Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle koskien työoikeudellisten saatavien vanhentumis- ja kanneaikoja

Akava kannattaa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotettuja lakimuutoksia. Ne selkeyttävät työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain vanhentumis- ja kanneaikoja koskevaa sääntelyä.

Yleiset huomiot

Akava kannattaa ehdotettuja lakimuutoksia. Ne selkeyttävät työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain vanhentumis- ja kanneaikoja koskevaa sääntelyä.

Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen työaikalain ja vuosilomalain kanneaikaa koskevien säännösten tulkinnat ovat poikenneet toisistaan.

Tuomioistuinten erilaiset tulkinnat ovat aiheuttaneet oikeudellista epäselvyyttä ja epävarmuutta.

Työntekijän oikeussuojan näkökulmasta ehdotetut lakimuutokset ovat kahdensuuntaisia. Joissakin tilanteissa kanneaikojen yhtenäistäminen tarkoittaisi nykyisten kanneaikojen lyhentymistä, joissain tilanteissa kanneajan pitenemistä. Ehdotusten tavoitteena on yhdenmukaistaa työoikeudellisten saatavien vanhentumis- ja kanneaikoja.

Työaika- ja vuosilomalakien kahden vuoden kanneajan muuttamista kolmen vuoden katkaistavaksi vanhentumisajaksi parantaa työntekijän oikeussuojaa.
Työsopimuslain perusteella palkkasaatava vanhenee nykyisin viidessä vuodessa erääntymisestä. Ehdotuksen mukaan palkkasaatava vanhentuisi jatkossa kolmen vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana saatava erääntyi, jollei vanhentumista katkaista. Työsuhteen päättymisen jälkeen säilyisi pääsääntöisesti nykyinen kahden vuoden kanneaika. Ilmeisen tulkinnanvaraiseen työehtosopimusmääräykseen perustuva saatava olisi kuitenkin jatkossa vietävä kanteella tuomioistuimeen kolmen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisäksi työsuhteen aikana saataville tulisi uusi kymmenen vuoden lopullinen määräaika, jota ei voisi enää katkaista muuten kuin nostamalla kanne.

Ehdotus työoikeudellisten saatavien vanhentumis- ja kanneaikojen yhdenmukaistamiseksi

Hallituksen esitysluonnoksessa työsopimuslakiin ehdotettua kolmen vuoden kanneaikaa perustellaan muun muassa sillä, että tiedonvälityksen parantuminen ja tiedonhankinnan nopeutuminen puoltavat lyhyempiä vanhentumisaikoja. Lisäksi lyhyemmän ajan katsotaan helpottavan näytön hankkimista.

Tämä perustelu on työntekijän oikeussuojan kannalta liian yleisluontoinen. Hallituksen esityksen vaikutusarvioita on tältä osin täsmennettävä.

Vaikutusarvioissa tulisi kuvata täsmällisemmin lakimuutosten vaikutuksia työntekijöihin, etenkin, kun vanhentumisaika lyhensi viidestä vuodesta kolmeen vuoteen.

Tiedonvälityksen parantuminen ja tiedonhankinnan nopeutuminen eivät välttämättä helpota työntekijän edellytyksiä hankkia näyttöä. Palkanmaksua koskevissa asiakirjoissa voi olla puutteellisuuksia ja epäselvyyksiä pidemmältä ajanjaksolta, jolloin niiden selvittämiseen ja tarvittavan näytön hankkimiseen voi kulua aikaa. Tähän vaikuttaa myös se, ettei kaikki tarvittava tieto välttämättä ole työntekijällä käytössään, vaan asiaa joudutaan selvittämään työnantajalta ja/tai ulkoiselta palkanlaskentayritykseltä.

Asian selvittämiseen voi liittyä myös lainsäädäntöön sekä työ- ja virkaehtosopimusten tulkintaan liittyviä kysymyksiä, joiden selvittämisessä ja huomioimisessa työntekijä voi tarvita esimerkiksi ammattiliittonsa tukea. Kuten hallituksen esitysluonnoksen säännöskohtaisissa perusteluissa s. 21 todetaan, työnantajalla voidaan yleisesti katsoa olevan työntekijää paremmat edellytykset arvioida velan määrää ja perustetta.

Akava pitää sääntelyn selkeyden ja yhdenmukaisuuden kannalta erittäin perusteltuna, että myös työoikeudellisten saatavien vanhentumisaika katkaistaan vapaamuotoisesti muiden velkojen vanhentumisajan katkaisun tapaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan vanhentumisen katkaisemiseen liittyvät kysymykset ratkaistaisiin velan vanhentumisesta annetun lain nojalla. Vanhentumislakiin perustuvan käytännön mukaan katkaisutoimen yksilöinnin riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ja suhteessa siihen, mitä velkojalta voidaan kohtuudella edellyttää. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on korostettu, ettei katkaisemiselle tule asettaa tarpeettoman ankaria vaatimuksia, vaan arvioinnissa on otettava huomioon velkojan käytettävissä olevat tiedot sekä velallisen tiedontarve.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan saatava raukeaisi työsuhteen kestäessä viimeistään, kun 10 vuotta on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana saatava on erääntynyt, jollei kannetta ole tätä ennen nostettu. Kuten ehdotuksen säännöskohtaisissa perusteluissa s. 22 todetaan, 10 vuotta lyhyempi määräaika heikentäisi vanhentumisen katkaisua koskevien säännösten tarkoituksen toteutumista ja siten työntekijöiden oikeussuojan toteutumista.

Hallituksen esitystä tulee muuttaa siten, että myös henkilöstön edustaja voi työntekijän puolesta katkaista työoikeudellisen saatavan vanhentumisen. Tämä turvaisi työntekijän oikeussuojan tilanteissa, joissa saatavan selvittäminen edellyttää henkilöstön edustajan tai ammattiliiton toimenpiteitä.

Virkasuhteisiin sovellettava vanhentumis- ja kanneaika

Ehdotetut työaika- ja vuosilomalain viittaussäännökset kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin sekä valtion virkamieslakiin selkeyttävät sääntelyä.

Siirtymäsäännökset

Ehdotettujen lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027, ja uutta kolmen vuoden määräaikaa sovellettaisiin lähtökohtaisesti myös saatavaan, joka on erääntynyt ennen lain voimaantuloa. Tämä merkitsisi vanhentumisajan lyhenemistä. Hallituksen esitysluonnoksessa tunnistetaan, että aiemmin viiden vuoden vanhentumisaikaan kuulunut saatava saattaisi vanhentua heti tai yllättäen. Työntekijälle annettaisiin vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa vanhentuminen pitäisi katkaista.

Jos lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2027, työntekijän olisi käytännössä vuoden 2027 aikana tunnistettava sellaiset saatavat, jotka nykyisen lain perusteella olisivat edelleen voimassa, ja tehtävä niistä riittävän yksilöity katkaisutoimi.

Siirtymäsäännöstä perustellaan selkeyttämisellä, mutta työntekijän näkökulmasta lakimuutokset voivat muodostaa oikeudenmenetysriskin työntekijöille, etenkin palkkasaatavien osalta, joita koskeva vanhentumisaika lyhenee. Tähän voivat vaikuttaa myöskin ne syyt, joita on selostettu Akavan lausunnossa kohdassa Ehdotus työoikeudellisten saatavien vanhentumis- ja kanneaikojen yhdenmukaistamiseksi tarkemmin.

Muut mahdolliset huomiot

Esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvio keskittyy ennen kaikkea siihen, että sääntelyn yhdenmukaistaminen parantaa oikeusvarmuutta ja että yhdenmukaisuus edistää järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien työntekijöiden yhdenvertaisuutta.

Hallituksen esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia tulee täydentää ennen esityksen antamista. Arvioinnissa tulee erityisesti tarkastella palkkasaatavien vanhentumisajan lyhentämisen vaikutuksia työntekijän tosiasialliseen oikeussuojaan sekä ehdotetun 10 vuoden lopullisen vanhentumisajan suhdetta perustuslain omaisuudensuojaa koskeviin vaatimuksiin.

Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten osalta tulisi arvioida tarkemmin myös, mitä vaikutusta työntekijän oikeuteen päästä tuomioistuimeen on sillä, että hänen suojakseen säädetty viiden vuoden vanhentumisaika lyhennetään kolmeen vuoteen. Ja turvaako siirtymäsäännös riittävästi työntekijän oikeuksia.

Perustuslain 21 §:n kannalta tulee arvioida tarkemmin relevantteja kysymyksiä kuten työntekijän tosiasiallisia mahdollisuuksia saada tieto oikeudenloukkauksesta, saada työnantajan hallussa olevat työaika-, vuosiloma- tai palkkasaatavia koskevat tiedot, työntekijän edellytyksiä selvittää mahdollisen saatavan oikeudellista perustetta, käyttää työehtosopimuksen mukaisia neuvottelumenettelyitä ja saada oikeudellista apua ennen määräaikojen umpeutumista.

Lisäksi olisi perusteltua arvioida lopullista 10 vuoden vanhentumissäännöstä perustuslain 15 §:n omaisuuden suojan ja sopimussuhteiden pysyvyyden kannalta. Tältä osin Akava kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu työoikeudellinen lopullinen vanhentumisaika on lyhyempi kuin esimerkiksi yleinen luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvan rahavelan lopullinen vanhentumisaika.

Akava ry:n puolesta

Hannele Fremer
juristi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 6.7.2026, VN/1045/2025
Lausunnon diaarinumero Dnro 107/62/2026
Lausunnon päiväys 27.8.2026
Laatija Hannele Fremer

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta

Akavan lausunto valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026-2028

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle työaikalain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi