Usko on koetuksella, kun työtä on vaikea löytää – liitoista tukea työnhakuun

Työttömyyden pitkittyminen koettelee välillä uskoa omaan osaamiseen, kertoo haastattelussamme fysioterapeutti Vilma Hilska. Artikkelimme kertoo, miten Akavan pääekonomisti arvioi tilanteen kehittymistä sekä millaista tukea liitot tarjoavat jäsenilleen, jotta hakijatulvan keskellä voisi menestyä työnhaussa.

Työttömyyden pitkittyminen koettelee välillä uskoa omaan osaamiseen, kertoo haastattelussamme fysioterapeutti Vilma Hilska. Artikkelimme kertoo, miten Akavan pääekonomisti arvioi tilanteen kehittymistä sekä millaista tukea liitot tarjoavat jäsenilleen, jotta hakijatulvan keskellä voisi menestyä työnhaussa.

Fysioterapeutti Vilma Hilska pitää yllä osaamistaan muun muassa liittonsa Suomen Fysioterapeutit ry:n palveluja käyttäen.

– Kun työttömyys pitkittyy, toisinaan usko omaan osaamiseen on koetuksella, sanoo 28-vuotias fysioterapeutti Vilma Hilska.

Hilska jäi työttömäksi elokuussa 2025. Hän oli aloittanut määräaikaisten sijaisuuksien tekemisen Rauman terveyskeskussairaalassa jo kesällä 2024, kun opinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa olivat vielä kesken. Hän valmistui joulun alla 2024.

– Minulla on korkeakoulututkinto. Olen valmistunut asiantuntija-ammattiin. Minulla on vuoden työkokemus ja suosituskirjeet edellisiltä työnantajilta ja kollegoilta. Sitten ei pääse edes haastatteluun.

– Vähemmästäkin katse kääntyy itseensä, että mikä minussa on vikana. Aika kova kuori täytyy olla, että se ei käy yhtään mielen ja omantunnon päälle.

Viimeisimmän sijaisuuden päätyttyä Hilska päätti puolisonsa kanssa muuttaa takaisin kotiseudulleen Tampereelle, sillä ei ollut varmuutta, että työ Raumalla olisi jatkunut.

– Osastolla, missä olin, vähennettiin fysioterapiaresurssia. Jo vuoden 2025 keväällä ja kesällä kartoitin seuraavaa mahdollista työtä Tampereella, mutta ei sitä siinä kohtaa löytynyt.

Hilskan mukaan fysioterapeuttien työllisyystilanne on huono. Julkisessa haussa on hänen arvionsa mukaan ollut noin kymmenen viime kuukauden aikana alle kymmenen sellaista työpaikkaa, jota hän voisi hakea.

– Niistäkin hyvin moni on ollut sellaisia, että fysioterapeutti tai hieroja, tule meille ammatinharjoittajaksi. Eli ei oikeastaan edes virallinen työpaikka, vaan on huone tyhjänä ja haetaan siihen tekijää.

Omien verkostojensa kautta Hilska on lähestynyt liki 30 työnantajaa.

– Monta kertaa olen ollut yhteydessä ja kysynyt aktiivisesti, onko tilanne muuttunut. Tämän kymmenen kuukauden aikana olen saanut kutsun tasan yhteen työhaastatteluun. Se kertoo tästä tilanteesta.

– Hakijoita ja työttömiä fysioterapeutteja on hirveästi. Niitä paikkoja ei ole. Aina kun olen ollut työnantajiin yhteydessä, rekryä tekevät ovat itsekin pahoillaan siitä, että he joutuvat sanomaan ei.

Ammattitaidon säilyminen huolestuttaa Hilskaa, jos työttömyysjakso pitkittyy. Hän kertoo palanneensa opiskeluajan kurssimateriaaleihin ja kirjoihin.

Tukea osaamisen ylläpitämiseen liiton palveluista

– Fysioterapia-lehdessä on hyvin laaja-alaisesti aina muutamia aihepiirejä. Liitolla on learning-portaali, jossa on maksutonta koulutusta, siihen olen nyt tarttunut. On Youtube-kanava, jossa on erinäisiä webinaareja.

Työllisyyspalveluista on Hilskan mielestä ollut hyötyä CV:n ja hakemusten läpikäymisessä.

– Muutamia kertoja he ovat soittaneet ja kysyneet, että minkälainen tilanne on. Mielestäni sellaisella sävyllä, että miten menee.

Siitä Hilska on ollut tyytyväinen, että liittyessään Suomen fysioterapeutit ry:n jäseneksi jo opiskelujen alussa, hän liittyi myös liiton työttömyyskassaan. Samalla liiton kautta on tullut yhteisöllisyyden tunnetta, kun sitä ei työpaikan puolesta ole.

– Se on henkistä tukea. Muutamat liiton henkilöt, joiden kanssa olen ollut jutuissa, ovat kyselleet aktiivisesti, että miten jaksat, miten menee.

Erityisasiantuntija Mauri Katajisto Suomen Fysioterapeutit ry:stä kertoo, että fysioterapeuttien työtilanne on nyt hankala. Taustalla on muun muassa, että tiukassa taloustilanteessa eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä.

– Fysioterapeuteilla on nyt hankala tilanne, sanoo Suomen Fysioterapeutit ry:n erityisasiantuntija Mauri Katajisto. Vaikka työntekijöitä eläköityy, uusia ei palkata.

– Näitä piikkejä tulee meidän alallamme. Nyt on hankala saada töitä. Kun viime syksynä valmistuneet aloittivat opinnot syksyllä 2022, silloin valtaosa työllistyi pian valmistumisen jälkeen.

Liiton työttömille järjestämistä tukitoimista Katajisto mainitsee ensimmäisenä TJS-Opintokeskuksen työelämästä poissa oleville tarkoitetut työnhakuun liittyvät koulutukset. Lisäksi jäsenmaksut ovat työttömille pienemmät.

– Jäsenille tarjottavaan maksulliseen koulutukseen töistä poissa olevat pääsevät puoleen hintaan, Katajisto kertoo.

– Edullisempaan hintaa on mahdollista kehittää ammatillista osaamista, mikä toivottavasti työttömien kohdalla auttaa siihen, että he pääsevät erottumaan työmarkkinoilla paremmin.

Nuorten korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa huonoina aikoina

– Huonoina aikoina alle kolmekymppisten korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa suhteellisesti muita enemmän, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.

Kesäkuussa julkaistun Akava Works -työttömyyskatsauksen https://akavaworks.fi/katsaus/tyottomyys-ja-lomautuskatsaus-6-2026/ mukaan huhtikuun lopussa työttömiä ja lomautettuja oli noin 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Työttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut, Sorjonen kertoo.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kertoo, että työttömyyden kasvu on hidastunut.

– Viimeisen puolen vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut vähemmän kuin edellisen puolen vuoden aikana. Se näkyy yllättäen myös korkeakoulutetuilla. Sitä on tottunut siihen, että käännös tulee aikaisemmin muilla kuin korkeakoulutetuilla.

Sorjonen nostaa työttömyyskatsauksesta huolestuttavana merkkinä esille sen, että viimeisen tarkastellun kalenterikuukauden aikana uusia työttömyysjaksoja on alkanut enemmän kuin aiemmin. Hänen mukaansa osa tästä joukosta saattaa ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen.

– Työttömyysjaksojen määrä oli kääntynyt laskuun, ja se viittasi siihen, että ei olekaan enää suurta irtisanomistarvetta. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu oli hidastunut merkittävästi, mutta nyt se saattaa saada uutta vauhtia, Sorjonen toteaa.

Osaamisen kuvaaminen ja verkostot tärkeitä työllistymisessä

Akavan liitot tarjoavat jäsenilleen työnhaun tueksi koulutus- ja urapalveluja ja monet niistä kokoavat tietoja alansa avoimista työpaikoista. Verkostoituminen esimerkiksi jäsentapahtumissa voi edistää työllistymistä. Lisäksi monet liitot ovat mukana työllistymishankkeissa. Suuremmista Akavan jäsenryhmistä insinöörit saavat parhaan avun varsinaisen työnhaun tuesta.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kannustaa jäseniä käyttämään liiton palveluja työnhaun tukena. Esimerkiksi oman osaamisen sanoittamiseen saa apua liitosta.

–Insinöörien keskeinen ongelma on se, että he eivät osaa itse sanoittaa osaamistaan. Siihen tarjoamme apua. Osaamista yleensä on, mutta sitä ei osata raapustaa sellaiseen muotoon, että rekrytointikonsulttikin sitä ymmärtäisi, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Työttömät voisivat Salon mukaan enemmänkin käyttää hyväkseen Insinööriliiton koulutuksia ja kursseja.

– Koulutusten käyttö on yleisesti kasvamassa, mutta kun erotellaan työllistymiseen liittyvät koulutukset, niin niissä meillä olisi huomattavasti enemmänkin kapasiteettia.

Työttömien tueksi Insinööriliitto pitää verkkosivuillaan myös insinöörien työpaikkatoria. Jäsenmaksuvapautuksen saa, jos on ollut vuoden sisällä työttömänä 200 päivää. Jos on ollut täyden kuukauden työttömänä, alennus liiton maksusta on noin 50 prosenttia riippuen alennusperusteesta.

Salo kehottaa vielä Insinööriliiton jäseniä käymään erilaisissa jäsentapahtumissa.

– Meillä on todella paljon jäsentapahtumia, joihin työttömienkin kannattaisi osallistua. Niissä voi verkottua muiden insinöörien kanssa ja kysellä piilotyöpaikkoja.

***

Haastattelun jälkeen Vilma Hilska sai pätkätyön vuosiloman sijaisena. Elokuun alussa alkanut sijaisuus Hämeenlinnan Assi-sairaalassa fysioterapeuttina perusterveydenhuollon osastolla kestää puolitoista kuukautta.

Teksti Anssi Koskinen

Kuvat: kuvituskuva (Ida Pimenoff), Vilma Hilskan oma albumi (Vilma Hilska), Veikko Somerpuro (Pasi Sorjonen), Olli-Pekka Latvala (Mauri Katajisto), Compix, Kimmo Brandt (Samu Salo)