Akavatalon historiaa

Akavan toimisto sijaitsee Itä-Pasilassa Akavatalossa, joka on osoitteessa Rautatieläisenkatu 6. Akavatalossa on useiden Akavan jäsenjärjestöjen toimitiloja, kuten Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tilat.

Akavan toimiston väki on työskennellyt Akavatalossa 26.2.1976 alkaen. Sitä ennen Akavan toimisto oli vuokratiloissa eri puolilla Helsinkiä. Toimitalohanke alkoi vuonna 1971, jolloin asetettiin työryhmä selvittämään jäsenjärjestöjen näkemyksiä yhteisistä toimitiloista.

Lisätilan ja yhteistyön rakentamista

Toimitilahankkeen taustalla oli tilantarpeen ohella toive järjestön sisäisen yhteistyön lujittamisesta. Kun Akavan henkilökunnan määrä lisääntyi, järjestön taloudellinen asema vahvistui. Samaan aikaan työmarkkinajärjestöjen merkitys kasvoi yhteiskunnassa, joten syntyi suunnitelma omista toimitiloista. Niiden yhteydessä haluttiin tarjota tiloja Akavan jäsenjärjestöille. Tavoitteena oli tuoda kaikki jäsenjärjestöt saman katon alle. Tämän avulla kautta tavoiteltiin parempaa yhteistyötä ja suotuisia järjestöpoliittisia vaikutuksia.

Uuteen kaupunginosaan

Helsingin kaupunginhallitus varasi Akavalle marraskuussa 1972 tontin Itä-Pasilasta. Pasila oli tuolloin kokonaan uusi kaupunginosa, joka oli rakenteilla. Sen itäinen osa oli aiemmin ollut tilapäisessä varasto- ja pienteollisuuskäytössä.

Pasilan kaupunkisuunnittelun lähtökohtana oli uudenlainen ajattelu, jossa korostettiin kaksitasoista liikennejärjestelmää: autoilijat ja jalankulkijat eroteltiin eri tasoille betonikansirakenteiden avulla. Akavatalon katuosoite on Rautatieläisenkatu 6, joka sijaitsee katutasolla, mutta käyntiosoite ja pääsisäänkäynti on jalankulkutasolla osoitteessa Kellosilta 7. Eri tasojen välillä toimii jalankulkuhissi, joka oli aikanaan Suomen ensimmäinen.

Rakennushanketta varten perustettiin Kiinteistöosakeyhtiö Akavatalo Oy. Talon suunnittelutyöstä vastasi arkkitehtioimisto Kalevi Ruokosuo & Co. Talon rakennustyötä johti rakennustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi osastopäällikkö Pentti Jänkälä Opettajien Keskusjärjestöstä.

Mutkia matkassa

Rakennushankkeen toteuttamiseen koitui viivästyksiä muun muassa investointiveroon liittyneen epävarmuuden vuoksi sekä rahoitusjärjestelyjen vuoksi. Aluksi rakentamisesta vastasi kaupungin osoittama rakennusyhtiö Puolimatka, jonka kustannuslaskelmien kuitenkin todettiin ylittävän ulkopuolisten asiantuntijoiden laskelmat. Yhtiö ei myöskään antanut kiinteää hintatarjousta. Rakennustoimikunta päättikin irtisanoa esisopimuksen. Uuden urakkatarjouskilpailun jälkeen pääurakoitsijaksi valittiin Rakennusliike Mauri Räty Oy.

Kuvassa Akavatalon peruskiveä muuraamassa 21. joulukuuta 1974 presidentti Urho Kekkonen
Kuvassa presidentti Urho Kekkonen muuraamassa Akavatalon peruskiveä muuraamassa 21. joulukuuta 1974.

Uutta perinteisen rakennustekniikan rinnalla

Rakennustyöt etenivät suunnitellussa aikataulussa, jota aikanaan pidettiin ”erittäin lyhyenä”. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1974 ja talo valmistui helmikuussa 1976. Talon rakentaminen kesti siis 15 kuukautta.

Akavatalon rakennustekniikassa on käytetty sekä paikallavalumenetelmää että elementtirakentamista. Tämä rakennustapa edusti aikanaan uusinta tekniikkaa. Rakennuksen keskiosa on valettu paikalla. Sen sijaan pystypilarit, vaakapalkit ja välipohjat sekä julkisivut toteutettiin elementtirakentamisena.

Akavatalon rakentamisen alkuvaiheita, rakennuksen runko valettiin paikalla.

Akavalainen-lehden 2/1976 artikkeli luonnehtii Akavatalon rakennushanketta seuraavasti:

Työt sujuivat hyvin ja joustavasti, eikä merkittäviä työmaahäiriöitä rakennusaikana ollut. Yhteistoiminta eri osapuolten välillä oli hyvä. Tuloksena syntyi Akavajärjestölle tyylikäs ja viihtyisä toimitalo, joka edustaa korkeaa laatua toimistotalojen joukossa.

Akavatalon työmaata rakennushankkeen alkuvaiheissa. Yhdeksänkerroksinen rakennus alkaa hahmottua.
Akavatalon työmaata rakennushankkeen alkuvaiheissa. Yhdeksänkerroksinen rakennus alkaa hahmottua.


Akavatalo koostuu yhdeksänkerroksisesta päärakennuksesta ja kolmikerroksisesta siipirakennuksesta. Niiden välillä oli avoin sisäpiha, Valopiha, joka on sittemmin tilatarpeen kasvettua muutettu kokoustiloiksi. Sisäpiha oli alueen kaavamääräysten mukaan kolme kerrosta Rautatieläisenkadun tasoa korkeammalla. Autopaikat, tekniset tilat ja saunatilat sijaitsevat ns. pihatason alla kerroksissa 1–3.


Kustannukset kohosivat

Rakennusalan ylikuumeneminen ja öljykriisi nostivat rakennuskustannuksia suunnitellusta merkittävästi. Esisopimuksen irtisanomisesta koitui myös kustannuksia. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi oli arvioitu helmikuussa 1973 alustavasti noin 1 600 markkaa neliöltä eli yhteensä vajaa 17 miljoonaa markkaa. Kokonaiskustannukset olivat 35 miljoonaa markkaa (silloisella rahanarvolla 5,9 milj. euroa; nykyisellä arvolla 26 milj.eur).

Akavatalo valmistui alkuvuonna 1975. Akavan toimisto muutti uusiin tiloihin helmikuussa 1976. Näkymä Rautatieläisenkadulta Messukeskuksen suunnalta.
Akavatalo valmistui alkuvuonna 1975. Akavan toimisto muutti uusiin tiloihin helmikuussa 1976. Näkymä Rautatieläisenkadulta Messukeskuksen suunnalta.


Akavatalon avajaisia ja Akavan 25-vuotisjuhlia vietettiin samassa yhteydessä 23.–24.4.1976. Tuolloin taloon oli muuttanut Akavan toimiston lisäksi 25 akavalaista järjestöä sekä 16 muuta yhteisöä.

Laaja peruskorjaus 2014–2015

Akavatalo peruskorjattiin vuonna 2014–2015, jona aikana Akavan ja muiden Akavatalon toimijoiden toimistot olivat väistötiloissa Länsi-Pasilassa. Peruskorjattuun rakennukseen palattiin vuoden 2016 alussa.

Akavatalo on toiminut lähes 50 vuotta Akavan ja sen jäsenjärjestöjen sekä muiden organisaatioiden toimitilana.

Rakennushankkeen virstanpylväitä

  • Rakennustöiden aloittaminen keväällä 1974
  • Peruskiven muuraus 21.12.1974
  • Harjannostajaiset 22.8.1975
  • Muutto tiloihin 26.2.1976
  • Talon vihkiminen käyttöön 24.4.1976