Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtakunnallisista työvoimapula-aloista

Akava toteaa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle muun muassa, että Suomen lupajärjestelmä luo paljon epävarmuutta, joka heikentää Suomeen sitoutumista. Tästä syystä Akava pitää työnteko-oikeuden joustavoittamisen tavoitetta äärimmäisen tärkeänä. Asetuksen perustelumuistiossa tunnistetaan, että työvoimapula-alojen määrittelyyn liittyy menetelmävalintoja, jotka voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin, ja Akava toivookin keskustelua asetuksen määrittämisen kehittämiseksi jatkettavan.

Suomen työikäisen väestön kasvu ja talouden menestystarinat edellyttävät maahanmuuttoa. Taloudellisesti viisasta maahanmuuttopolitiikkaa olisi pyrkiä parantamaan Suomen jo valinneiden osaajien pitovoimaa. Työntekijän oleskeluluvan (TTOL) työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille on tästä näkökulmasta hyvä tavoite, mutta asetus valtakunnallisista työvoimapula-aloista ei ole sellaisenaan toimiva väline tavoitteen saavuttamiseksi.

Asetus ei vastaa kohtaanto-ongelmiin tai edistä työvoiman liikkuvuutta

Asetuksen tavoitteena on mahdollistaa työntekijän oleskeluluvan haltijan työnteko-oikeus aidosti todetulla työvoimapula-alalla. Kolme viidestä valtakunnalliseksi työvoimapula-alaksi määritellyistä ammattialoista on kuitenkin säänneltyjä, vaativat tietyn koulutuksen tai ammatinharjoittamisoikeuden ja edellyttävät hyvää kotimaisten kielten osaamista. Kyseisiin ammattiryhmiin työllistytään pääsääntöisesti erityisasiantuntijan oleskeluluvalla, joten on äärimmäisen epätodennäköistä, että näihin tehtäviin siirryttäisiin työntekijän oleskeluluvan kautta. Akava katsoo, että tästä syystä esitetyllä asetuksella ei ole vaikuttavuutta työvoiman kohtaanto-ongelmiin ja työvoiman liikkuvuuteen.

Käytetyt menetelmät ovat vaillinaisia

Asetuksen tavoitteena on laajentaa työnteko-oikeutta aidosti todetuille työvoimapula-aloille. Akava kyseenalaistaa käytettyjen menetelmien tavoitteenmukaisuuden. Asetuksen taustalla olevia tietovarantoja tulisi kehittää, sillä on esimerkiksi arvioitu, että jopa enemmistö korkeakoulutetuille suunnatuista avoimista työpaikoista ei tule ilmi asetuksen määrittelyn taustalla olevista tietolähteistä. Lisäksi vuonna 2010 käyttöön otettu kansallinen ammattiluokituslistaus ei myöskään täysin vastaa tämänhetkistä työelämärakennetta ja siitä saattaa puuttua useiden kasvualojen kannalta olennaisia ammattialoja.

Asetuksen voimassaoloaika

Akava suhtautuu kriittisesti esitykseen, että asetus olisi voimassa toistaiseksi ja sitä muutettaisiin tulevaisuudessa tilanteen mukaan, eikä yksinomaan ajankulun perusteella. Akavan mielestä on tärkeää, että asetus pysyy säännöllisen tarkastelun kohteena ja on näin tavoitteensa mukaisesti uusittavissa nopeammin ja joustavammin verrattuna lailla säätämiseen.

Lopuksi

Suomen lupajärjestelmä luo paljon epävarmuutta, joka heikentää Suomeen sitoutumista. Tästä syystä Akava pitää työnteko-oikeuden joustavoittamisen tavoitetta äärimmäisen tärkeänä. Asetuksen perustelumuistiossa tunnistetaan, että työvoimapula-alojen määrittelyyn liittyy menetelmävalintoja, jotka voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin, ja Akava toivookin keskustelua asetuksen määrittämisen kehittämiseksi jatkettavan.

Akava ry:n puolesta

Jutta Linna
Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 26.8.2026, VN/19315/2026
Lausunnon diaarinumero Dnro 114/62/2026
Lausunnon päiväys 1.10.2026
Laatija Jutta Linna