Akavan eduskuntavaalitavoitteet työelämäasioissa: lainsäädäntö on päivitettävä vastaamaan työelämän nykyisiä kuormitustekijöitä 5.11.2026 5.11.2026 Akavan eduskuntavaalitavoitteena työelämäasioissa on, että työlainsäädäntöä kehitetään sellaiseen suuntaan, että edellytykset tehdä asiantuntijatyötä paranevat. Ideoita ja innovaatioita ei synny, jos työvoima on uupunutta, huomauttaa haastattelussamme työmarkkinajohtaja Ville Kopra. Etusivu AjankohtaistaAkavalainenAkavan eduskuntavaalitavoitteet työelämäasioissa: lainsäädäntö on päivitettävä vastaamaan työelämän nykyisiä kuormitustekijöitä Yhä useampi kuormittuu asiantuntijatyössä. Mikä neuvoksi, Akavan Ville Kopra? Kuka: Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra Mitä: Työlainsäädäntöä pitää kehittää sellaiseen suuntaan, että edellytykset tehdä asiantuntijatyötä paranevat. Ideoita ja innovaatioita ei synny, jos työvoima on uupunutta. Akavan tehtävänä on vaikuttaa työelämän pelisääntöihin siten, että ne palvelisivat korkeasti koulutettuja. Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopran vastuulla on vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat esimerkiksi työlainsäädäntöä, työturvallisuutta, työelämän tasa-arvoa ja työeläkkeitä. Työelämä muuttuu nopeasti ja monin tavoin, mutta onko työlainsäädäntö pysynyt mukana tahdissa? Akavan Kopran mukaan ei. – Asiantuntijatehtävissä työskentelee vähän yli puolet suomalaisista palkansaajista, ja osuus on hiljalleen kasvussa. Silti työlainsäädännön kehittämiseen liittyvä keskustelu keskittyy usein periaatteellisiin juupas–eipäs-kysymyksiin. Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra korostaa, että työelämän lainsäädäntö pitää päivittää vastaamaan nykyisen työelämän kuormitustekijöitä. Kopra huomauttaa, että esimerkiksi kiistely paikallisesta sopimisesta, työrauhakysymyksistä ja laittomista lakoista on vienyt energiaa akavalaisten kannalta keskeisemmiltä aiheilta. Niitä ovat esimerkiksi asiantuntijatyössä laajalti raportoidut kuormitustekijät ja työssä jaksamisen heikentyminen. – Kyse ei ole vain ihmisten kokemasta subjektiivisesta hyvinvoinnista, vaan siitä, miten työ sujuu, miten saadaan tuloksia aikaiseksi ja miten työyhteisöt toimivat, Kopra sanoo. Kuormituskysymys limittyy toki yhteen ihmisten yksityiselämän kanssa, mikä osaltaan vaikeuttaa sen hallintaa. Kopran mukaan työnantajat vetoavat herkästi siihen, että on vaikea erottaa, kumpuaako kuormitus työstä vai muilta elämänalueilta. – Kyselytutkimuksista kuitenkin tiedetään, että työelämässä on selvästi tekijöitä, jotka kuormitusta aiheuttavat. On liian paljon töitä, liian paljon keskeytyksiä, epäselviä tavoitteita, heikkoa johtamista ja niin edelleen. Jotta työpaikoilla olisi helpompaa ja myös velvoittavampaa tarttua kuormitustekijöihin, tarvittaisiin Kopran mukaan työturvallisuuslain päivittämistä ja asiaan liittyvän asetuksen säätämistä. Tieto- ja ajatustyötä tekevien parissa ei riitä, että keskitytään fyysiseen turvallisuuteen, jota on helpompi hallita ja mitata. Osaamista tarvittaisiin psykososiaalisen kuormituksen hallintaan ja ehkäisemiseen. – Sana sosiaalinen on tässä hyvin tärkeä, koska se viittaa juuri siihen, että ne ongelmat, joista puhutaan, eivät ole jokaisen yksilön omia, vaan hyvin usein sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä ja siten myös yhdessä ratkaistavia. Työntekijöiden kuormituksen hallinta ei saisi olla yksittäisen esihenkilön vastuulla. Työlainsäädäntöä pitäisi Kopran mukaan päivittää niin, että velvollisuus koskisi laajemmin organisaatiota ja viime kädessä ylintä johtoa. – Tarkoituksena ei saa olla se, että meillä on itsekin kovissa työmäärissä painivia lähiesihenkilöitä, jotka joutuvat yksinään kantamaan vastuun. Toimivat käytännöt tukevat työssä jaksamista Etä- ja hybridityö nähdään Akavassa pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Kun työnantajat yksi toisensa perään ovat vaatineet työntekijöitä tiiviimmin toimistolle, se herättää Kopran mukaan ymmärrettävästi skismaa. – Meidän näkemyksemme on, että näistä asioista pitäisi keskustella yhdessä ja miettiä, mitkä ovat parhaat työnteon tavat ja miksi. Hyvin toimivilla työskentelykäytännöillä on Kopran mukaan suora yhteys kuormituksen hallintaan ja jaksamiseen. Kun töitä tehdään etänä, työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta olisi tarpeen päivittää. Etätyössä voi tapahtua vakaviakin kaatumisia tai muita tapaturmia, jotka nyt jäävät suojan ulkopuolelle. Selvitettävää ja sovittavaa riittää myös tekoälyn saralla. Tekoälyjärjestelmien käyttöä työssä ei ole vielä juurikaan tutkittu tai sovittu sen käytöstä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin tehtävissä. Kyse on myös siitä, miten muodostuvaa dataa käytetään ja hyödynnetään ja miten esimerkiksi henkilötiedot suojataan. Myös tätä Akava tavoittelee Määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus on Suomessa melko korkea. Määräaikaisuuksiin liittyy paljon raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Orpon hallituksen päätöksen mukaisesti 1.6.26 alkaen määräaikainen työsuhde ei ole enää tarvinnut perustetta. Akavan kanta on, että peruste määräaikaisuudelle pitää palauttaa. Kun perusteettomia määräaikaisuuksia saadaan suitsittua, vähenee myös syrjintä. Vientialojen yleisen linjan seuraamista on vahvistettu tällä hallituskaudella, eli muilla aloilla on noudatettu melko lailla samansuuruisia sopimuskorotuksia. Akavan mukaan tämä jäykistää työmarkkinoita, eikä huomioi sitä, että toimialat ovat aidosti erilaisia ja eri tilanteissa. Työriitatilanteissa palkkatiedot olisivat työnantajan sijaan kaikkien sovitteluosapuolten tiedossa. Tämä lisäisi neuvottelun tasapuolisuutta, ja yhteinen tietopohja todennäköisesti myös ennaltaehkäisisi riitoja. Orpon hallitus helpotti työntekijöiden irtisanomista, kun painavan syyn vaade poistui. Akava esittää, että laittomista irtisanomisista maksettavia korvauksia nostettaisiin tasapainottavana toimenpiteenä. Lisäksi Akava vaatii, että kun työnantaja tekee työ- tai virkaehtosopimusta koskeva rikkeen, työnantajan maksettavaksi koituvia hyvityssakkoja nostetaan samalle tasolle kuin on nostettu laittomista työtaisteluista seuraavia sakkoja. Myös tätä Akava tavoittelee Määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus on Suomessa melko korkea. Määräaikaisuuksiin liittyy paljon raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Orpon hallituksen päätöksen mukaisesti 1.6.26 alkaen määräaikainen työsuhde ei ole enää tarvinnut perustetta. Akavan kanta on, että peruste määräaikaisuudelle pitää palauttaa. Kun perusteettomia määräaikaisuuksia saadaan suitsittua, vähenee myös syrjintä. Vientialojen yleisen linjan seuraamista on vahvistettu tällä hallituskaudella, eli muilla aloilla on noudatettu melko lailla samansuuruisia sopimuskorotuksia. Akavan mukaan tämä jäykistää työmarkkinoita, eikä huomioi sitä, että toimialat ovat aidosti erilaisia ja eri tilanteissa. Työriitatilanteissa palkkatiedot olisivat työnantajan sijaan kaikkien sovitteluosapuolten tiedossa. Tämä lisäisi neuvottelun tasapuolisuutta, ja yhteinen tietopohja todennäköisesti myös ennaltaehkäisisi riitoja. Orpon hallitus helpotti työntekijöiden irtisanomista, kun painavan syyn vaade poistui. Akava esittää, että laittomista irtisanomisista maksettavia korvauksia nostettaisiin tasapainottavana toimenpiteenä. Lisäksi Akava vaatii, että kun työnantaja tekee työ- tai virkaehtosopimusta koskeva rikkeen, työnantajan maksettavaksi koituvia hyvityssakkoja nostetaan samalle tasolle kuin on nostettu laittomista työtaisteluista seuraavia sakkoja. Teksti Iida Ylinen Kuvat Veikko Somerpuro Jaa somessa Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa Kopioi linkki leikepöydälle Akavalainen Kaikki verkkolehti-artikkelit 14.10.2026 Akava esittää eduskuntavaalitavoitteissaan: koulutuksella ja veroratkaisuilla voitaisiin kääntää tuottavuuden suunta 3.9.2026 Akavan opiskelijat korostaa eduskuntavaalitavoitteissaan: nuorille aikuisille paremmat valmiudet työelämään 2.9.2026 Akavan asialistalla eduskuntavaaleissa 2027: Ilman osaamista Suomi pysähtyy 31.8.2026 Usko on koetuksella, kun työtä on vaikea löytää – liitoista tukea työnhakuun