Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia torjua työperäistä hyväksikäyttöä oleskelulupamenettelyssä asettamalla työnantajille enemmän seurauksia väärin toimimisesta sekä parantaa kausityödirektiivin täytäntöönpanon tasoa. Akava kannattaa esitettyjä muutoksia, mutta peräänkuuluttaa samalla vaikuttavampia toimenpiteitä työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi.

Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia torjua työperäistä hyväksikäyttöä oleskelulupamenettelyssä asettamalla työnantajille enemmän seurauksia väärin toimimisesta sekä parantaa kausityödirektiivin täytäntöönpanon tasoa. Akava kannattaa esitettyjä muutoksia, mutta peräänkuuluttaa samalla vaikuttavampia toimenpiteitä työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi.

1) Työntekijältä perityt maksut

Hallitus esittää, että jatkossa työnantajan tulisi antaessaan työsuhdetta koskevia tietoja myös vakuuttaa, ettei ole perinyt työntekijältä maksuja työsuhteen solmimisesta. Niin sanottuihin kynnysrahoihin liittyvä ongelma on todellinen ja esityksen tarkoitus on sinänsä kannatettava, mutta ehdotettu muotoilu vaikuttaa vain työnantajan suoraan perimiin maksuihin. Kuten esityksessä todetaan, työnantaja vakuuttaisi nimenomaan ettei itse ole perinyt maksuja, eikä se kattaisi tilanteita joissa esimerkiksi agentti tai välittäjä on lähtömaassa perinyt työntekijältä maksuja. Tämän rajauksen vuoksi esitys saattaa jopa kannustaa käyttämään välikäsiä maksujen perimisessä, hämärtäen ilmiöön liittyviä ketjuja entisestään. Akava ymmärtää kuitenkin, että samalla on huomioitava työnantajan rajallinen mahdollisuus tietää, onko kynnysrahoja maksettu esimerkiksi lähtömaassa. Akava ehdottaa, että muotoilu ”työnantaja ei ole perinyt maksuja työntekijältä työsuhteen solmimisesta;” korvataan muotoilulla ”työnantaja ei ole perinyt työntekijältä suoraan tai välillisesti maksua työpaikan saamisesta tai työsuhteen solmimisesta eikä työnantaja ole tietoinen tällaisten maksujen perimisestä rekrytointiin osallistuneen välittäjän tai muun tahon puolesta;”.

Esityksen mukaan maksuilla ei tarkoitettaisi työsuhteen solmimisesta työntekijälle aiheutuvia matkakustannuksia tai muita vastaavia kustannuksia, vaan tavoitteena olisi nimenomaan sanamuodon mukaisesti pyrkiä ehkäisemään sitä, että työnantajat vaativat työntekijöiltä maksuja siitä, että he saavat työpaikan. Akava on huolissaan siitä, että esitys saattaa kannustaa sisältämään kynnysrahat näihin muihin mahdollisiin kustannuksiin. Esityksessä ei ole tarkemmin eritelty tai yksilöity muita hyväksyttyjä kustannuksia, joka lisää mahdollisuuksia tulkinnanvaraisuuksille myöhemmin.

2) Pidättäytymispäätökset

Esityksen tarkoituksena on laajentaa pidättäytymispäätöksen käyttöä. Akava pitää tavoitetta erittäin perusteltuna ja kannattaa esitettyjä muutoksia, jotka mahdollistaisivat hallinnollisen prosessin sujuvoittamisen. Erityisesti tavoite siirtää painopistettä jälkikäteisestä reagoinnista ennakoivaan riskienhallintaan on äärimmäisen tärkeä. Pidämme tästä näkökulmasta myös työnantajan korjauskehotuksesta luopumista erittäin tarkoituksenmukaisena muutoksena.

Pidättäytymispäätöksen perustelujen kannalta olennaista on pykäläehdotukseen kirjattu ”merkittävä” laiminlyönti. Merkittävyyden perusteita on kuvattu esityksessä melko kattavasti, joskin ne jättävät Maahanmuuttovirastolle myös merkittävää harkintavaltaa. Esitystä olisi tästä syytä täydentää edelleen näiden arviointikriteerien osalta.

Merkittävyyden arviointiin liittyy myös toistuvuus, jonka perusteella kynnys pidättäytymispäätökselle voisi ylittyä, vaikka yksittäisessä hakemuksessa havaittavat puutteet eivät yksin olisi merkittäviä. Toisaalta esitetään, että samaan aikaan jätettyjen virheellisten tai harhaanjohtavien hakemusten puutteita ei arvioitaisi toistuvuuden vaan merkittävyyden kannalta. Akavan mielestä olisi tärkeää korjata esitystä niin, että myös samanaikaisesti jätettyjen virheellisten tai harhaanjohtavien hakemusten kohdalla pidättäytymispäätöstä voitaisiin perustella toistuvuudella.

Olennaista on lisäksi kohta, jonka mukaan työnantajalla on mahdollisuus esittää menettelylleen hyväksyttävä syy. Esityksen mukaan hyväksyttävä syy voisi olla esimerkiksi se, jos työntekijä on itse pyytänyt siirtymistä työntekijäasemasta yrittäjäasemaan. Tämä esitys on ongelmallinen. Ensinnäkin yrittäjäasemaan siirtyminen ei ole pyynnönvarainen asia, vaan työsuhteen muodostumista tulee tarkastella tunnusmerkkien kautta. Toiseksi on huomioitava se, että hyväksikäytetyt henkilöt eivät usein tosiasiallisesti ymmärrä työsuhteen ja etenkään niin sanotun laskutuspalveluyrittäjyyden eroja. Esityksessä ei kuvata keinoja, joilla voidaan varmistua pyynnön olleen vilpitön ja työntekijän ymmärtäneen muutoksen merkityksen.

Akavan mielestä on myönteistä, että esityksessä ehdotetaan hakijan hakemusmaksua palautettavaksi, mikäli hakemus hylätään pidättämispäätöksen vuoksi. Ehdotettua pykäläkohtaista muotoilua olisi syytä kuitenkin tarkentaa muodosta ”voi jättää tämän luvun mukaisen oleskelulupahakemuksen tutkimatta ja palauttaa hakijalle hakemusmaksun” muotoon ”jättää tämän luvun mukaisen oleskelulupahakemuksen tutkimatta ja palauttaa hakijalle hakemusmaksun”.

Lisäksi on huomioitava, että hakemusprosessista on voinut aiheutua hakemuksen jättämiseen mennessä myös muita maksuja, joten hakijan oikeuksia voisi parantaa lisäämällä mahdollisuuksia tarkastaa pidättämispäätöksen alaiset toimijat ennen hakemuksen jättämistä. Kuten esityksessä todetaan, pidättäytymispäätökset olisivat julkisia. Esityksessä julkisuudella perustellaan mainehaitan riskiä, joka lisäisi hallinnollisen seuraamuksen vaikuttavuutta. Samalla perusteella voitaisiin parantaa myös hakijan tiedonsaantimahdollisuuksia.

Pidättäytymispäätöksen keston tulisi Akavan mielestä olla pidempi kuin ehdotettu 3-12 kuukautta. Etenkin luonteeltaan syklisessä kausityössä kauden jälkeen tiedoksi annetun pidättäytymispäätöksen vaikutus on rajallinen, kun sen kesto ulottuu vain vakavimmissa tapauksissa seuraavaan kauteen.

3) Kausityöhön liittyvät luvat

Esityksessä mainitaan, että Euroopan komissio antoi 13.3.2024 Suomelle virallisen huomautuksen kausityödirektiivin (2014/36/EU) täytäntöönpanoon liittyen. Akava katsoo, että aiheen käsittely on esityksessä puutteellista, ja komission havaitsemat puutteet olisi tullut avata Suomen vastauksesta ja rikkomismenettelyn etenemisestä huolimatta. Tämä olisi auttanut arvioimaan esitettyjä muutoksia suhteessa mahdollisiin tuleviin muutostarpeisiin.

Akava huomauttaa, että 17 § Oleskelun jatkaminen ja kausityöhön oikeuttavan luvan uusiminen esitetyt muutokset jättävät ehdotetulla muotoilulla avoimeksi uusimiseen liittyvät rajaukset. Esityksen mukaan pidennyksen ehtoina on, että se ei ylitä direktiivissä säädettyä enimmäiskestoa, maahanpääsyn edellytykset täyttyvät ja artiklassa tarkoitetut hylkäämisperusteet eivät täyty. Pykälää olisi syytä täydentää huomioimaan nämä rajaukset.

Lopuksi

Akava huomauttaa, että lainsäädännölliset täydennykset eivät ole riittäviä työperäisen hyväksikäyttöön liittyvien ilmiöiden torjumiseksi. Kuten esityksessä todetaan, työnantajat vannovat tällä hetkellä hakemusprosessissa esimerkiksi työehtojen olevan säännösten ja asianomaisten työehtosopimusten mukaiset. Tästä huolimatta työperäisen hyväksikäytön raportoidut tapaukset kasvavat ja alat monimuotoistuvat. Sääntelyn lisäksi tarvitaan enemmän resursseja eri tahoille (esim. ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, työsuojeluviranomaiset, poliisi, oikeuslaitos), jotka huolehtivat lain ylläpitämisestä sen rikkomiseen liittyvien raportoimis-, selvitys- ja oikeusprosessien aikana.

Akava ry:n puolesta

Jutta Linna
erityisasiantuntija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 2.7.2026, VN/2321/2026
Lausunnon diaarinumero Dnro 104/62/2026
Lausunnon päiväys 27.8.2026
Laatija Jutta Linna