Akavan opiskelijat korostaa eduskuntavaalitavoitteissaan: nuorille aikuisille paremmat valmiudet työelämään

Akavan opiskelijoiden tavoitteena on, että keväällä 2027 valittavat kansanedustajat tekisivät päätöksiä, jotka edistävät nuorten aikuisten työelämävalmiuksia.

Akavan opiskelijoiden tavoitteena on, että keväällä 2027 valittavat kansanedustajat tekisivät päätöksiä, jotka edistävät nuorten aikuisten työelämävalmiuksia.

Kuka: Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksonen

Mitä: Korkeakoulutuksen pitäisi vastata paremmin siihen, millaisia taitoja työelämässä tarvitaan.

Vähemmän oletuksia, enemmän oppeja. Näin voi kiteyttää Akavan opiskelijoiden puheenjohtajan Kasper Laaksosen ajatuksia nuorten aikuisten asemasta työelämässä.

Kasper Laaksonen 2026 kuvaaja Veikko Somerpuro
Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksonen kertoo, että Akavan opiskelijat painottaa eduskuntavaalitavoitteissaan työelämätaitojen tärkeyttä.

Hänen mukaansa nuorten aikuisten oletetaan osaavan käyttää esimerkiksi tekoälyä, vaikka tällaisia taitoja ei opeteta juurikaan korkeakouluissa. Johtamistaitoja ja tiimityötaitoja voitaisiin niitäkin opettaa enemmän, jotta esimerkiksi ryhmässä työskennellessä ei luistettaisi vastuista.

– Suomessa tarvitaan osaavaa työvoimaa, joka kykenee vastaamaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Haluamme varmistaa sen, että korkeakoulut opettavat sitä, mitä työelämässä tarvitaan, Laaksonen sanoo.

Onko tämä korkeakoulujen ydintehtävä?

– Korkeakoulujen autonomia ja tutkimuksen vapaus ovat meille todella tärkeitä asioita. Mutta samaan aikaan olemme sitä mieltä, että korkeakoulutuksen kuuluu valmistaa työelämään.

Lisää laadullista työllistymistä

Akavan opiskelijat kaipaa laadullista työllistymistä: nuorten aikuisten tulisi saada oman alansa töitä asiallisella palkalla, työsopimuksella ja -ehdoilla.

Ulkomaalaisille opiskelijoille Laaksonen soisi enemmän kieli- ja kulttuuriopintoja sekä parempaa ymmärrystä suomalaisen työmarkkinan toiminnasta. Esimerkiksi ammatillisten verkostojen rakentamisella on paljon merkitystä työllistymisessä.

– Kansainvälisistä opiskelijoista, jotka tekevät työharjoittelun tai opinnäytetyön tai ovat kesätyössä Suomessa, 80 prosenttia jää maahan valmistuttuaan. Ilman tällaista kokemusta vastaava luku on vain 20 prosenttia.

Laaksonen penää myös työnantajilta realistisempia työnhaku- ja kielitaitovaatimuksia.

– Jos esimerkiksi työskentelee Suomessa kansainvälisessä yrityksessä, jossa työkieli on englanti, pitääkö silloin vaatia korkeimman luokan suomen kielen osaamista?

– Samalla nostamme esille sen, että kansainvälisten opiskelijoiden tutkintoihin pitäisi sisällyttää enemmän suomalaisia työelämätaitoja sekä kotimaisten kielten opintoja. Suomen kielen taito helpottaa sitoutumista yhteiskuntaan, Laaksonen sanoo.

Korkeakoulujen kohtuuton tilanne korjattava

Laaksonen sanoo, että korkeakoulut ovat olleet jo pitkään tilanteessa, jossa jatkuvasti pienemmällä rahamäärällä koulutetaan isompi joukko opiskelijoita.

– Tämä on täysin kestämätön tilanne. Kaikki varmasti ymmärtävät sen, että kun opiskelijaa kohden on vähemmän resursseja, opetuksen laatu kärsii.

Kun opiskelijaa kohden on vähemmän resursseja, opetuksen laatu kärsii.

Opiskelijalle tämä näkyy kasvaneina ryhmäkokoina, lisääntyneenä etäopetuksena ja opettajien entistä niukempina mahdollisuuksina antaa yksilöllistä tukea.

– Suurin virhe olisi kasvattaa opiskelijoiden sisäänottomääriä ilman rahoituksen kasvattamista, Laaksonen sanoo.

Akavan ja useamman muun tahon tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia nuorista 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulutettuja.

– Monien mukaan jo 50 prosentin korkeakoulutusaste 2030-luvulle mennessä on lähestulkoon mahdoton saavuttaa. Jos haluamme, että Suomessa kasvu edelleen jatkuu ja ylläpidämme nykyisenlaista hyvinvointivaltiota, korkeakoulutusasteen nuorten aikuisten parissa pitää olla yli 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Teksti Iida Ylinen

Kuva Veikko Somerpuro

Myös tätä Akavan opiskelijat tavoittelee

– TKI-rahaa pitäisi käyttää enemmän yhteistyössä korkeakoulujen, alueiden, kuntien ja kaupunkien kesken ja luoda harjoittelupaikkoja tuleville osaajille. Nyt TKI-rahaa käytetään enimmäkseen yritysten kehittämistoimintaan, ja yritysten saamasta TKI-rahasta vain pienempi osa menee korkeakoulujen kanssa tehtävään tutkimukseen.

– Kansainvälisten opiskelijoiden maksamat lukukausimaksut verovähennyskelpoisiksi, jos he työllistyvät Suomeen valmistumisensa jälkeen.

– Kaikille määräaikaisille työsuhteille pitäisi olla perusteltu syy. Määräaikaisuudet lykkäävät suurten päätösten tekemistä, kuten asunnon ostamista tai uudelle paikkakunnalle muuttamista.

– Korkeakoulupaikan vastaanottamista koskevan ensikertalaisstatuksen menettäisi vasta, kun olisi tehnyt opintoja 60 opintopisteen edestä.

Akavan opiskelijat edistää yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen etuja. Se edustaa Akavan liittojen opiskelijajäseniä, joita on yli 127 000. Lisätietoja Akavan opiskelijoiden sivuilta ja Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet -sivuilta.