Akavan asialistalla eduskuntavaaleissa 2027: Ilman osaamista Suomi pysähtyy 2.9.2026 2.9.2026 Suomi tarvitsee tulevaisuuden vision, joka nojaa osaamiseen ja koulutukseen. Se tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulutuksen perusrahoituksen varmistamista, TKI-panostuksia sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä, korostaa puheenjohtaja Maria Löfgren. Etusivu AjankohtaistaAkavalainenAkavan asialistalla eduskuntavaaleissa 2027: Ilman osaamista Suomi pysähtyy Suomi tarvitsee tulevaisuuden vision, joka nojaa osaamiseen ja koulutukseen. Se tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulutuksen perusrahoituksen varmistamista, TKI-panostuksia sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä. Kuka: Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren Mitä: Koulutuksella ja osaamisella rakennetaan talouskasvun ja työllisyyden kulmakiviä. Akavan tavoitteena eduskuntavaaleissa on sen varmistaminen, että Suomessa on tarjolla osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Isompi osuus nuorista ikäpolvista pitää saada korkeakoulutuksen piirin, jotta muiden maiden ottama etumatka kuroutuisi. Isompi osuus nuorista ikäpolvista pitää saada korkeakoulutuksen piirin. Suomessa nuorten ikäluokista 39 prosenttia saa korkeakoulututkinnon. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan osuuden pitäisi olla vähintään 50 prosenttia ja nousta jopa 60 prosenttiin. – OECD-maiden vertailussa Suomi on jälkijoukossa. OECD-maissa keskiarvo korkeakoulututkinnon suorittaneista nuorista on noin 48 prosenttia. Kun monet muut maat ovat nousseet ylöspäin, Suomessa on menty alaspäin. Suunta on väärä, hän sanoo. Löfgrenin mukaan korkeakoulutusta ja tutkimusta ei ole resursoitu Suomessa riittävästi. Resursseja tarkasteltaessa suomalaisten päättäjien valitsema tie on aivan toinen kuin OECD-mailla keskimäärin. – Vielä 2000-luvun alussa Suomen suunta näytti ihan toiselta, mutta nyt on menty hiljalleen väärään suuntaan. Noin kymmenen viime vuoden aikana korkeakoulujen opiskelijakohtaiset menot Suomessa ovat miinusmerkkiset (–13,5 prosenttia), kun OECD-maiden keskiarvo ja sitä myöten siis rahalliset satsaukset ovat plussan puolella (+ 8,6 prosenttia). Resursseja lisäämällä sujuvoitettaisiin pääsyä korkeakouluopintojen pariin. – Meillä on edelleen liikaa katveita, ja kaikki halukkaat eivät pääse sisään. Resurssit vaikuttavat myös siihen, miten paljon tutkintoja läpäistään, Löfgren sanoo. Tulevaisuuden visio nojaa korkeaan osaamiseen Löfgrenin mukaan työelämä ja työssä vaadittu osaaminen ovat alituisessa muutoksessa. Myös teknologian kehitys ja tekoäly haastavat tämän päivän työelämässä. Akavan pääviesti eduskuntavaaleissa on ilman osaamista Suomi pysähtyy. Löfgren kertoo kiteytyksen viittaavan inhimillisen pääoman merkitykseen. Tämä on tunnistettu esimerkiksi Suomen Pankissa, joka laskee ja arvioi säännöllisesti, miten koulutus, osaaminen ja työssä hankittu kokemus tuottavat arvoa koko kansantaloudelle. – Jos emme saa korkeakoulutettujen nuorten osuutta nousuun, se vaikuttaa suoraan bruttokansantuotteeseemme. Meidän pitäisi luoda korkeaan osaamiseen ja jalostusarvoon pohjaavia tuotteita ja palveluita, ja kyvykkyys niiden luomiseen on kiinni siitä, miten korkealaatuista koulutusta me tarjoamme ja miten moni nuori pääsee korkeakoulutuksen piiriin. Löfgren huomauttaa, että Akavassa kyllä ymmärretään se, että hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyys ja myös EU:n finanssipoliittiset säännöt edellyttävät julkisen velan kasvun pysäyttämistä. Samaan aikaan olisi kuitenkin tärkeää, että Suomi katsoisi yhteiskuntana pidemmälle ja loisi visiota siitä, millä pärjätä tulevaisuudessa. – Joillain hallituskausilla myönnettyjen määräaikaisten rahoitusten varaan ei voi rakentaa mitään pysyvää, huomauttaa Maria Löfgren. – Akavan visiossa panostetaan korkeakoulutukseen ja korkealaatuiseen tutkimukseen. Tällä tavalla varmistamme yhteiskunnan osaamistason, joka on välttämätöntä kestävän kasvun kannalta. – Ymmärrämme, että valtavia lisärahoja ei yhtäkkiä löydy, mutta jo olemassa olevia julkisia varoja on mahdollista kohdentaa toisin, esimerkiksi korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Esimerkiksi TKI-tuista yritykset saavat valtaosan ja korkeakoulut murusia. Psykososiaalisen kuormituksen hallintaan tarvitaan yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä Työnteon tavat muuttuvat, työtä tehdään yhä enemmän asiantuntija- ja tietotyöpainotteisesti. Omaa työntekoa on osattava johtaa entistä itsenäisemmin. – Silti työturvallisuuteen, työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset keskittyvät edelleen pitkälti fyysisiin kuormitustekijöihin. Akavan yksi suuri työelämätavoite on, että työpaikoilla ennaltaehkäistäisiin ja hallittaisiin nykyistä paremmin psykososiaalista kuormitusta, joka väistämättä liittyy asiantuntijatyöhön. – Tämä on asia, joka on suoraan kytköksissä johtamiseen ja myös esihenkilöiden omaan jaksamiseen ja vastuuseen. Jokaisella työpaikalla pitäisi ymmärtää se, että psykososiaalisiin kuormitustekijöihin ja hallintaan pitää yhtä lailla panostaa kuin fyysisempiin kuormitustekijöihin. Ennaltaehkäisy ja hallinta liittyvät Löfgrenin mukaan esimerkiksi työn rytmittämiseen, tavoitteiden sisäistämiseen ja muihin työnjohdollisiin elementteihin. Työyhteisön toimivuus, yhteishenki ja hyvä keskustelukulttuuri ovat nekin osa tätä kokonaisuutta. – Saneleva johtaminen sopii hirveän huonosti asiantuntijatyöhön, koska asiantuntija tarvitsee tietyn vapauden ollakseen luova. Meidän pitäisi pystyä tunnistamaan, mitkä ovat ne asiat, jotka auttavat asiantuntijaa eteenpäin. Psykososiaalisen kuormituksen hallintaa pitää parantaa. Tarvitaan tarkempaa ja täsmällisempää sääntelyä. Maria Löfgren Jo nykyinen työsuojelulaki velvoittaa huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta. Haluaako Akava silti uutta lainsäädäntöä, jossa nostetaan seikkaperäisemmin esille nimenomaan psykososiaalinen kuormitus? – Tästä nimenomaan on kysymys. Tarvitaan tarkempaa ja täsmällisempää sääntelyä. Joillain työpaikoilla työkykyjohtaminen osataan hienosti. Toisaalla taas ei osata tai haluta panostaa kuormituksen hallintaan. Löfgren nostaa esiin, että muissa Pohjoismaissa psykososiaalista kuormitusta hallitaan paremmin joko lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla. Psykososiaalisen kuormituksen hallinta kytkeytyy Löfgrenin mukaan suoraan Akavan päätavoitteeseen: osaamisen lisäämiseen, koska ilman sitä Suomi pysähtyy. – Jos kuormitustekijöitä on liikaa, osaaminen ja kyky oppia uutta kärsivät. Kuormitus kytkeytyy suoraan työn tuottavuuteen ja luovuuteen. Etätyökeskustelun polarisoituneisuutta Löfgren ihmettelee. – Tosiasia on se, että etätyö on tullut jäädäkseen, ja jokaisella työpaikalla olisi järkevää sopia työpaikalle sopivat etätyön ja hybridityön pelisäännöt. Myös tätä Akava tavoittelee TKI-rahoituksen kohdentaminen uudenlaisella tavalla: korkeakoulujen suurempi pääomittaminen, jolloin korkeakoulut voisivat tuoton pohjalta lisätä omaa rahoitustaan. Julkisten varojen kohdentaminen korkeakoulujen pysyvään perusrahoitukseen infrakstruktuurin ja henkilöstöresurssien turvaamiseksi. Korkeakoulujen rahoitusmallin uudelleentarkastelu: valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen yhdeksi rahoituskriteeriksi, tarpeettoman alakohtaisen päällekkäisyyden karsiminen, jotta korkeakoulut keskittyisivät omiin vahvuusalueisiinsa. Elinkeinoelämän aktiivisempi osallistuminen korkeakoulujen rahoittamiseen. Korkealaatuista, elinkeinoelämää hyödyttävää tutkimusta ei voi saada ilmaiseksi. Koulutuksen synkronointi työelämän todellisten tarpeiden kanssa. Huonosti työllistymiseen johtavien halpojen tutkintojen tehtailuun on puututtava. Maalittamisen kriminalisoiminen. Virkakuntaan, tieteentekijöihin ja mediaan kohdistuva maalittaminen rapauttaa demokratiaa.Tutustu Akavan eduskuntavaalitavoitteisiinhttps://akava.fi/tavoiteohjelmat/eduskuntavaalitavoitteet/ Teksti Iida Ylinen Kuvat Veikko Somerpuro Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/akavalainen-verkkolehti/akavan-asialistalla-eduskuntavaaleissa-2027-ilman-osaamista-suomi-pysahtyy/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Akavalainen Kaikki verkkolehti-artikkelit 31.8.2026 Usko on koetuksella, kun työtä on vaikea löytää – liitoista tukea työnhakuun 25.8.2026 Kesätyöntekijän muistilista työsuhteen loppuun 13.8.2026 Miten työpaikasta tehdään turvallinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville? 17.6.2026 Eurooppalaiset digitaaliset oikeudet saavat kovaa kyytiä työpaikoillakin