The Working Dead

Haitallisen kuormituksen vähentäminen on investointi työkykyyn, tuottavuuteen ja kasvuun. Tuottavuus syntyy hyvästä johtamisesta, työn organisoinnista ja henkilöstön osaamisesta. Asiantuntijatyössä tarvitaan kiireen ja suorittamisen rinnalle tilaa uuden kehittämiselle ja oppimiselle.

Haitallinen kuormitus vaarantaa työkyvyn

Haitallinen psykososiaalinen kuormitus on tämän hetken merkittävin työturvallisuusriski. Kuormitusta aiheuttavat liiallinen työmäärä ja kiire, työn organisointiin liittyvät ongelmat sekä työn vaativuus. Pitkittyessään kuormitus lisää työuupumuksen riskiä ja voi vaarantaa työkyvyn.

Haitallisen kuormituksen vähentämiseen ei ole yhtä ratkaisua. Tarvitaan pitkäjänteistä hyvää työn organisointia ja johtamista, riittäviä voimavaratekijäitä, toimivaa työterveysyhteistyötä, henkilöstön osallistumista ja tehokasta työsuojelun valvontaa. Ajantasainen ja riittävän täsmällinen lainsäädäntö muodostaa rungon, jonka varaan nämä toimet rakentuvat. Nykyinen sääntely on riittämätöntä eikä vastaa työelämän muutoksia. Myös uusia poliittisia ratkaisuja tarvitaan.

Työsuojelulainsäädäntöä ja seuraamusjärjestelmää on uudistettava vastaamaan nykyisiä työelämän riskejä. Työsuojeluvastuun pitää kohdentua sinne, missä on tosiallinen toimivalta ja mahdollisuudet vaikuttaa työoloihin.

Työnantajan vastuun pitää olla ensisijaista suhteessa yksittäisen esihenkilön rikosoikeudelliseen vastuuseen. Seuraamusjärjestelmän tulee ohjata nykyistä vahvemmin työnantajaa ehkäisemään työturvallisuusriskejä. Muutokset vähentävät oikeushallinnon menoja.

Akavan ratkaisut

Työuupumuksen ehkäiseminen edellyttää sekä nopeasti toteutettavia lainsäädäntömuutoksia että työturvallisuusvastuun ja seuraamusjärjestelmän pitkäjänteistä uudistamista.

• Täsmennetään työturvallisuuslakia ja säädetään asetus psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Näin selkeytetään työnantajan velvollisuuksia kuormituksen tunnistamisessa, ehkäisyssä ja hallinnassa.
• Täsmennetään työsuojeluvastuun kohdentumista ja esihenkilöiden työsuojeluvastuuta. Vastuun tulee seurata tosiasiallista toimivaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Työnantajan vastuun tulee olla ensisijaisessa suhteessa yksittäisen esihenkilön rikosoikeudelliseen vastuuseen.
• Uudistetaan työturvallisuusrikosten seuraamusjärjestelmää vahvistamalla työnantajaan kohdistuvien seuraamusten vaikuttavuutta ja ensisijaisuutta. Korotetaan yhteisösakon määrää koskevaa asteikkoa, otetaan käyttöön työnantajan vastuuta korostava syyteharkintasäännös ja laaditaan suositukset yhteisösakon mittaamisesta ennaltaehkäisevän vaikutuksen ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vahvistamiseksi.
• Otetaan käyttöön hallinnolliset seuraamusmaksut työsuojeluvelvoitteiden rikkomuksissa.
• Käynnistetään pidemmän aikavälin selvitys rikoslain 47 luvun muutostarpeista ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista.

Uudistetaan lainsäädäntö vastaamaan työnteon tapojen muutosta

Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ ovat yleistyneet työelämässä. Digitalisaation ansiosta erityisesti asiantuntijatyö on yhä vähemmän paikka- tai aikasidonnaista.

Akava Works -työolotutkimuksen 2026 mukaan 73 prosenttia akavalaisista tekee etätyötä viikottain.

Työpaikoilla tulee tavoitella omaan organisaatioon sopivia hybridityön muotoja ja käydä keskustelua etätyön pelisäännöistä. On tärkeää, että työn tekemisen tapa ja paikka palvelevat työnantajaa ja työntekijää sekä tuottavuutta ja turvallisuutta.

Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen etätyössä sattuneisiin tapaturmiin on hyvin tulkinnanvaraista, joten lakia on täsmennettävä etätyön turvallisuuden varmistamiseksi.

Akavan ratkaisut

• Työsuojelun yhteistoimintalaissa täsmennetään etätyökäytännöistä sopimista ja työntekijän oikeutta irtautua työtehtävistä ja olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.
• Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltamisala laajennetaan kattamaan kaikki etätyössä sattuneet tapaturmat.