Turvallisuudessa on monia näkökulmia. Turvallinen ja hyvä yhteiskunta on sisäisesti eheä ja ulkoisesti vahva. Turvallisessa Suomessa ehkäistään syrjäytymistä pitämällä kaikki mukana. Julkinen talous pidetään riittävän vahvana, jotta se kestää tulevatkin kriisit.
Vakaa, demokraattinen ja turvallinen Suomi rakentuu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä vahvan oikeusvaltion ja hyvän hallinnon varaan. Eduskuntavaalien alla puolueiden vaaliohjelmiin tutustuessa ja lukemattomia vaalitenttejä kuunnellessa oli ilo huomata, että oikeastaan kaikki puolueet kantoivat huolta oikeudenhoidon resursseista, poliisien määrästä ja puolustuksen tarpeista. Ongelmiin luvattiin myös puuttua.
Nyt oli ilo huomata, että sama perussävy säilyi edelleen puolueiden tämänpäiväisissä vastauksissa hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin. Todellisuus selviää sitten kesän korvilla hallitusohjelmassa ja sen rahoitusraameissa sekä käytäntöön viemisessä seuraavan neljän vuoden aikana. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden (poliisi, oikeudenhoito, tulli, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat) toiminta- ja henkilöstöresursseja on parannettava pitkäjänteisesti. Rahoitustasoa on korjattava pysyvästi. Ongelmana on pitkään ollut monin paikoin kroonisesti alimitoitettu rahoitus, jota on vuosittain paikkailtu laastariratkaisuilla.
Hyvänä huonona esimerkkinä tästä on poliisi. Poukkoilevat rahoituspäätökset ovat tehneet pitkäjänteisestä toiminnan suunnittelusta vaikeaa sekä asettaneet liian vähäisen henkilöstön epäkiitolliseen asemaan. Töitä ei ole läheskään aina voitu tehdä niin hyvin kuin tarve ja halu olisi ollut.
Akavan tavoitteena on nostaa poliisien määrä pohjoismaiselle tasolle. Tavoitemääräksi asetettuun 8 400 poliisiin ei vaalikauden loppuun mennessä helpolla päästä, mutta siihen suuntaan voidaan odottaa mentävän hallituspohjasta riippumatta. Poliisien määrän nostamisen kun mainitsivat vaaliohjelmissaan Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP, Keskusta, RKP ja Kristillisdemokraatitkin.
Kroonisessa rahapulassa on myös oikeudenhoito, joka on ruuhkautunut. Tästäkin ongelmasta kantoivat vaaliohjelmissaan huolta kaikki puolueet. Toimivassa oikeusvaltiossa kansalaisten pitää saada oikeutta kohtuullisessa ajassa kohtuukustannuksin. Luvattoman pitkät oikeusprosessit vaarantavat oikeusturvan ja aiheuttavat muutenkin vahinkoa.
Oikeudenhoidon selonteossa arvioidaan pysyväksi lisärahoitustarpeeksi 90 miljoonaa euroa. Kokoluokka lienee oikea. Kiinnostavaa on nähdä, näkyvätkö puolueiden huolet myös resursseina eli euroina. Pelkällä ohjelmakirjauksella oikeuslaitoksen toiminnan kehittämisestä ja prosessien nopeuttamisesta ei käsittelyruuhkia oikeasti pureta.
Turvallisuudessakin on myös asioita, joiden ratkaiseminen ei ensisijaisesti vaadi rahaa. Esimerkistä käy valmiuslain uudistaminen, joka on yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta huolehtimiseksi syytä saada pikaisesti valmiiksi. Tasavallan presidenttikin kiirehti jälleen kerran asiaa valtiopäivien avajaisten yhteydessä. Erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on todellakin syytä olla varautunut. Lopulta kun varmaa on vain epävarmuus.
Ulkoisessa turvallisuudessa puolustusvoimien resurssit ovat nousseet uudelle tasolle hävittäjähankkeen ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi. Kaikki puolueet, Vasemmistoliitto vähän varauksellisemmin, ovat sitoutuneet siihen, että puolustusmenot pidetään Nato-maiden tavoitetasolla kahdessa prosentissa BKT:sta. Hyvä niin.
Materiaaliseen valmiuteen on kaiken kaikkiaan panostettu kiitettävästi turvallisuustilanteen muututtua. Maanpuolustuskyvyn turvaamiseksi pitää huolehtia myös henkilöstön määrästä ja jaksamisesta. Maanpuolustuksen akavalaisten ammattilaisten arvion mukaan puolustusvoimiin tarvitaan hallituskauden aikana tuhat uutta työntekijää, joista puolet upseereita. Pelkästään Naton komentorakenteisiin tarvitaan toistasataa suomalaista, lähinnä kokeneita upseereita.
Lisääntyneet harjoitukset ja valmiustehtävät tekevät työstä puolustusvoimissa yhä kuormittavampaa. Selvitykset kertovat, että henkilöstö on vaarassa uupua. Yksi konkreettinen korjaustoimi työssä jaksamisen parantamiseksi on puolustusvoimien työaikalain pikainen uudistaminen. Tammikuussa Akavan eduskuntavaalipaneelissa puoluejohtajilta löytyi ymmärrystä puolustusvoimien henkilöstön huomioimiselle ja lainsäädännön ajantasaistamiselle. Sopii siis odottaa, että hallitusohjelmaan tulee tästä selvä kirjaus.
Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme
Osaava, kannustava ja turvallinen Suomi – Akavan hallitusohjelmatavoitteet
Vastauksemme hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin
Akavan vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset eduskuntaryhmille
Lisätietoja:
