Eurooppalaiset digitaaliset oikeudet saavat kovaa kyytiä työpaikoillakin 17.6.2026 17.6.2026 EU:n sääntelynvastainen ohjelma osuu nyt myös työntekijän yksityisyydensuojaan. Etusivu AjankohtaistaAkavalainenEurooppalaiset digitaaliset oikeudet saavat kovaa kyytiä työpaikoillakin EU:n sääntelynvastainen ohjelma osuu nyt myös työntekijän yksityisyydensuojaan. Suomen kotimaisen poliittisen myllerryksen rinnalla myös Euroopan unionin läpi on kulkenut voimakas työntekijän oikeuksia koetellut aalto. Vuoden 2024 eurovaalit muuttivat sekä Euroopan parlamentin että komission tasapainoa, minkä seurauksena EU-sääntelyn muutokset ovat harvoin palkansaajien puolella. Uuden komission aloitettua, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti laajat toimenpiteet sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja parantaa EU-maiden kansainvälistä kilpailukykyä. Kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot ovat kritisoineet toimien olevan lähinnä yritysvastuun ja perusoikeuksien kaventamista, sillä parlamentin ja jäsenvaltioiden vain kuukausia aiemmin neuvottelemat EU-lainsäädäntöpaketit joutuivat von der Leyenin ja keskustaoikeistolaisen EPP:n oksaleikkuriin. Esimerkiksi yritysvastuudirektiivi ja ympäristövaikutusten raportointia koskevat lainsäädäntökokonaisuudet vesitettiin tuoreeltaan ja paria kuukautta myöhemmin tähtäimeen osui finanssisääntely. Viimeisimmässä sääntelyn purun eli deregulaation aallossa on Euroopan komission digitaalista koontiasetusta koskeva ehdotus, joka kulkee tuttavallisemmin nimellä digiomnibus. Vuoden 2025 lopulla julkaistu aloite pitää sisällään huomattavia digitaalisten oikeuksien heikennyksiä. Digiomnibusia on pidetty jopa niin merkittävänä deregulaation askeleena, että useat Brysselin ajatuspajat ja mediat ovat puhuneet siitä suomalaistutkija Anu Bradfordin lanseeraaman Bryssel-efektin loppuna. Bryssel-efekti viittaa siihen, että EU:n sääntely leviää maailmalle kunnianhimoisten tavoitteiden ansiosta. Nykyinen kehityssuunta on kuitenkin sammuttamassa EU:n maineen kansainvälisten perusoikeuksien ja vähimmäistandardien kotina. Asetukset varokoot, täältä tulee tekoäly! Digiomnibusin perusteena on ollut etenkin tekoälyn kehittäminen. Globaalissa tekoälykilpailussa Euroopan suurimmaksi kompastuskiveksi on ainakin suurten tekoälykehittäjien mielestä väitetty nykyistä yksityisyydensuojaa, joka estää henkilödatan käytön tekoälymallien kehittämisessä. EU:n tekoälyasetus saatiin valmiiksi vasta kesällä 2024. Asetusta kiiteltiin tämänhetkistä tekoälypolitiikkaa ohjaavana aloitteena, joka toi vihdoin säännöt tekoälykehityksen villiin länteen. Asetus asetti esimerkiksi kiellot tekoälyn käyttötavoille, jotka ovat haitallisia perusoikeuksien toteutumiselle ja vähimmäisvaatimukset ns. korkean riskin tekoälyjärjestelmille. Soutamista on seurannut huopaaminen. Komissio ilmoitti tekoälyasetuksen vesittämisestä ja sen aikataulun siirtämisestä marraskuussa 2025. Komission aloitteen jälkeen parlamentti ja jäsenvaltiot valmistelivat kantansa ennätysvauhtia, löytäen yhteisen sävelen toukokuun. Toisin sanoen: viiden vuoden valmistelutyö onnistuttiin rampauttamaan vain muutamassa kuukaudessa. Nyt vuorossa on kokonaisvaltaisempi digiomnibus. Se käy laajasti käsiksi suureen määrään digitaalista lainsäädäntöä, joihin kuuluu esimerkiksi yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja data-asetus. Voimakkaan lobbauksen kohteena ollut digiomnibus-paketti on herättänyt paljon närää kansalaisyhteiskunnassa useasta syystä. Suuret digifirmat ovat raivokkaasti lobanneet sääntelyn karsimista. Kun EU-vaalien jälkeen valta vaihtui, eurooppalaisen teknologiateollisuuden ja amerikkalaisten digijättien lobbauksen maalitolpat siirtyivät entistä kunnianhimoisemmiksi. EU:n sääntelyn purku tuntuu työpaikoilla Omnibusin vaikutukset näkyvät myös eurooppalaisilla työpaikoilla. Komission muutokset tekevät palkansaajan yksityisyydensuojasta hyvin epävarman. Aloite tekee railon työntekijän oikeuksiin saada tietoa siitä, miten häntä valvotaan, minkä lisäksi hänen dataansa saatetaan käyttää esimerkiksi algoritmisten henkilöstönhallintalaitteiden kehittämiseen. Esitys on tällä hetkellä parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä, josta se etenee trilogineuvotteluihin ja lopulta lainsäädäntömuutokseksi. Komission tulevissa aloitteissa ainoa valopilkku on ”laadukkaita työpaikkoja koskeva säädös” (Quality Jobs Act), joka on luvattu julkaistavaksi vuoden loppupuolella. Se saattaa tuoda sääntöjä algoritmien käyttöön työpaikoilla, mutta toistaiseksi viisivuotiskauden ainoan työelämäpaketin sisältö on hämärän peitossa. Tuore alustatalousdirektiivi voisi tarjota helpon lähestymistapan algoritmien ja sosiaalisen dialogin sääntelemiseksi, mutta komissio on ollut varovainen työntekijän digitaalisten oikeuksien lupailuista. Samalla työnantajapuoli on esittänyt esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivin ja työaikadirektiivin soveltamisalan kaventamista. Komissio on toistaiseksi ollut vaitonainen. Tällä kaudella Brysselistä ei kuulu työntekijälle mitään uutta. Eikä ainakaan mitään hyvää. Digiomnibus Digiomnibus on komission esittämä paketti EU:n digitaalisen lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseksi. Tekoälyasetuksen lisäksi se muuttaa etenkin yksityisyydensuojaa koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntöpaketti osuu myös työntekijän digitaalisiin oikeuksiin. Se heikentää työntekijän oikeuksia saada tietoa digitaalisten henkilöstötietojen käsittelystä, mikä voi aiheuttaa riskejä esimerkiksi valvonnan osalta. Tekoälyasioissa paketti lykkää tuoreen tekoälyasetuksen keskeisten osien toimeenpanoa ja avaa aiemmin yksityisyydensuojan piirissä olleen datan tekoälyn koulutukseen. Digiomnibus lykkäsi esimerkiksi työntekijän erottamista tukevien tekoälyjärjestelmien arviontivaatimuksia yli vuodella, vaikka järjestelmät ovat käytössä jo tällä hetkellä. Tekoälyasetuksen viivästyttäminen hyväksyttiin toukokuussa. Yksityisyydensuojaa koskeva osa Digiomnibusista tulee EU:n toimielinten käsittelyyn vuoden 20026 lopussa. Teksti: Ilkka Penttinen Fouto, Policy Advisor, Eurocadres Eurocadres on Euroopan korkeakoulutettujen ja johtavassa asemassa olevien työntekijöiden neuvottelukunta (Council of European Professional and Managerial Staff). Eurocadres edustaa lähes kuutta miljoonaa asiantuntijaa ja johtavassa asemassa olevaa työntekijää eri aloilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Akava on Eurocadresin jäsen. Lisätietoja Eurocadresin toiminnasta ja tavoitteista Eurocadresin sivustolta. Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/akavalainen-verkkolehti/eurooppalaiset-digitaaliset-oikeudet-saavat-kovaa-kyytia-tyopaikoillakin/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Akavalainen Kaikki verkkolehti-artikkelit Akavalainen-verkkolehti 5.6.2026 Tervetuloa Akavaan, Tommi! 21.5.2026 Kesäduunari-infon vinkit kesätyön ensimmäisiin päiviin Akavalainen-verkkolehti 23.4.2026 Kehysriihen tulokset jäivät laihoiksi Akavalainen-verkkolehti 17.4.2026 Asiantuntijan aivot kaipaavat työrauhaa ja palautumista