Akava ry

Rautatieläisenkatu 6

00520 Helsinki

Akavan lausunto: Paikallisen sopimisen vaikutukset sopijapuolten osalta ja henkilöstön kanssa tapahtuvan paikallisen sopimisen mahdollistamisen arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöiltä lausuntoina kokemuksia uudesta paikallista sopimista koskevasta sääntelystä. Akava toteaa, että kokemuksia on toistaiseksi vähän. Akava pitää paikallista sopimista tärkeänä keinona kehittää työelämää ja löytää työpaikkojen tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Onnistunut paikallinen sopiminen edellyttää osapuolten keskinäistä luottamusta, riittävää osaamista ja tasapainoisia neuvotteluedellytyksiä. Työehtosopimukset muodostavat paikallisen sopimisen perustan, ja työehtosopimusosapuolten tulee voida määritellä paikallisen sopimisen edellytykset ja rajat.

Yleiset huomiot

Akava pitää paikallista sopimista tärkeänä keinona kehittää työelämää ja löytää työpaikkojen tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Onnistunut paikallinen sopiminen edellyttää osapuolten keskinäistä luottamusta, riittävää osaamista ja tasapainoisia neuvotteluedellytyksiä. Työehtosopimukset muodostavat paikallisen sopimisen perustan, ja työehtosopimusosapuolten tulee voida määritellä paikallisen sopimisen edellytykset ja rajat.

Akava korosti jo vuoden 2024 lainsäädäntöuudistusta koskevassa lausunnossaan sopimisen vapauksien ja vastuiden tasapainoa. Sopimismahdollisuuksien laajentamisen rinnalla on huolehdittava henkilöstön edustajien asemasta, sopimusten lainmukaisuudesta ja riittävästä valvonnasta. Nämä näkökohdat ovat keskeisiä myös uudistuksen toteutuneita vaikutuksia arvioitaessa.

Uudistuksen vaikutuksista on toistaiseksi käytettävissä rajallisesti konkreettista tietoa. Akava pitää tärkeänä, että johtopäätökset sääntelyn toimivuudesta ja mahdollisista jatkomuutoksista perustuvat työpaikoilta kerättyihin kokemuksiin sekä viranomaisvalvonnan havaintoihin. Sopimismahdollisuuksien lisääntymisen ohella tulee arvioida sopimusten sisältöä, henkilöstön asemaa ja sopimismenettelyjen toimivuutta.

1. Miten paikallista sopimista koskevat lakimuutokset ovat toimineet? Millaisia mahdollisuuksia sopimiseen uusi sääntely on tuonut?

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uudistus laajensi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia erityisesti yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa järjestäytymättömissä yrityksissä. Akavan käytettävissä ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa siitä, missä määrin uusia sopimismahdollisuuksia on käytetty tai millaisia vaikutuksia niillä on ollut työpaikoilla.

Havaintojemme perusteella uudistukseen liittyviä yhteydenottoja on ohjautunut akavalaisiin ammattiliittoihin verrattain vähän. Esille nousseet kysymykset ovat koskeneet erityisesti sitä, kenellä on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia ja millaisista asioista voidaan sopia.

Luottamusvaltuutettujen yhteydenotoissa on tullut esille tilanteita, joissa on pyritty sopimaan edustettavien työntekijöiden oikeuksia heikentävistä ehdoista. Näihin tilanteisiin on ollut tarpeen puuttua.

Uudistuksen keskeinen vaikutus työehtosopimustoimintaan on ollut tarve täsmentää työehtosopimuksissa paikallisen sopimisen osapuolia ja vahvistaa työehtosopimuksen mukaisten luottamusmiesten ensisijaista asemaa sopijaosapuolina.

2. Millaisia kehitystarpeita paikallista sopimista koskevaan sääntelyyn on sen soveltamisen yhteydessä ilmennyt?

Akavan saamien havaintojen perusteella kehittämistarpeet liittyvät erityisesti sopijaosapuolten toimivallan selkeyteen sekä paikallisten sopimusten valvontaan.

Paikoitellen paikalliseen sopimiseen oikeutetuista osapuolista ja sopimisen sallituista rajoista esiintyy epäselvyyttä. On tärkeää varmistaa, että työehtosopimuksessa sovitun henkilöstön edustajan asema toteutuu myös käytännössä eikä paikallisia sopimuksia tehdä ilman asianmukaista toimivaltaa.

Lisäksi on viitteitä siitä, ettei kaikkia ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia paikallisia sopimuksia toimiteta viranomaiselle lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ilmoitusvelvollisuuden toteutumista on tarpeen selvittää ja sen noudattamista valvoa tehokkaasti. Työsuojeluviranomaisille on turvattava riittävät voimavarat paikallisten sopimusten valvontaan ja mahdollisiin rikkomuksiin puuttumiseen.

Akava pitää edelleen tärkeänä vuoden 2024 lausunnossaan esittämiään tavoitteita henkilöstön edustajien riittävän tiedonsaannin, asiantuntija-avun ja oikeussuojan turvaamisesta. Paikallisen sopimisen tasapainoinen toteutuminen edellyttää, että myös sopimusten lainmukaisuuden valvonta ja osapuolten tasapainoiset neuvotteluedellytykset toteutuvat.

3. Onko työelämässä ilmennyt käytännön tarpeita mahdollistaa paikallinen sopiminen suoraan henkilöstön tai henkilöstöryhmän kanssa? Jos tarpeita on ilmennyt, millaisissa tilanteissa ja mistä syistä?

Akavan tietoon ei ole tullut konkreettisia työelämän tilanteita, jotka osoittaisivat tarvetta laajentaa paikallista sopimista suoraan henkilöstön tai henkilöstöryhmän kanssa työehtosopimuksessa määrätyn sopijaosapuolen sijasta.

Tiedossamme ei myöskään ole tapauksia, joissa paikallista sopimista varten olisi valittu rinnakkainen henkilöstön edustaja.

Akava katsoo, että paikallisen sopimisen tulee lähtökohtaisesti tapahtua työehtosopimuksessa sovittujen menettelyjen ja sopijaosapuolten kautta. Henkilöstön edustusjärjestelmän selkeys ja edustajien riippumattomuus ovat keskeisiä tasapainoisen sopimisen edellytyksiä.

Henkilöstön edustajan puuttuminen tai yksittäisen paikallisen sopimuksen syntymättä jääminen ei sellaisenaan osoita tarvetta muuttaa sopijaosapuolia koskevaa sääntelyä. Työntekijöiden mahdollisuus olla hyväksymättä ehdotettua sopimusta kuuluu vapaaehtoisen sopimisen lähtökohtiin.

Akava ei pidä perusteltuna laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työehtosopimuksessa sovitun edustusjärjestelmän ohi ilman konkreettista näyttöä tällaisen muutoksen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista. Mahdollisia jatkomuutoksia arvioitaessa on turvattava työehtosopimusosapuolten sopimusautonomia sekä henkilöstön edustajien asema.

Akava ry:n puolesta

Ville Kopra

työmarkkinajohtaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 21.9.2026, Dnro VN/26560/2026, VN/26560/2026-TEM-1
Lausunnon diaarinumero 122/62/2026
Lausunnon päiväys 2.11.2026
Laatija Ville Kopra

Lausunnot

Kaikki näkökulmat

Akavan lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi ’Koulutusmenot henkilöverotuksessa’

Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta

Akavan lausunto luonnoksesta HE eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamiseksi

Akavan lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtakunnallisista työvoimapula-aloista