Akavan lausunto tilastotuotannon muutoksista

Akava toteaa lausunnossaan Tilastokeskukselle muun muassa pitävänsä todennäköisenä, että tilastotuotannon karsimisesta aiheutuvat haitat suomalaiselle yhteiskunnalle olisivat huomattavasti suuremmat kuin nyt tavoiteltu 2 miljoonan euron säästö Tilastokeskuksen toimintamenoissa. Olisikin epäviisasta leikata toimintamenoja yhtäällä, jos samalla aiheutetaan suurempaa haittaa muualla yhteiskunnassa.

Akava kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa.

Akava ymmärtää, että julkisen talouden rahoitusongelmien vuoksi on tarvetta etsiä tiheällä kammalla mahdollisuuksia uusiin säästötoimiin julkisia menoja karsimalla.

Tilastokeskuksen muistion mukaan nyt tilastotuotantoon suunnitelluilla muutoksilla, karsimisilla ja leikkauksilla saavutettaisiin noin 2 miljoonan euron säästöt, mikä on (vain) noin kolmasosa kaikkiaan noin 6 miljoonan euron säästötarpeesta, joka Tilastokeskukselle on asetettu.

Yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu luotettavaan tietoon. Sellaisella tiedolla on laaja käyttäjäkunta liike-elämässä, ministeriöissä ja virkamieskunnassa, korkeakouluissa, tutkijoissa, järjestöissä jne., ulkomaisia toimijoita unohtamatta. Kaikki nämä tahot ovat riippuvaisia tilastoviranomaisten keräämistä tiedoista.

Talous-, koulutus- ja väestötilastot ovat osa kriittistä tietoinfrastruktuuria, joka ei saa näivettyä. Vaalitilastot ovat demokratian kestävyyden ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta tärkeitä. Ilman vankkaa tietopohjaa huonojen ja kalliiden päätösten riski kasvaa. Sellaisiin Suomella ei ole varaa.

Akava pitää todennäköisenä, että tilastotuotannon karsimisesta aiheutuvat haitat suomalaiselle yhteiskunnalle olisivat huomattavasti suuremmat kuin nyt tavoiteltu 2 miljoonan euron säästö Tilastokeskuksen toimintamenoissa. Olisikin epäviisasta leikata toimintamenoja yhtäällä, jos samalla aiheutetaan suurempaa haittaa muualla yhteiskunnassa.

Tilastokeskuksen muistiossa listataan erilaisia tapoja karsia tilastotuotantoa. Sellaisia ovat tilastojen sisällön supistaminen, tilaston julkaiseminen aiempaa harvemmin sekä tilaston keskeyttäminen ja lakkauttaminen. Lähtökohtaisesti huonoin vaihtoehto on se, että tilaston tuottaminen lopetetaan kokonaan tai keskeytetään. Katkos tilastossa tekee siitä pitkäksi aikaa hyödyttömän, vaikka se palautettaisiin myöhemmin tuotantoon. Tässä vaihtoehdossa jää tosin epäselväksi, loppuuko vain itse tilaston tuottaminen vai sen ohella myös tiedon keruu, mikä on paljon vakavampi asia.

Yleisellä tasolla paras vaihtoehto on pitää tilasto tuotannossa, mutta supistaa sen sisältöä tai julkaista kuukausitilastoa aiempaa harvemmin neljännesvuositilastona. Nopeaa suhdannetietoa tarjoaviin tilastoihin (kuten teollisuuden uudet tilaukset ja tuotannon suhdannekuvaaja) julkaisutiheyden harventaminen ei kuitenkaan sovellu, koska se vesittää koko tilaston idean.

On vaikea ymmärtää, miksi muistiossa otetaan esiin väestöennusteen keskeytys tai lakkauttaminen. Väestöennuste on tärkeä yhteiskunnallisen suunnittelun työkalu ja sellainen tarvitaan joka tapauksessa jonkun tahon tuottamana. Kun ennuste julkaistaan parin kolmen vuoden välein, sen karsiminen tuottaisi enemmän haittaa kuin merkittävää säästöä.

Toinen muistion suuri kummajainen on ajatus koulutustilastojen keskeyttämisestä tai lakkauttamisesta. Koulutukseen hakeutuminen, Opintojen kulku, Koulutuksen keskeyttäminen ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ovat kaikki vuositilastoja, joilla on tärkeä tehtävä Suomen koulutusjärjestelmän toimivuuden seuraamisessa.

Myös OKM tuottaa koulutustilastoja. Ne ovat saatavilla Vipunen-tietokannasta. Vipusen ja Tilastokeskuksen tuottamien tietojen päällekkäisyyksiä saa karsia, mutta katvealueita ei saa syntyä. Pitää myös varmistaa, että kaikki tilastot tuotetaan kansainvälisesti vertailukelpoisin käsittein ja määritelmin. OKM:n hallinnon alalla kerättävät ajantasaiset rekisterit opiskelijoista, opinnossa etenemisestä ja suoritetuista tutkinnoista pitää saada laajemmin ja nopeammin käytettäväksi yleishyödyllistä tilasto- ja tutkimustoimintaa harjoittaville organisaatioille, muillekin kuin julkisrahoitteisille.

Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin

Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio tilastojen muutoksiin

Suomi tavoittelee talouskasvun vauhdittamista tuottavuuden nousua kiihdyttämällä. Siten olisi outoa lakkauttaa Kansantalouden tuottavuusmittarit-tilasto.

Tuotannon suhdannekuvaaja, teollisuuden uudet tilaukset ja konkurssit ovat keskeisiä nopeita suhdanneindikaattoreita.

Yritystukitilasto on tärkeä tietopohja, kun mietitään yritystukijärjestelmän uudistamista.

Korjausrakentaminen ja korjausrakentamisen suhdannekuvaaja ovat kyseisen alan keskeisiä ja harvoja tiedon lähteitä.

Asuntojen vuokrista tarvitaan vähintään neljännesvuositason tietoa.

Kommentit aihealueen 2. Innovaatiot ja digitalisaatio tilaston muutoksiin

Kommentit aihealueen 3. Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus tilastojen muutoksiin

Väestöennuste tarvitaan säännöllisesti.

Ansiotasoindeksi on keskeinen säännöllisen työajan ansioiden mittari.

Tulorekisterin käyttämistä tiedon lähteenä pitää paremminkin kasvattaa kuin vähentää. Palkkojen ja palkkioiden ohella Tulorekisteriä voitaisiin käyttää enemmän työllisyyden tilastoimiseen alaryhmittäin.

Koulutustilastot ovat tarpeellisia vuositilastoja.

Kommentit aihealueen 4. Kestävä kehitys ja ympäristö tilastojen muutoksiin

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit on tärkeä suhdannetilasto.

Moottoriajoneuvokanta on tarpeellinen vuositilasto.

Akava ry:n puolesta

Pasi Sorjonen
pääekonomisti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 16.4.2026, TK/1065/00.07/2026
Lausunnon diaarinumero Dnro 050/62/2026
Lausunnon päiväys 25.5.2026
Laatija Pasi Sorjonen