Asiantuntijan aivot kaipaavat työrauhaa ja palautumista Akavalainen-verkkolehti 17.4.2026 Akavalainen-verkkolehti 17.4.2026 Millaista on aivoterveellinen työ, miksi ainaiset keskeytykset syövät tuottavuutta ja kuormittavat aivojamme? Psykologian tohtori Mona Moisala kertoo haastattelussamme, miten tietotyöstä voi tehdä aivoystävällistä. Etusivu AjankohtaistaAkavalainenAsiantuntijan aivot kaipaavat työrauhaa ja palautumista – Työpäivän aikana tietotyöläinen saattaa hypätä yli 300 kertaa työtehtävästä toiseen, ja jokainen kontekstin vaihdos katkaisee ajatustyön, sanoo psykologian tohtori Mona Moisala. Moisala nostaa esiin, että yksittäinen keskeytys voi vaikuttaa työtehoon 20 minuuttia. Se aika voi kulua ennen kuin muistaa, mitä olikaan tekemässä ennen keskeytystä. Luennoitsija, tietokirjailija ja yritysvalmentaja Mona Moisala on aikaisemmin tutkinut muun muassa sitä, miten multitasking eli monisuorittaminen vaikuttaa aivoihin ja keskittymiskykyyn. – Suurin syy jatkuvaan poukkoiluun tehtävästä toiseen ovat monet nopean viestinnän kanavat, jotka jatkuvasti lähettävät kutsuja, viestejä ja uutta tietoa. Vanhan mallin sähköpostikin on edelleen työtä katkaiseva väline, Moisala sanoo. – Kun teemme fiksu aivotyö -kyselyjä työyhteisöissä, sähköposti nousee usein ihan tärkeimmäksi syyksi keskeytyksiin. Senhän ei ikinä pitäisi keskeyttää yhtään ketään, koska se on hitaan viestinnän kanava. – Jatkuvien keskeytysten vuoksi tietotyöläisten aivot eivät nykyään voi työpaikoilla hyvin, Moisala sanoo. – Jatkuva poukkoilu aiheesta toiseen on juuri sitä, mikä on aivoille erityisen rasittavaa, koska sellainen vaihdos vaatii aivoilta energiaa, Moisala kertoo. Ylikuormittuminen työssä ei palvele ketään – Aivojen jatkuva ylirasittuminen tuntuu työntekijöissä. Äärimmäisenä merkkinä on se, että uupumistilastot ovat jatkuvasti nousussa, Moisala sanoo. – Se on laajalti tunnistettu ilmiö, että ihmiset ovat nykyään ylikuormittuneita, on kiireen tuntua, informaatiotulvaa, väsymystä, hajamielisyyttä ja keskittymiskyvyttömyyttä. – Usein jossain vaiheessa koulutuksia kysyn, että kuinka moni teistä on ollut huolissaan keskittymiskyvystään. Poikkeuksetta yhdeksän kymmenestä nostaa käden ylös. – Ylikuormittuminen työssä ei palvele ketään. Kasvavasta kuormituksesta huolimatta teemme työtä tehottomasti, Moisala sanoo. Ongelmasta aletaan hänen mukaansa jo olla tietoisia organisaatioissa, mutta niiden välillä on kuitenkin paljon eroja. – Edelleen on paljon työyhteisöjä, joissa esihenkikö kyttää, oletko Teamsissa online koko ajan. Ja sehän tarkoittaa sitä, että olet silloin koko ajan käytettävissä ja keskeytyksiä tulee valtavasti. Totumme ja koukutumme alati keskeytyvään työtapaan Toinen puoli ongelmaa on Moisalan mukaan se, että me olemme koukuttuneita alati keskeytyvään tekemisen tapaan. Moni meistä sabotoi itseäänkin jättäytymällä jatkuvan suorittamisen ja kiireen kierteeseen, vaikka työnantaja kehottaisi olemaan välillä tavoittamattomissa. – Se on aivoille palkitsevaa, että hoitaa jonkin pienen tehtävän to-do -listalta ja sitten hypätään tekemään jotain muuta. Pitkäkestoisempi työskentely ei ole samalla tavalla aivoille nautinnollista. Moisalan mukaan aivot mieluummin tavoittelevat lyhyempiä, helpommin tavoitettavissa olevia palkintoja, joita voi saada heti vaikkapa lukemalla yhden sähköpostin ja kuittaamalla sen. Yhteinen pohdinta tärkeää: millaista työpaikan kulttuuria rakennetaan? Ylikuormittava, jatkuvasti katkeileva työ ei ole hyvästä tuottavuuden eikä työhyvinvoinnin kannalta. Stressaantuneet, ylivirittyneet, keskittymiskyvyttömät työntekijät eivät voi hyvin eivätkä ole tehokkaita. – Jos on 20 turhaa keskeytystä päivässä ja yksi keskeytys vie jopa 20 minuuttia, niin iso osa päivästä tuhraantuu. Meillä on statistiikkaa, joka toteaa, että noin 40 prosenttia työpäivästä menee hukkaan ylimääräiseen sähläämiseen ja siihen, että ei keskitytä kunnolla ja unohdetaan, mitä oltiin tekemässä. – Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan työyhteisötason keskusteluja, Moisala sanoo.Organisaatioissa pitää voida keskustella yhteisistä toimintatavoista ja siitä, millaista kulttuuria työpaikalla rakennetaan. – Sanat versus teot ovat oleellisia. Paljon on korulauseita ja kauniita puheita HR:ltä, että meille on tärkeää, että työntekijät saavat keskittyä ja muistakaa rauhoittaa työpäivää. Todellisuus voi sitten olla jotain ihan toisenlaista, Moisala huomauttaa. – Onko työyhteisössä sanomattomia oletuksia, kuten että täytyy olla koko ajan tavoitettavissa tai muuten olen huono työntekijä. Tai työntekijät pelkäävät, että jos eivät ole koko ajan online, niin jotain tärkeää jää huomaamatta. – Esihenkilöiden on näytettävä esimerkkiä, Moisala sanoo. Heidänkin on omaksuttava omassa työssään aivoterveellisen työn periaatteet. – Vastikään yhdessä työyhteisössä tuli esille se, että kun esihenkilöt tekevät konttorilla töitä, he pitävät omaa oveaan aina auki. He haluavat signaloida, että ovat aina käytettävissä. Kääntöpuoli on se, että heidät keskeytetään jatkuvasti. Palautumisen hetket työpäivän aikana tärkeitä – Keskeytysten minimoimisen lisäksi aivot kaipaavat palautumista työpäivän aikanakin. Laadukkaan ajatustyön edellytys on, että työpäivässä on myös palautumisen hetkiä, Moisala sanoo. Aivot kaipaavat palautumista työpäivänkin aikana. Mona Moisala – Pystymme olemaan 90 minuuttia tehokkaassa ja aikaansaavassa syväkeskittymisen tilassa, mutta sitten väistämättä aivojen energiavarastot hupenevat. Täytyy olla jotain kevyempää tekemistä ja palautumista siinä välissä. Sitten voidaan ladata aivot toiseen tehojaksoon. – Harvalla tietotyötä tekevällä on syklimäisyyttä työpäivässä, Moisala arvelee. Tavallisempaa on paahtaa työpäivä läpi ylivirittyneenä. – Sitten työpäivän jälkeen on sellainen olo, että pystyy suurin piirtein vain rojahtamaan sohvalle makaamaan ja katsomaan telkkaria. Vireystila romahtaa, kun palautumista ei ole ollut työpäivässä ollenkaan. Oleellista on, että työpäivän aikana olisi edes pieniä palautumisen hetkiä ripoteltu koko työpäivän läpi. Moisalan kolme vinkkiä tietotyöläisen aivoille 1. Varmista, että jokaisessa työpäivässä on kalenterissa jo valmiiksi varattu vähintään tunti työaikaa, jolloin kukaan ei saa sinua kiinni. Jos se ei ole mielestäsi mahdollista, mikä sen estää? Pelkäätkö, että näin ei voi toimia? Buukkaako joku aina siihen palaverin päälle? Vai myytkö itse sen ajan hirveän helposti? Pohdi, miksi oman työskentelyajan varaaminen tuntuu vaikealta toteuttaa. 2 . Huolehdi aivojen palautumisesta. Myös työpäivässä tarvitaan palautumisaikaa. Vietä vaikka lounastauko ilman kännykkää, jotta aivot saavat lepoa jatkuvilta ärsykkeiltä. 3. Pohdi, onko työpaikan työkulttuurissa toimintatapoja, joita ei osata kyseenalaistaa. Ne voi ottaa puheeksi vaikkapa seuraavassa yhteisessä palaverissa. Nosta kissa pöydälle ja uteliaasti lähde tutkailemaan, mitä työyhteisössä voitaisiin yhdessä pohtia ja muuttaa. ”Hei, olemmeko tulleet ikinä ajatelleeksi, että meillä avokonttorilla voi koska vain kuka tahansa tulla nykäisemään hihasta. Pitäisikö olla pelisäännöt, milloin keskeytetään?” ”Miten me näemme meidän palaverikäytäntömme, kun meillä ne aina venyvät ja ihmiset eivät sen takia ehdi ollenkaan palautua työpäivän aikana?” Teksti: Anssi Koskinen Kuvat: Heli Sorjonen, Aapo Karhu (Mona Moisala), Veikko Somerpuro (kuvituskuva ja Lotta Savinko) Työarjen rakenteet kuntoon – Iso osa asiantuntijatyön kuormitusta ovat työarjen rakenteet: keskeytykset, sirpaleisuus ja jatkuva reagointitarve kuormittavat eniten. Myös epäselvät tavoitteet aiheuttavat kuormitusta ja heikentävät työn hallinnan tunnetta. Akavalaisilla korostuvat liiallinen työmäärä, työn läikkyminen vapaa-ajalle ja keskeytykset työpäivän aikana, jotka vaikeuttavat palautumista, toteaa Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko. Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko painottaa, että yksilön kuormituksensietokyvyn lisäksi tulee tarkastella työpäivän tahtia ja työympäristöä. Jos kuormitus kasvaa ja palautuminen jää puutteelliseksi, työuupumuksen riski kasvaa selvästi. – Työ on monin paikoin rakennettu aivoille epäedulliseksi. Yksilön kuormituksensietokyvyn lisäksi tulee tarkastella työpäivän tahtia ja työympäristöä. Monilla asiantuntijoilla palautuminen on mahdotonta työpäivän aikana ja vielä sen jälkeenkin. Kuormituksen kasvaessa ja puutteellisen palautumisen takia työuupumuksen riski kasvaa selvästi, Savinko painottaa. – Huomio pitää kohdistaa ennen kaikkea työn organisointiin, johtamiseen ja työmäärän hallintaan. Psykososiaalista kuormitusta koskevaa sääntelyä pitää täsmentää, jotta työnantajan velvollisuudet kuormituksen tunnistamisessa ja hallinnassa ovat nykyistä selkeämmät. Meillä Akavassa on pitkäaikaisena tavoitteena, että psykososiaalisen kuormituksen huomiointia parannetaan sekä tuetaan paremmin työntekijän työkykyä ja työhyvinvointia. Sääntelyn tulee tukea käytännön työelämää: sen on ohjattava konkreettisesti liiallisen työmäärän ja keskeytysten vähentämiseen tai poistamiseen sekä palautumisen mahdollistamiseen, Savinko sanoo. Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/akavalainen-verkkolehti/asiantuntijan-aivot-kaipaavat-tyorauhaa-ja-palautumista/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Akavalainen Kaikki verkkolehti-artikkelit Akavalainen-verkkolehti 23.4.2026 Kehysriihen tulokset jäivät laihoiksi Akavalainen-verkkolehti 12.2.2026 Esihenkilön tuki ja ikätasa-arvo ovat tärkeitä, kun työpaikalla kehitetään osaamista Akavalainen-verkkolehti 18.12.2025 Luovuus kirpoaa käytävällä tai kahvihuoneessa Akavalainen-verkkolehti 18.12.2025 Asiantuntijan valta työssä rakentuu osaamisesta ja luottamuksesta