunnattuja tilaisuuksia ja tapahtumia. Tammikuussa järjestimme yhdessä median kanssa verkkolähetyksen eläkeuudistuksen vaikutuksista nuoriin. Järjestimme yhdessä Akavan opiskelijoiden kanssa hyvinvointikiertueen Tärkeä osa minua -hengessä. Kiertue vieraili neljässä eri kaupungissa ympäri Suomea.
Viestinnässä painotettiin entistä vahvempaa ja taktisemmin kohdennettua tukea Akavan vaikuttamistyölle ja tiedontuotannolle.
Maaliskuussa 2024 Akavan Konkarit-kampanja, jossa kannustettiin työnantajia huomioimaan yli 55-vuotiaiden työntekijöiden arvo työmarkkinoilla, palkittiin Kaiku-radiogaalassa toimintavuoden parhaan yhteiskunnallisen mainoksen kategoriassa.
Kesäkuussa Akava osallistui Helsinki Pride -viikolle ja Pride-kulkueeseen ja nosti esiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemoja. Niin ikään kesäkuussa järjestetty SuomiAreena kokosi jälleen Akavan kumppaneita ja sidosryhmiä Poriin. Akavan keskustelutilaisuudessa ”Kukoistava työelämä? Oikeat kannusteet osaajien menestyksen tukena” tarkastelimme kannustavan verotuksen ja työelämän joustojen merkitystä osaajien ja Suomen menestystekijöinä.
Lokakuussa julkaisimme professori Timo Kuosmasen Akava Worksille laatiman raportin yritystukien tulevaisuudesta.
Akavan viestintä tuki Akava-yhteisön yhteisöllisyyttä ja avoimen viestinnän kulttuuria osallistumalla Akava Hubin kehittämiseen ja käyttöönottoon, järjestämällä koulutuksia ajankohtaisista viestinnän teemoista ja viestimällä ajankohtaisista asioista Akava-yhteisön uutiskirjeellä.
Akavan viestintä kehitti toimintavuoden aikana kumppanuutta Danske Bankin kanssa. Käynnistimme työn jäsentietorajapinnan rakentamiseksi, jotta jäsenyystieto liikkuisi aiempaa selkeämmin Danske Bankin ja jäsenjärjestöjen välillä. Yhdessä Akavalaiset yrittäjät AKYn kanssa lanseerasimme akavalaisille yrittäjille uuden yrittäjän etukokonaisuuden.
Akavan tiedontuotannon, Akava Worksin, vaikuttavuus ja tunnettuus vahvistuivat edelleen. Akava Works tuki Akavan vaikuttamistyötä ja strategiassa määriteltyjä tavoitteita omalla ja ulkopuolisella tiedontuotannolla.
Akava Works tuotti ja kehitti edelleen katsauksia, raportteja ja selvityksiä. Tiedontuotannossa otimme käyttöön toimintatapoja, jotka kokosivat yhteen Akava-yhteisössä toimivia tutkijoita ja ekonomisteja sekä mahdollistivat tutkimustiedon suunnitelmallisemman jakamisen yhteisön sisällä. Kohdensimme tutkimus- ja tiedontuotannon viestintää yhä enemmän myös päättäjäkohderyhmille. Keskityimme Akava Worksin toiminnassa laajempien kokonaisuuksien tekemiseen. Vähensimme kapea-alaisempaa artikkelituotantoa.
Akavan jäsenjärjestöjen jäsenmäärä oli vuoden 2025 alussa 623 924. Kasvu oli hienoista verrattuna edellisvuoteen. Maksavia jäseniä oli noin 1 300 enemmän kuin edellisvuonna, ja heitä oli yhteensä 438 446. Opiskelijajäsenten määrä kasvoi myös hieman, ja heidän kokonaismääränsä oli 127 404.
Akavan jäsenjärjestöjen jäsenmäärä oli 623 924. Opiskelijajäseniä siitä oli 127 404.
Akava edisti Kansainväliset osaajat -hanketta vuoden aikana. Sopimus kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille suunnatun Start to Finnish®-verkkokurssin yhteistyöstä solmittiin 20 korkeakoulun kanssa. Käynnistimme myös Start to Finnish® -jäsenversion rakentamisen. Työ valmistuu vuoden 2026 alussa. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi Start to Finnish® -tavaramerkkihakemuksen ilman rajoituksia tavara- ja palveluluetteloon.
Kansainvälisyyskompetenssikysely ja kansainvälistymisstrategian mukaisten toimenpiteiden systemaattinen edistäminen lykkääntyivät Akavan uuden strategian jalkauttamisen ja organisaatiomuutoksien myötä.
Akavan hallitus päätti kokouksessaan syksyllä 2024 keventää Akavan toimielinorganisaatiota vuoden 2025 alusta lakkauttamalla toimikunnat. Työvaliokunta, hallituksen alaiset työryhmät sekä liittokokouksen alainen vaalivaliokunta säilyivät Akavan toimielinkokonaisuudessa. Samalla kehitimme matalan kynnyksen yhteistyötä ja rakensimme Akava-yhteisöön verkostojen sekä asiantuntijoiden työn tukena olevien taustaryhmien mallin, joka otettiin käyttöön keväällä 2025. Hallituksen alainen hallinnon kehittämistyöryhmä aloitti toimintansa huhtikuussa tehtävänään esittää uudistuksia Akavan hallintorakenteeseen.
Sisäisen yhteistyön tehostamiseksi Akava pyrki vakiinnuttamaan jäsenjärjestötietokanta Altin käyttöä Akava-yhteisössä. Vuoden aikana Altilla oli 140 yksittäistä käyttäjää, 30 järjestökäyttäjää ja kuvattuna oli 270 palvelua.
Syysliittokokous 2024 alensi jäsenjärjestöjen Akavalle maksamaa jäsenmaksua. Jäsenmaksutuottojen vähentyessä Akava käynnisti keskusjärjestön talouden vakauttamisen pysäyttääkseen alijäämäisen kehityksen. Kustannuksia vähennettiin muun muassa kilpailuttamalla ulkopuolisia palveluita.
Kuvat: Akavan kuvapankki