Komissiolta oiva budjettiesitys, Suomenkin kannattaa tukea lisävaroja EU:lle

– Koulutusohjelma Erasmus+ ja tutkimusohjelma Horisontti ovat olleet suuria menestystarinoita. Erasmukseen on osallistunut jo yli 235 000 suomalaista ja valtioneuvoston selvityksen mukaan Horisontti on elintärkeä Suomen tiedemaailman kansainvälistymiselle. Akavan tavoite on ollut, että nykytilanteeseen verrattuna niiden rahoitusosuus kaksinkertaistettaisiin, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Komissio esittää EU:n tutkimusohjelmavaroihin kymmenien prosenttien korotusta ja koulutusohjelma Erasmuksen varojen noin kaksinkertaistamista. Akava on erittäin tyytyväinen, että näin panostetaan kasvun ja työpaikkojen luomiseen.

–Yhä useammat asiat ja alat vaativat yhteistä eurooppalaista toimintaa. Tuoreina esimerkkeinä ovat esitykset EU-panostuksista uusiin haasteisiin, kuten tekoälyyn ja turvallisuuteen. Akavan mielestä tulisi olla valmis nostamaan EU:n osuutta jäsenmaiden bruttokansantuotteesta nykyisestä prosentista pitkällä aikavälillä 1,2–1,3 prosenttiin. Komissio esittää nyt 1,1 prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto EU:ssa on suuri ja Suomen pidättäytyminen prosentin osuudessa ei ole maamme pitkän tähtäimen etu, katsoo Fjäder.
 
– Akava ei pidä hedelmällisenä sitä, että EU:n budjetista neuvoteltaisiin keskittyen etusijassa nettomaksajaperiaatteeseen ja ”kansallisten saantojen” varmistamiseen. Tästä ajattelusta on ollut merkkejä Suomessa. Huomio ei tällöin kohdistu EU-varojen tuottamaan lisäarvoon, vaan käydään kaikille haitallinen kamreerien maaottelu rahavirroista, varoittaa Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.
 
On muistettava, että EU tuo suomalaisille tuotteille pääsyn puolen miljardin ihmisen sisämarkkinoille, vankan selkänojan kauppasodissa ja ilmastoratkaisuissa sekä vapaan työnhakuoikeuden 28 maassa. Yksin ”rauhankoneena” Euroopan unioni on luonut niin taloudellista kuin poliittista lisäarvoa mittavasti.
 
– Suomen talouden kohentuessa unionin jäsenyyden hinta jokaiselle suomalaiselle päätynee aikanaan runsaaseen kymmeneen euroon kuukaudessa. Suomea voimistava jäsenyys EU:ssa maksaa meille siis erittäin halvan kuntosalikortin verran. Se on pikkusumma tällä rahalla saataviin etuihin nähden, toteaa Penttinen.
 
Ilahduttavaa komission esityksessä on lisäksi, että unionin varat kytketään EU:n oikeusvaltioperiaatteeseen. Yhdessä sovittujen sääntöjen rikkojat eivät voi nauttia yhteisistä varoista, mikä on Akavankin linja.