Eurooppa haaveilee tieteen kulta-ajasta Akavalainen-verkkolehti 9.9.2025 Akavalainen-verkkolehti 9.9.2025 Eurooppaan halutaan houkutella lisää kansainvälisiä tutkijoita, ja Choose Europe for Science -kampanja lanseerattiin keväällä komein menoin: Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kokosivat Euroopan tutkimus- ja tiede-elämän kerman Sorbonnen yliopistoon. Tutkijapiireissä kysellään nyt, onko Euroopalla tarpeeksi resursseja tieteenteon profiilin nostoon. Etusivu AjankohtaistaAkavalainenEurooppa haaveilee tieteen kulta-ajasta Eurooppaan halutaan houkutella lisää kansainvälisiä tutkijoita, ja Choose Europe for Science -kampanja lanseerattiin keväällä komein menoin: Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kokosivat Euroopan tutkimus- ja tiede-elämän kerman Sorbonnen yliopistoon. Tutkijapiireissä kysellään nyt, onko Euroopalla tarpeeksi resursseja tieteenteon profiilin nostoon. Tutkija Jennifer Kefauver on yhdysvaltalainen tutkija, joka muutti Ovieidoon Espanjaan EU-rahoituksen turvin. Hän tekee uraa uurtavaa tutkimusta syövästä ja vastustuskyvystä. Hän arvostaa parempaa työn ja muun elämän tasapainoa. Yhdysvaltojen presidentin korkeakouluihin ja tutkimukseen kohdistamat budjettileikkaukset ovat herättäneet Euroopassa haaveen uudesta tieteen kulta-ajasta. Erityisesti Ranskassa valmistellaan jo nyt nähtävissä olevan aivopaon ohjaamista yhä tehokkaammin EU-maihin. Maan kansalliskokouksessa on jopa ehdotettu tiedepakolaisen aseman kirjaamista lakiin poliittisen pakolaisen rinnalle. – Ranskalla ei ole USA:n tutkimus- ja tiedebudjettia, mutta Eurooppa yhdessä voi yltää tähän, arvioi ranskalaisen Inserm-tutkimusinstituutin johtaja Didier Samuel. Myös toisen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän tutkimuslaitoksen CNRS:n johtaja Antoine Petit on toiveikas. Hän muistuttaa, että vaikka tutkijoiden palkat ovat pienemmät kuin Amerikassa, eurooppalainen yhteiskunta tarjoaa terveydenhuollon ja ilmaiset koulut lapsille. – Meillä on vapaa pääsy tietokantoihin, toimivat infrastruktuurit ja kannustava työympäristö, minkä uskoisin motivoivan palkkaa enemmän, Petit sanoo. Hakemuksia tulee tipoittain Presidentti Trumpin maaliskuussa julkistamien budjettileikkausten jälkeen amerikkalaistutkijoiden hakemuksia on ranskalaisiin korkeakouluihin tullut tipoittain. Huhtikuun puolivälin paikkeilla Aix-Marseillen yliopistoon tupsahti kolmisensataa työhakemusta humanististen tieteiden, matematiikan, fysiikan, tietotekniikan ja ympäristötieteen aloilta. Niin ikään etelä-Ranskassa sijaitseva Toulousen yliopisto ilmoittaa vastaanottaneensa kymmenkunta hakemusta viikossa. Hakijat ovat suuntautuneet avaruus-, ympäristö- ja lääketieteelliseen tutkimukseen sekä ihmistieteisiin. Myös yksityiset säätiöt kuten syöpätutkimusta edistävä ARC contre cancer ovat budjetoineet varoja niiden amerikkalaistutkijoiden vastaanottamiseen, joiden tutkimusprojekti uhkaa keskeytyä. Ranskan tutkijayhteisössä ulkomaisten huippututkijoiden houkuttelemiseen suhtaudutaan kuitenkin varauksella. Koulutukseen ja tutkimukseen budjetoituja varoja nimittäin leikattiin viime vuodesta 500 miljoonalla eurolla. Tutkijoiden vakinaistaminen tutkimuslaitoksissa takkuilee eikä määräaikaisten palkkaukseenkaan aina ole varaa. Julkisissa tutkimuslaitoksissa tohtoritason tutkijan bruttopalkka on noin 1 800 euroa kuukaudessa. EU aikoo panostaa Choose Europe for Science -projektiin noin 500 miljoonaa euroa. Tavoitteena on eurooppalaisen tieteenteon omavaraisuus ja eri maiden tutkimushankkeiden ja rahoituksen entistä parempi yhteensovittaminen. Komission on tarkoitus tehdä tarkempia ehdotuksia Eurooppaan tulevien tutkijoiden auttamisesta lähiaikoina. Projektin lanseeraustilaisuudessa olivat EU-maiden lisäksi mukana myös Norja, Sveitsi ja Iso Britannia. Suomen tieteen huoltovarmuus turvattava Tieteentekijöiden liiton erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobon mukaan ulkomaalaisten tutkijoiden kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa, mikä näkyy erityisesti tohtorikoulutuksen kansainvälistymisessä. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että moni heistä poistuu väitöskirjansa tehtyään maasta ja vie erityisosaamisensa mukanaan. Tieteentekijöiden liiton erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo kertoo, että suomalaistutkijoiden EU:lta saama rahoitus on kasvanut viime vuosina. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään tiiviisti muodollisen liikkuvuuden ulkopuolellakin. – Maamme yliopistot ovat panostaneet kansainvälistymiseen, mikä näkyy muunmuassa tutkijan oleskelulupien määrän kasvuna, Ijäs-Idrobo kertoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että kansainvälisesti suuntautuneet tutkijat ovat liikkuvia. Tiukentunut maahanmuuttopolitiikka ja heikentynyt mahdollisuus tukeutua tilapäisesti suomalaiseen sosiaaliturvaan lisäävät ulkomaalaisten tutkijoiden kokemaa epävarmuutta. – Suomen hyviä puolia ovat luonto, demokraattinen yhteiskunta, laadukas koulutus sekä verrattain hyvä työn ja muun elämän tasapaino. Mutta tilanteessa, jossa maamme kilpailee kansainvälisistä osaajista muiden eurooppalaisten maiden kanssa, sijaintimme on syrjäinen ja kieliympäristömme haastava. Kansainvälinen tutkija voi pitkälti tehdä tutkimustyötä englanniksi, mutta muu yhteiskunta ja työelämä yliopistojen ulkopuolella toimiivat vielä pääosin kotimaisilla kielillä, Ijäs-Idrobo sanoo. Hänen mukaansa kielivaatimuksesta voi tulla Suomeen jäämisen suurin este kun sekä kansalaisuuden että pysyvän oleskeluluvan saaminen edellyttää ensi vuoden alusta lähtien suomen tai ruotsin kielen osaamista. – Tärkein Suomessa pitävä voima on kuitenkin se, millaiset uranäkymät meillä on tarjota kansainväliselle tutkijalle. Tärkein Suomessa pitävä voima on se, millaiset uranäkymät meillä on tarjota kansainväliselle tutkijalle.Miia-Ijäs Idrobo Miia Ijäs-Idroboa huolestuttaa erityisesti osaamisen huoltovarmuus. – Tutkimusrahoituksemme pirstaleisuus yhdistettynä oleskelulupien epävarmuuteen sekä haasteisiin työllistyä eri sektoreille ja erilaisille työpaikoille on yhtälö, joka helposti saa kansainväliset tutkijat etsimään parempia ura- ja tulevaisuuden näkymiä muualta. Miten turvaamme osaamisen huoltovarmuuden tilanteessa, jossa yhä useampi väitöskirjatutkija on kansainvälistaustainen? – Kansainvälisiin tutkijoihin ei tulisi suhtautua lähtökohtaisesti sillä ajatuksella, että he ovat täällä vain käymässä. Toivoisin yhteiskuntamme ja työpaikkojemme olevan valmiimpia ottamaan vastaan eritaustaisia ihmisiä, sillä tarvitsemme kansainvälistä osaamista monilla eri sektoreilla. Akateeminen vapaus on yhteinen arvo Suomeen tulee tutkijoita EU-alueen ulkopuolelta eniten Kiinasta, Intiasta ja Iranista. Amerikkalaisosaajien aivopako ei ainakaan vielä näy oleskelulupahakemuksissamme. Kansainvälisiä osaajia houkuttelevat eniten tekniikka, ITC ja luonnontieteet. Ijäs-Idrobon mukaan Choose Europe for Science:n kaltaisia eurooppalaista tutkimuskenttää kehittäviä ja yhtenäistäviä hankkeita tarvitaan myös tieteenteon riippumattomuuden turvaamiseksi. – Euroopan tasolla on huolehdittava, että akateeminen vapaus turvataan koko EU:n alueella ja EU:n tutkimusrahoitusta saavat ja käyttävät tahot sitoutuvat eurooppalaisiin arvoihin kuten demokratiaan ja tieteen vapauteen. Lisätietoja Choose Europe for Science -ohjelmasta https://commission.europa.eu/topics/research-and-innovation/choose-europe_en Teksti: Virpi Latva Kuvituskuva: Euroopan unionin audiovisuaaliset palvelut, kuva César Manso, Salla Merikukka (Mia Ijäs-idrobo) Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/akavalainen-verkkolehti/eurooppa-haaveilee-tieteen-kulta-ajasta/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Akavalainen Kaikki verkkolehden artikkelit Akavalainen-verkkolehti 12.2.2026 Esihenkilön tuki ja ikätasa-arvo ovat tärkeitä, kun työpaikalla kehitetään osaamista Akavalainen-verkkolehti 18.12.2025 Luovuus kirpoaa käytävällä tai kahvihuoneessa Akavalainen-verkkolehti 18.12.2025 Asiantuntijan valta työssä rakentuu osaamisesta ja luottamuksesta 11.12.2025 Akava 75 vuotta: Menneisyys antaa aineksia tulevaisuuden rakentamiseen