Opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kannanotto: Työuupuneen toimeentulo on turvattava sairausloman aikana myös ilman mielenterveysdiagnoosia Uutiset 19.04.2021 Uutiset 19.04.2021 Laaja joukko opiskelija- ja nuorisojärjestöjä vaatii yhteisessä kannanotossaan, että työuupumuksen aiheuttaman sairausloman aikainen toimeentulo pitää turvata ilman mielenterveysdiagnoosia. Etusivu AjankohtaistaTiedotteet ja uutisetOpiskelija- ja nuorisojärjestöjen kannanotto: Työuupuneen toimeentulo on turvattava sairausloman aikana myös ilman mielenterveysdiagnoosia Järjestöt esittävät, että Kelan sairauspäivärahaan oikeuttavaksi diagnoosiksi otetaan käyttöön työuupumus. Se mahdollistaisi, että työuupumuksen esiintyvyyttä voitaisiin tilastoida ja seurata sekä kohdistaa toimia sen ennaltaehkäisyyn. Kannanoton teksti kokonaisuudessaan: Opiskelija- ja nuorisojärjestöt vaativat: Työuupuneen toimeentulo on turvattava sairausloman aikana myös ilman mielenterveysdiagnoosia Työuupumus ja mielenterveyden oireilu yleistyvät yhä niin, että niistä voidaan puhua lähes kansantautina. Työuupumuksesta toipuminen ja paluu työelämään on pitkä ja vaikea prosessi. Toimeentulon turvaaminen aiheuttaa monilla huolia toipumisen aikana. Ehdotamme sairauspäivärahakäytäntöihin muutosta, jolla turvataan toimeentulo työuupumuksesta aiheutuvan sairausloman aikana. Kiireiset työpäivät, ylimitoitettu työmäärä ja epävarmuus osaamisen riittävyydestä sekä työelämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät työtehoa ja työhyvinvointia. Tilanne näkyi jo ennen koronapandemiaa muutoksina Tilastokeskuksen työolotutkimuksien tuloksissa: vuonna 2018 jopa 43 prosenttia palkansaajista kertoi, että kokee työmäärän uhkaavan kasvaa yli oman sietokykynsä. Nousua vuoden 2013 tuloksiin verrattuna oli hälyttävän paljon, 16 prosenttia. Koronapandemia on tuonut lisää kuormitustekijöitä, jotka merkitsevät haasteita erityisesti uupumisriskissä oleville. Esimerkiksi epävarmuus tulevaisuuden työllisyysmahdollisuuksista sekä rajoitusten takia vähentyneet virkistäytymismahdollisuudet ovat olleet kuormittavia. Työterveyslaitoksen mukaan vuoden 2020 aikana työhyvinvointi on heikentynyt ja työuupumus on lisääntynyt erityisesti nuorten joukossa. Kela pitää työuupumusta lähtökohtaisesti työpaikalla hoidettavana ongelmana ja työuupumus-diagnoosi ei tämän vuoksi oikeuta Kelan sairauspäivärahaan. Monet työnantajat vetoavat Kelan linjaan, eivätkä välttämättä maksa uupuneelle palkkaa poissaolon ajalta, mikä nostaa kynnystä hoitaa uupumusta tarvittavissa määrin. Sairausloman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi työuupumus luokitellaan usein muilla diagnooseilla esimerkiksi mielenterveysongelmiksi tai mielenterveyden häiriöiksi. Diagnosoinnin epäjohdonmukaisuus johtaa siihen, ettei työuupumuksen yleisyydestä ja sen kaikista vaikutuksista voida koota tilastoja tai seurata tilanteen muuttumista. Kun terveysalan ammattilaiset eivät voi luokitella työuupumusta diagnoosiksi, todelliset uupumukseen johtaneet syyt saattavat jäädä ratkaisematta ja oikeat tukemisen keinot jäädä vähiin. Opiskelija- ja nuorisojärjestöt nostavat esiin, että työuupumusta pitää hoitaa nimenomaan työstä johtuvana uupumuksena, eikä naamioida sitä mielenterveysongelmaksi. Työuupumuksen perimmäiset syyt tulee ratkaista työpaikoilla sekä muokkaamalla yksilön työnkuvaa ja työoloja että korjaamalla työyhteisötasolla olevia ongelmia, kuten työn organisointia ja johtamisen käytäntöjä. Molemmat tasot ovat tärkeitä tulevaisuuden hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla on turvattava uupuneen toimeentulo toipumisen ajalta. Työuupumuksen toteamisen pitää siksi olla riittävä peruste Kelan sairauspäivärahan maksamiseksi. Kun huoli toimeentulosta väistyy, yksilö voi keskittyä työkykyiseksi toipumiseen. Työkyvyn palauttaminen vaatii muutoksia myös työpaikalla. – Työntekijän toipumista työkuntoon edistäisi varmuus toimeentulosta myös sairausloman aikana. Kehysriihessä hallituksen pitää tehdä kauaskantoinen ratkaisu paremman työelämän puolesta muuttamalla työuupumusdiagnoosiin liittyvää sairauspäiväraha, korostaa Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors. Allekirjoitukset, lisätiedot Veera Nyfors, veera.nyfors@akava.fi, 040 511 9370 Puheenjohtaja, Akavan opiskelijat Pinja Perholehto, pinja.perholehto@demarinuoret.fi, 0400 596 521 Puheenjohtaja, Demarinuoret Annika Lyytikäinen, annika.lyytikainen@kdnuoret.fi, 050 312 3037 Puheenjohtaja, KD-nuoret Eveliina Leskelä, eveliina.leskela@keskustaopiskelijat.fi, 050 389 7260 Puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat Matias Pajula, matias.pajula@kokoomusnuoret.fi, 050 575 3347 Puheenjohtaja, Kokoomusnuoret Jeremias Nurmela, jeremias.nurmela@kokoomusopiskelijat.fi, 044 290 7595 Puheenjohtaja, Kokoomusopiskelijat Julia Tuuri, julia.tuuri@oll.fi, 044 780 0211 Puheenjohtaja, Opiskelijoiden Liikuntaliitto Frida Sigfrids, frida.sigfrids@su.fi, 040 591 0874 Puheenjohtaja, RKP-nuoret Ville Kurtti, ville.kurtti@sonk.fi, 045 112 9299 Puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK Jutta Vihonen, jutta.vihonen@sakkiry.fi, 044 753 0581 Puheenjohtaja, Suomen Ammattiin opiskelevien Liitto – SAKKI ry Markus Kutvonen, markus.kutvonen@sttk.fi, 044 544 9106 Puheenjohtaja, STTK-Opiskelijat Emilia Uljas, emilia.uljas@lukio.fi, 050 377 9700 Puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto Iiris Hynönen, iiris.hynonen@alli.fi, 050 377 7729 Va. puheenjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi Anton Hietsilta, anton.hietsilta@nuva.fi, 044 777 0561 Puheenjohtaja, Suomen nuorisovaltuustojen Liitto Henriikka Mastokangas, henriikka.mastokangas@osku.info, 044 977 6356 Puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU Liban Sheikh, liban@vasemmistonuoret.fi, 050 501 9721 Puheenjohtaja, Vasemmistonuoret Anna Lemström, puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi, 045 639 7273 Puheenjohtaja, Vasemmisto-opiskelijat Brigita Krasniqi, puheenjohtajat@vihreatnuoret.fi, 045 131 2554 Peppi Seppälä, puheenjohtajat@vihreatnuoret.fi, 040 721 7912 Puheenjohtajat, Vihreät nuoret Ohessa kannanotto pdf-tiedostona. Kannanotto Akavan opiskelijat ja nuorisojärjestöt 19.4.2021 Kannanotto on julkaistu myös ruotsin- ja englanninkielisenä Studerande- och ungdomsorganisationerna kräver: Försörjningen för dem som blir utbrända i arbetet måste tryggas under sjukledigheten även utan en psykiatrisk diagnos The student and youth organisations demand: The livelihood of burnout sufferers must be secured during a sick leave, also without a separate mental health diagnosis