Akava esittää eduskuntavaalitavoitteissaan: koulutuksella ja veroratkaisuilla voitaisiin kääntää tuottavuuden suunta 14.10.2026 14.10.2026 Suomen reaalinen bruttokansantuote mataa ja pitkän aikavälin talouskehitys on ollut heikkoa. Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kertoo haastattelussamme Akavan ehdotuksista tuottavuuden suunnan kääntämiseksi. Koulutus ja veroratkaisut ovat avainasemassa. Etusivu AjankohtaistaAkavalainenAkava esittää eduskuntavaalitavoitteissaan: koulutuksella ja veroratkaisuilla voitaisiin kääntää tuottavuuden suunta Suomessa reaalinen bruttokansantuote mataa, ja pitkän aikavälin talouskehitys on ollut heikkoa. Mikä neuvoksi, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen? Kuka: Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen Mitä: Suomen kehityssuunta parina viime vuosikymmenenä on ollut tämä: tuottavuuden paraneminen on hiipunut, talouskasvu on antanut odottaa itseään ja koulutuksen mallimaan perustuksia on murennettu. Kesän ja syksyn mittaan annetut ennusteet ovat osoittaneet Suomen talouskasvun vahvistuneen. Monen kaipaama talouskasvun käänne on viimein täällä. – Kokonaiskuvaa ei kuitenkaan kannata unohtaa, muistuttaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen. – Reaalinen bruttokansantuote per asukas ei ole kasvanut melkein kahteen vuosikymmeneen. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on kokonaisia ikäluokkia, jotka eivät ole nähneet aikaa, jolloin Suomen taloudella olisi mennyt hyvin, hän sanoo. Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen nostaa esiin, että Suomen heikon talouskasvun pitkittymisen takia monilta puuttuu kokemus työelämästä vahvan ja pitkäkestoisen talouskasvun aikana. Nuorista aikuisista nelikymppisiin on koko joukko ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet työelämässä vahvan ja pitkäkestoisen talouskasvun aikana. – Tämä on jo omanlaisensa sukupolvikysymys, Sorjonen sanoo. Hän pohtii, voivatko puheet talouskasvun tarpeettomuudesta johtua osin siitä, etteivät kaikki ole koskaan nähneet, mitä hyvää kasvu voi tuoda tullessaan. – Akavassa me tietysti haluamme, että Suomella menisi hyvin myös taloudellisesti. Mistä talouskasvu syntyy? Sorjonen määrittelee talouskasvulle kaksi lähdettä. Ensimmäinen on se, että tekisimme työtä tuottavammin ja älykkäämmin ilman, että pitäisi juosta yhtään enempää. – Saamme siis enemmän aikaan samalla tai pienemmällä työpanoksella. Toiseksi talouskasvun lähteeksi hän määrittelee sen, että nykyistä isompi osuus väestöstä ylipäätään tekisi töitä. Nämä kaksi tuottavuuden lähdettä on tukittu erilaisin estein. – Me olimme korkeakoulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nyt olemme tipahtaneet koulutustilastoissa alaspäin. Meidän korkeimmin koulutettu ikäluokkamme ei olekaan nuorin ikäluokka, vaan viisikymmentä täyttäneiden ikäluokka. Sorjosen mukaan kyllin korkean koulutustason varmistaminen on jäänyt vaille huomiota jo reilun parinkymmenen vuoden ajan. Niinpä suuri joukko OECD-maita ja Euroopan unionin maita on mennyt meistä ohi. Tuottavuus on talouskasvun ytimessä Sorjosen mukaan tuottavuuden paraneminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kehitetään uusia ideoita, joita voidaan jalostaa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Suomessa tuottavuuden kehitys on jäänyt jälkeen ennen kaikkea palvelusektorilla. Sorjonen arvioi, että uusia ideoita syntyisi enemmän, jos koulutustasoa saataisiin nostettua eli isompi osa ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. – Tarvitsemme lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin. Tarve on itse asiassa aika iso. Seuraavien noin kymmenen vuoden aikana meiltä poistuu työmarkkinoilta huomattavan paljon korkeakoulutettua väkeä. Sorjonen pitää korkeakoulutusta ratkaisuna myös tuottavuusongelmaan, jota työttömyys aiheuttaa. – Vaikka korkeakoulutettujen työttömyys on noussut nopeasti, on hyvä huomata, että korkeakoulutettujen työllisyysaste on paljon korkeampi kuin keskiasteen suorittaneilla. Vuonna 2025 korkeakoulutuksen saaneista 88 prosenttia oli työssäkäyviä, kun taas perusasteen koulutuksen saaneista vain noin 40 prosenttia. – Edelleen koulutus on paras vakuutus työttömyyttä vastaan ja paras turva työllistymisen kannalta. Sorjosen mielestä korkeakoulujen rahoitusmallia kannattaisi muuttaa. Se ei kannusta korkeakouluja erikoistumaan ja profiloitumaan, vaan korkeakouluja palkitaan valmistuvista opiskelijoista. – Rahoitusmallin pitäisi ehkä painottaa enemmän jotain muuta kuin pelkästään valmistuvien määrää, vaikka sitten laatua. Akava laskisi marginaaliveroasteita edelleen Sorjosen mukaan Petteri Orpon hallituksen päätös alentaa korkeimpia marginaaliveroasteita eli rajaveroasteita 52 prosenttiin oli oikein hyvä. Tästä hyötyvät palkansaajat, joiden ansiotulot ylittävät noin 100 000 euroa vuodessa. Akava Works ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilasivat taannoin Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta (Etla) raportin, joka tarkasteli marginaaliveroasteiden kannustinvaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. – Raportissa mielenkiintoisin argumentti oli se, että korkean marginaaliveroasteen takia ihmiset eivät välttämättä ole halukkaita etenemään työurallaan päätyyn saakka. Osa saattaa puntaroida, kannattaako uralla hakeutua vastuullisempiin ja kovapalkkaisempiin tehtäviin, jos palkankorotuksesta ei verojen progression vuoksi jääkään kovin suurta lisäsummaa tilille. Sorjonen pohtii, jääkö samalla myös uusia ideoita, tuotteita ja palveluita syntymättä, kun työuralla ei haluta edetä uusiin tehtäviin. Akavan kanta on, että marginaaliveroasteita alennettaisiin edelleen mahdollisuuksien mukaan. – Myös 5 000–6 000 euroa tienaavalla korkeakoulutetulla marginaalivero saattaa olla edelleenkin ponnisteluja ja työuralla etenemistä hillitsevää. Myös tätä Akava tavoittelee – Osaamisvähennyksen käyttöönotto. Itse maksamansa koulutuksen kustannuksia voisi vähentää tuloverotuksessa. Vähennys toimisi kotitalousvähennyksen tapaan eli se tehtäisiin maksetuista tuloveroista, ei tuloista. Vähennystä voisi käyttää yliopistojen tarjoamiin koulutuskokonaisuuksiin. Se ei olisi tarkoitettu laajojen ja kalliiden opintojen, kuten esimerkiksi MBA-tutkinnon kustannuksiin. – TKI-toiminnan verovähennys yrityksille on ollut käytössä muutaman vuoden. Käyttö on ollut vähäistä. Yhdeksi syyksi Sorjonen arvioi Verohallinnon tiukan linjan sen suhteen, mitä vähennettäväksi hyväksytään. Osa yrityksistä on myös saanut veronkorotuksia. – Paperilla asiat voivat näyttää hyvältä, mutta sitten onkin tekijöitä, jotka rajoittavat käytännön toimimista parhaalla mahdollisella tavalla, Sorjonen huomauttaa. – Yritystukia olisi suunnattava säilyttävistä tuista yritystoimintaa uudistavaan toimintaan. Yritystuista päätettäessä myös suosittaisiin sellaisia hankkeita, joiden lopputulokset jakautuisivat todennäköisesti laajemmalle yhteiskuntaan. Näin huomioitaisiin myönteiset ulkoisvaikutukset yhteiskuntaan, eli esimerkiksi teknologia, joka päätyisi laajemmin käyttöön. Teksti: Iida Ylinen Kuvat: Veikko Somerpuro Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa Kopioi linkki leikepöydälle Akavalainen Kaikki verkkolehti-artikkelit 3.9.2026 Akavan opiskelijat korostaa eduskuntavaalitavoitteissaan: nuorille aikuisille paremmat valmiudet työelämään 2.9.2026 Akavan asialistalla eduskuntavaaleissa 2027: Ilman osaamista Suomi pysähtyy 31.8.2026 Usko on koetuksella, kun työtä on vaikea löytää – liitoista tukea työnhakuun 25.8.2026 Kesätyöntekijän muistilista työsuhteen loppuun