Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle alustatyölaiksi

Akavan näkemyksen mukaan täytäntöönpanon lähtökohtana ei tulisi olla nyt valittu vähimmäisimplementointi, vaan direktiivin tarkoituksen tehokas toteuttaminen, EU-oikeuden tehokkuusperiaate, vastaavuusperiaate sekä direktiivin 26 artiklan mukainen heikennyskielto.

Yleiset huomiot

Akava kiittää mahdollisuudesta lausua mietintöluonnoksesta alustatyölaiksi.

Alustatyödirektiivin tarkoituksena on parantaa alustatyössä työehtoja ja henkilötietojen suojaa muun muassa helpottamalla oikean ammattiaseman määrittämistä, lisäämällä algoritmijohtamisen läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, ihmisen suorittamaa valvontaa, turvallisuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä parantamalla alustatyön läpinäkyvyyttä. Mietintöluonnoksessa tunnistetaan, että direktiivin tavoitteena on puuttua virheelliseen luokitteluun ja helpottaa alustatyötä tekevien henkilöiden uudelleenluokittelua palkansaajiksi, jotta he voivat käyttää EU:n lainsäädännön mukaisia työntekijän oikeuksia.

Akavan näkemyksen mukaan täytäntöönpanon lähtökohtana ei tulisi olla nyt valittu vähimmäisimplementointi, vaan direktiivin tarkoituksen tehokas toteuttaminen, EU-oikeuden tehokkuusperiaate, vastaavuusperiaate sekä direktiivin 26 artiklan mukainen heikennyskielto.

Soveltamisala ja määritelmät

–

Nykytila ja vaikutusten arviointi

–

Työsuhdeolettama

Mietintöluonnoksessa todetaan, että direktiivi jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa päättää, sovelletaanko oikeudellista olettamaa rikosoikeudellisiin taikka veroihin tai sosiaaliturvaan liittyviin menettelyihin. Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan lisäksi, että alustatyödirektiivin täytäntöönpano on päätetty toteuttaa vähimmäisimplementoinnilla ja että tätä kansallista liikkumavaraa käytettäisiin siten, että olettama suljettaisiin pois rikosasioiden sekä vero- ja sosiaaliturva-asioiden käsittelystä.

Akava katsoo, ettei tätä liikkumavaraa tule käyttää työntekijän suojan kaventamiseen. Direktiivi sallii sen, että oikeudellinen olettama rajataan vero- ja sosiaaliturvamenettelyjen ulkopuolelle, mutta tällaisen poissulun käyttö tässä laajuudessa on ongelmallista direktiivin tehokkaan toteutumisen, kansallisen oikeuskäytännön johdonmukaisuuden ja eri viranomaisten yhdenmukaisen arvioinnin kannalta. Alustatyössä virheellinen luokittelu vaikuttaa tyypillisesti samanaikaisesti palkkaan, työaikaan, työsuojeluun, vakuuttamiseen, sosiaaliturvamaksuihin ja verotukseen. Jos sama henkilö voidaan työoikeudellisessa menettelyssä katsoa työsuhteiseksi, mutta vero- ja sosiaaliturvamenettelyissä olettamaa ei voitaisi käyttää, syntyisi pirstaleinen ja epäjohdonmukainen järjestelmä.

Akava ehdottaa, että vero- ja sosiaaliturva-asioita koskevaa poissulkua ei säädetä ainakaan tilanteissa, joissa toimivaltainen viranomainen ratkaisee henkilön ammattiasemaa, työsuhteen olemassaoloa tai muuta työntekosuhteen oikeudellista luonnetta koskevaa kysymystä. Rikosoikeudellisten menettelyjen osalta voidaan arvioida erikseen rikosprosessin erityispiirteitä, mutta vero- ja sosiaaliturva-asioissa olettamaa on voitava soveltaa ainakin silloin, kun asian ratkaisu edellyttää työntekijäaseman, palkaksi katsottavan suorituksen, työnantajavelvoitteiden tai sosiaalivakuuttamisen arviointia.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut puoltavat olettaman soveltamista myös vero- ja sosiaaliturvamenettelyissä

Kansallisessa täytäntöönpanossa on otettava huomioon korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ruokalähettien asemasta. Ratkaisussa KHO 2025:41 oli kyse siitä, oliko työsuojeluviranomainen voinut velvoittaa yhtiön pitämään työaikakirjanpitoa ruokalähettien työtunneista ja korvauksista. KHO:n arvioitavana oli erityisesti se, tekivätkö lähetit työtä työsuhteessa vai itsenäisinä yrittäjinä.

KHO:n ratkaisu tukee vahvasti näkemystä siitä, että ruokalähettien työssä voi täyttyä työsuhteen tunnusmerkistö ja että alustatyössä johtaminen ja valvonta voivat ilmetä myös algoritmisten, sopimuksellisten ja tosiasiallisten järjestelyjen kautta. Ratkaisu osoittaa, ettei arviointia voida sitoa yksinomaan työn muodolliseen järjestämistapaan tai siihen, miten osapuolet ovat itse nimenneet oikeussuhteensa.

Lisäksi KHO:n ratkaisussa 13.5.2026 taltio 1304 oli kyse tuloveroasiasta, jossa arvioitiin, oliko ruokalähettiyhtiön avoimelle yhtiölle maksamaa korvausta pidettävä kuljetuksia suorittaneen henkilön palkkana vai avoimen yhtiön elinkeinotulona. KHO:n julkaistun päätöksen mukaan asiassa oli kyse työsuhteen tunnusmerkkejä koskevasta valituksesta tuloveroasiassa, ja ratkaisussa arvioitiin palkkaa koskevia ennakkoperintälain ja tuloverolain säännöksiä. Verohallinto on kuvannut ratkaisun merkitsevän, että ruokalähetit tekevät työtä työsuhteessa lähettiyhtiöön eivätkä itsenäisinä yrittäjinä myös silloin, kun lähetti toimii Y-tunnuksella, toiminimellä, henkilöyhtiön kautta tai osakeyhtiön osakkaana.

Nämä ratkaisut osoittavat, että alustatyön väärinluokittelu ei ole vain työoikeudellinen kysymys, vaan sillä on välittömät vaikutukset myös verotukseen, työnantajavelvoitteisiin, sosiaalivakuuttamiseen ja työntekijän toimeentuloturvaan. Kansallinen lainsäädäntö ei saa rakentaa keinotekoisia raja-aitoja eri menettelyjen välille silloin, kun kaikissa on kyse saman tosiasiallisen työn luonteen arvioinnista.

Akava katsoo, että KHO:n ratkaisut tukevat vahvasti sitä, ettei työsuhdeolettamaa tule rajata kategorisesti pois vero- ja sosiaaliturvamenettelyistä. Päinvastoin täytäntöönpanon tulee tukea eri viranomaisten yhdenmukaista ja tehokasta mahdollisuutta tunnistaa tosiasiallinen työsuhde silloin, kun työn tekemisen olosuhteet siihen viittaavat.

Direktiivin heikennyskielto on otettava nimenomaisesti huomioon

Alustatyödirektiivin 26 artiklan mukaan direktiivin täytäntöönpano ei saa olla peruste alentaa alustatyöntekijöille jo myönnetyn suojan yleistä tasoa. Mietintöluonnoksessa todetaan, ettei direktiivi ole pätevä peruste heikentää jäsenvaltioiden alustatyöntekijöille jo myönnettyä suojan yleistä tasoa, mukaan lukien vakiintuneet menettelyt, joilla määritetään alustatyötä tekevien henkilöiden oikea ammattiasema, sekä heidän edustajiensa nykyiset oikeudet.

Akava katsoo, että ottaen huomioon kansallinen oikeuskäytäntö, erityisesti KHO 2025:41 ja ratkaisu 13.5.2026 taltio 1304, sekä direktiivin 26 artiklassa säädetty heikennyskielto, direktiivin kansallinen täytäntöönpano ei saa johtaa siihen, että kansallisessa oikeuskäytännössä jo tunnistettuja työsuhteen arviointiperusteita, viranomaisten mahdollisuuksia puuttua väärinluokitteluun tai työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeussuojakeinoja kavennetaan.

Heikennyskiellon kanssa ongelmallista olisi myös se, jos työsuhdeolettama rajattaisiin pois vero- ja sosiaaliturva-asioista tavalla, joka heikentää viranomaisten mahdollisuuksia tunnistaa työsuhteessa tehty työ yhdenmukaisesti eri oikeudenaloilla. Tällainen ratkaisu ei olisi perusteltu direktiivin tavoitteiden, EU-oikeuden tehokkuusperiaatteen eikä kansallisen oikeuskäytännön kehityksen näkökulmasta.

Lainvalmistelussa ja sääntelyssä on nimenomaisesti toteutettava alustatyöntekijöiden, alustatyötä tekevien henkilöiden sekä edellä mainittuja tahoja edustavien henkilöiden kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa, oikeuskäytännössä tai viranomaiskäytännössä jo turvattu suojan taso.

Välittäjät

Direktiivin mukaan välittäjällä tarkoitetaan tahoa, joka alustatyön tarjoamiseksi työtä välittävälle digitaaliselle alustalle tai sen kautta luo sopimussuhteen digitaalisen alustan ja alustatyötä tekevän henkilön kanssa tai toimii digitaalisen alustan ja alustatyötä tekevän henkilön välisessä alihankintaketjussa. Mietintöluonnoksessa todetaan myös, että välittäjien kautta työtä tekeville on taattava sama suoja kuin suoraan digitaaliseen alustaan sopimussuhteessa oleville ja että tätä varten voidaan tarvita yhteisvastuujärjestelmiä.

Säännöskohtaisissa perusteluissa kuitenkin todetaan, että alustayrityksen olisi välittäjää käyttäessään vain ”kohtuullisin ja käytettävissään olevin keinoin” varmistuttava siitä, että alustatyöntekijällä tai muulla alustatyötä tekevällä henkilöllä on lain mukaiset oikeudet.

Akava katsoo, ettei ehdotettu muotoilu riittävällä tavalla turvaa välittäjien kautta työskenteleville samaa suojan tasoa.

Välittäjärakenteita voidaan käyttää direktiivin velvoitteiden kiertämiseen, jos vastuu jää epäselväksi tai jos alustayrityksen velvollisuudet rajoittuvat vain muodollisiin ja kohtuullisiin selvittämistoimiin. Lakiin on lisättävä tehokas vastuusääntely, mukaan lukien tarvittaessa alustayrityksen ja välittäjän yhteisvastuu, ainakin keskeisten työntekijän suojan kannalta olennaisten velvoitteiden osalta, kuten palkka- ja korvaussaatavien, työaika- ja työsuojeluvelvoitteiden, tietojen antamisen, algoritmijohtamisen velvoitteiden sekä vastatoimien kiellon osalta. Näin vältetään se, että direktiivin turvaama suoja jää riippumaan muodollisista sopimusjärjestelyistä eikä tosiasiallisesta määräysvallasta ja vastuusta.

Välittäjän määritelmän on lisäksi vastattava direktiiviä ja katettava myös alihankintaketjut. Muutoin vaarana on, että alustayritykset voivat järjestää toimintansa sopimusketjujen kautta tavalla, joka heikentää alustatyötä tekevien henkilöiden oikeuksia.

Alustatyötä tekevän tunnistaminen ja työnteon ehdoista varmistuminen (5 §)

–

Algoritmijohtaminen (6–19 §)

Direktiivin algoritmijohtamista koskevat säännökset soveltuvat myös henkilöihin, joilla ei ole työsopimusta tai työsuhdetta. Mietintöluonnoksessa todetaan, että direktiivissä vahvistetaan sääntöjä henkilötietojen suojan parantamiseksi algoritmijohtamisessa myös sellaisten alustatyötä tekevien henkilöiden osalta, joilla ei ole työsopimusta tai työsuhdetta.

Mietintöluonnoksessa kuvataan algoritmijohtamisen velvoitteita muun muassa henkilötietojen käsittelyn rajoitusten, läpinäkyvyyden, vaikutustenarvioinnin, ihmisen suorittaman valvonnan, selvitysoikeuden sekä turvallisuutta ja terveyttä koskevien vaatimusten kautta. Akava katsoo, että näiden velvoitteiden tulee kohdistua siihen tahoon, joka tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa automatisoituihin seuranta- tai päätöksentekojärjestelmiin tai niiden vaikutuksiin.

Muodollinen sopimussuhde välittäjään ei saa johtaa siihen, että alustayritys vapautuu vastuusta järjestelmistä, joiden kautta se tosiasiallisesti ohjaa, valvoo, arvioi, palkitsee, sanktioi tai rajoittaa alustatyötä tekevän henkilön työtä.

Esitykseen on tämän vuoksi lisättävä selkeä säännös siitä, että alustayritys vastaa kaikista niistä algoritmijohtamiseen liittyvistä velvoitteista, jotka koskevat sen hallinnassa, määräysvallassa tai tosiasiallisessa vaikutuspiirissä olevia järjestelmiä riippumatta siitä, onko alustatyötä tekevän henkilön muodollinen sopimuskumppani välittäjä.

Edustajien tiedonsaanti- ja kanneoikeus

Direktiivi edellyttää, että alustatyötä tekevien henkilöiden edustajilla on mahdollisuus panna vireille oikeudellisia tai hallinnollisia menettelyjä direktiivistä johtuvien oikeuksien täytäntöönpanemiseksi. Mietintöluonnoksessa tunnistetaan myös, että alustatyötä tekevillä henkilöillä ja heidän edustajillaan on oikeus panna vireille menettely oikean ammattiaseman määrittämiseksi.

Mietintöluonnoksessa kuvataan lisäksi edustajien tiedonsaantia koskevia oikeuksia algoritmijohtamisen ja alustatyön läpinäkyvyyden yhteydessä. Akava kat-soo, että lakiin on lisättävä nimenomainen säännös ammattiliittojen ja muiden työntekijöiden edustajien oikeudesta toimia alustatyöntekijöiden puolesta tai tukena. Direktiivin vähimmäistaso edellyttää tällaisten oikeuksien turvaamista ainakin alustatyöntekijöiden osalta. Lisäksi kansallisesti on arvioitava, miten vastaavat oikeudet ulotetaan mahdollisimman tehokkaasti myös muiden alustatyötä tekevien henkilöiden edustajiin.

Sääntelyn tulee mahdollistaa myös useita henkilöitä koskevat menettelyt, koska alustatyön väärinluokittelu ja algoritmijohtamisen ongelmat ovat usein rakenteellisia eivätkä yksittäistapauksia. Edustajien tiedonsaantioikeudet on muotoiltava täsmällisesti ja käyttökelpoisesti. Tietojen on oltava riittävän yksilöityjä, vertailukelpoisia ja ajantasaisia, jotta edustajat voivat arvioida väärinluokittelua, työaikaa, ansioita, sopimusehtoja, välittäjärakenteita ja algoritmijohtamisen vaikutuksia.

Läpinäkyvyys, oikeussuojakeinot ja valvonta (20-33 §)

Direktiivin 22 ja 23 artiklojen tarkoituksena on varmistaa, että alustatyötä tekevät henkilöt ja heidän edustajansa voivat käyttää direktiivissä turvattuja oikeuksia tosiasiallisesti ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Mietintöluonnoksessa vastatoimien kielto tunnistetaan keskeiseksi edellytykseksi sille, että alustatyötä tekevät voivat käyttää oikeussuojakeinoja ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Mietintöluonnoksen 23 §:n mukaan alustayritys tai välittäjä ei saisi kohdistaa alustatyötä tekevään henkilöön tai tämän edustajaan kielteisiä seuraamuksia sen vuoksi, että tämä on käynnistänyt oikeudellisia tai hallinnollisia menettelyjä taikka ottanut yhteyttä viranomaiseen lain mukaisten oikeuksiensa vaatimiseksi.

Akava pitää esityksen lähtökohtaa kannatettavana, mutta ehdotettu sääntely jää liian kapeaksi. Direktiivin 22 artikla ei rajoitu vain viranomaisyhteydenottoihin tai oikeudellisiin ja hallinnollisiin menettelyihin, vaan sen tarkoituksena on suojata alustatyötä tekeviä henkilöitä ja heidän edustajiaan kaikilta epäedullisilta seurauksilta, jotka liittyvät direktiivissä turvattujen oikeuksien käyttämiseen tai niiden täytäntöönpanon vaatimiseen.

Komission asiantuntijaryhmän raportissa korostetaan, että 22 artiklan suojaa on arvioitava yhdessä tehokkaita oikeussuojakeinoja ja seuraamuksia koskevien säännösten kanssa. Raportissa tuodaan esiin, että haitalliset seuraukset voivat ilmetä myös myöhemmin esimerkiksi tehtävämäärän vähenemisenä, vähemmän houkuttelevina tehtävinä tai tulonmenetyksenä.

Alustatyössä vastatoimet eivät useinkaan ilmene perinteisenä irtisanomisena tai kirjallisena sopimuksen päättämisenä. Ne voivat toteutua algoritmijohtamisen kautta esimerkiksi työtehtävien jakamisen muutoksina, tehtävien laadun heikentymisenä, näkyvyyden alentamisena, hakusijoituksen heikentymisenä, arviointien, hyväksymisprosenttien tai hinnoittelun muutoksina, käyttäjätilin rajoittamisena, työn välittämisen tauottamisena tai tosiasiallisena “hiljaisena deaktivaationa”. Mietintöluonnoksen perusteluissa tunnistetaan, että vastatoimi voi olla myös rajoitus, joka pienentää alustatyötä tekevän henkilön mahdollisuuksia saada työtehtäviä tai toimeksiantoja. Tämä on kuitenkin niin keskeinen alustatyön erityispiirre, että se tulee ilmetä selvästi myös lain sanamuodosta tai vähintään perusteluista nykyistä täsmällisemmin.

Akava katsoo, että 23 §:ää on laajennettava kattamaan oikeuksien käyttäminen ja niiden käyttämisen valmistelu, tietopyynnöt, sisäiset valitukset alustayritykselle tai välittäjälle, yhteydenotto ammattiliittoon tai muuhun edustajaan, osallistuminen edustukselliseen tai kollektiiviseen toimintaan, toisen alustatyötä tekevän henkilön tukeminen sekä osallistuminen oikeudelliseen, hallinnolliseen tai muuhun oikeuksien täytäntöönpanoa koskevaan menettelyyn. Suoja ei saa edellyttää, että asia on jo saatettu viranomaisen tai tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Lisäksi edustajien suojaa ei tule kansallisessa täytäntöönpanossa rajata vain henkilöihin, jotka itse työskentelevät kyseisen alustan kautta. Direktiivin vähimmäistason lisäksi kansallisesti on perusteltua turvata myös ammattiliittojen toimitsijoiden, luottamushenkilöiden, neuvonantajien ja muiden edustajien suoja vastatoimilta. Tällainen laajempi suoja on kansallisesti perusteltu, vaikka se ei kaikilta osin seuraa direktiivin vähimmäissisällöstä. Muussa tapauksessa oikeuksien käyttö, järjestäytyminen ja kollektiivinen oikeuksien valvonta voivat jäädä käytännössä tehottomiksi.

Sopimuksen päättämistä koskeva suojan ja perusteluvelvollisuuden toteuttaminen direktiivin 23 artiklan edellyttämällä tavalla

Mietintöluonnoksen 24 §:ssä säädettäisiin sopimuksen päättämiseen liittyvistä erityisistä vaatimuksista. Sen mukaan alustayrityksen tai välittäjän olisi pyynnöstä annettava viipymättä kirjalliset perustelut toimeksiantosopimuksen päättämiselle. Kirjalliset perustelut olisi pyynnöstä annettava myös silloin, kun alustayritys tai välittäjä muulla tavoin lopettaa työn välittämisen alustatyöntekijälle tai muulle alustatyötä tekevälle henkilölle.

Akava katsoo, ettei pelkkä pyynnöstä annettava perusteluvelvollisuus riitä panemaan täytäntöön direktiivin 23 artiklaa eikä direktiivin 10 ja 11 artikloista seuraavaa suojaa vakavissa päätöksissä. Direktiivin 23 artiklan 1 kohta edellyttää, että jäsenvaltiot kieltävät alustatyötä tekevän henkilön irtisanomisen, sopimuksen päättämisen tai vastaavan toimenpiteen sekä tällaisten toimenpiteiden valmistelun sillä perusteella, että henkilö on käyttänyt direktiivissä säädettyjä oikeuksia. Direktiivin 23 artiklan 3 kohta puolestaan edellyttää todistustaakan kääntämistä: jos alustatyötä tekevä henkilö esittää seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa päättämisen tai vastaavan toimenpiteen liittyvän oikeuksien käyttämiseen, alustan on osoitettava, että toimenpide perustui muuhun syyhyn.

Komission asiantuntijaryhmän raportissa korostetaan, että pelkkä päättämisen perusteluvelvollisuus ei ole riittävä suoja, vaan 23 artiklan 1 kohta edellyttää nimenomaista kieltoa, joka menee perusteluvelvollisuutta pidemmälle. Tämän vuoksi 24 §:n rinnalle on varmistettava riittävän selkeä päättämisen ja siihen rinnastuvien toimien kielto silloin, kun niiden perusteena on oikeuksien käyttäminen.

Lisäksi 24 §:n sanamuoto “muulla tavoin lopettaa työn välittämisen” on suppea. Alustatyössä henkilön toimeentulo voidaan käytännössä katkaista ilman muodollista sopimuksen päättämistä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi käyttäjätilin osittainen rajoittaminen, tilapäinen keskeyttäminen, näkyvyyden heikentäminen, tehtävien saatavuuden olennainen vähentäminen, tehtävien tarjoamisen lopettaminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina taikka järjestelmän tekemät tai tukemat muutokset, jotka tosiasiallisesti estävät työn tekemisen.

Direktiivin 10 artiklan mukaan ihmisen on tehtävä päätökset, jotka koskevat sopimussuhteen rajoittamista, keskeyttämistä tai päättämistä, käyttäjätilin rajoittamista, tilapäistä tai pysyvää sulkemista tai muita vastaavaa haittaa aiheuttavia toimenpiteitä. Direktiivin 11 artiklan mukaan sopimussuhteen olennaisiin seikkoihin vaikuttavista päätöksistä, kuten käyttäjätilin rajoittamisesta tai sulkemisesta tai maksun epäämisestä, on annettava kirjallinen ilmoitus ja perustelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään päätöksen tullessa voimaan. Mietintöluonnoksessa nämä vaatimukset on tunnistettu algoritmijohtamista koskevassa jaksossa.

Akava katsoo, että 24 §:ää ei tule tulkita niin, että perustelujen antaminen olisi vakavissa tilanteissa aina riippuvainen alustatyötä tekevän henkilön pyynnöstä. Erityisesti silloin, kun kyse on automatisoidun järjestelmän tekemästä tai tukemasta päätöksestä, joka johtaa sopimussuhteen rajoittamiseen, keskeyttämiseen tai päättämiseen, käyttäjätilin rajoittamiseen tai sulkemiseen, maksun epäämiseen tai työn välittämisen tosiasialliseen estymiseen, kirjalliset perustelut on annettava oma-aloitteisesti viimeistään päätöksen tullessa voimaan. Lisäksi on varmistettava, että päätös on aidosti ihmisen tekemä eikä vain muodollisesti ihmisen hyväksymä automatisoitu ratkaisu.

Akava katsoo myös, että lakiin on lisättävä nimenomainen todistustaakkasäännös. Ilman todistustaakan kääntämistä vastatoimien kielto jää tehottomaksi, koska alustatyötä tekevällä henkilöllä ei yleensä ole pääsyä niihin tietoihin, joiden perusteella työtehtävien väheneminen, näkyvyyden heikentyminen, käyttäjätilin rajoittaminen tai muu vastaava toimenpide on toteutettu. Alustayrityksellä ja välittäjällä on pääsy järjestelmien toimintaan, päätöksenteon perusteisiin ja muuhun näyttöön, minkä vuoksi näyttötaakka on asetettava niille silloin, kun alustatyötä tekevä henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa vastatoimi.

Lisäksi alustayrityksen ja välittäjän vastuu on turvattava tehokkaasti, tarvittaessa yhteisvastuuta käyttäen, silloin kun muodollisen sopimuksen päättää välittäjä, mutta tosiasiallinen päätös, päätöksentekojärjestelmä tai päätöksen perusteet ovat alustayrityksen määräysvallassa. Vastaavasti alustayritys voi rajoittaa tiliä tai tehtävien saatavuutta, vaikka muodollinen sopimussuhde olisi välittäjän kanssa. Välittäjärakenteita ei saa käyttää vastatoimien kiellon tai sopimuksen päättämistä koskevien velvoitteiden kiertämiseen.

Seuraamusjärjestelmä

Direktiivi edellyttää tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia. Mietintöluonnoksessa todetaan, että jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista direktiivin tai sen nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta. Ehdotetun 29 §:n mukaan seuraamusmaksu voitaisiin määrätä alustayritykselle tai välittäjälle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 10 §:n 2 momentin mukaisen arviointivelvollisuuden tai 20 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden. Seuraamusmaksun ehdotettu määrä olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään 30 000 euroa.

Vastatoimien kiellon rikkomista koskevan seuraamusjärjestelmän on oltava tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava. Mietintöluonnoksen 30 §:ssä ehdotetaan, että vastatoimien kiellon rikkomisesta voitaisiin määrätä enintään 35 000 euron hyvitys. Hyvitys voitaisiin jättää tuomitsematta, jos menettelyä pidetään vähäisenä.

Akava katsoo yleisellä tasolla, että ehdotettu seuraamusjärjestelmä ei ole välttämättä riittävän tehokas ja varoittava erityisesti suurille ja kansainvälisesti toimiville alustayrityksille.

Viranomaisvalvonta

Direktiivin tehokas täytäntöönpano edellyttää, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet, tiedonsaantioikeudet, resurssit ja tekninen osaaminen. Mietintöluonnoksessa todetaan, että jäsenvaltioiden tulee muun muassa säätää tehokkaasta ja oikeasuhteisesta valvonnasta ja tarkastuksista alustatyössä sekä varmistaa viranomaisten koulutus ja tekninen osaaminen erityisesti algoritmijohtamisen osalta.

Mietintöluonnoksen nykytilan arvioinnissa valvontaa ja seuraamuksia käsitellään omana kokonaisuutenaan, ja ehdotusten vaikutuksissa käsitellään myös viranomaisvaikutuksia. Akava katsoo, että viranomaisilla tulee olla oikeus saada alustayrityksiltä ja välittäjiltä valvonnan kannalta olennaiset tiedot, mukaan lukien tiedot automatisoiduista seuranta- ja päätöksentekojärjestelmistä, työn jakamisesta, ansioista, työajasta, arviointijärjestelmistä, tilien rajoittamisesta ja välittäjistä.

Lisäksi viranomaisten välinen yhteistyö on järjestettävä niin, ettei alustatyöntekijän asema jää eri oikeudenalojen väliin. Työsuojelu-, vero-, sosiaaliturva- ja vakuuttamisviranomaisten on voitava hyödyntää toistensa havaintoja ja ratkaisuja tehokkaasti, kun ne arvioivat samaa tosiasiallista työn tekemisen järjestelyä.

Akava ry:n puolesta

Miia Laiho
Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 8.7.2026, VN/32290/2024
Lausunnon diaarinumero Dnro 108/62/2026
Lausunnon päiväys 28.8.2026
Laatija Miia Laiho

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamiseksi

Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtakunnallisista työvoimapula-aloista

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle koskien työoikeudellisten saatavien vanhentumis- ja kanneaikoja