Asiantuntijatyön murros korostaa työaikasuojelun tarvetta

Viime aikoina on ehdotettu, että itsenäistä asiantuntijatyötä tekeviä tulee rajata nykyistä laajemmin työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että rajaaminen olisi sekä työntekijöiden suojelun että EU-sääntelyn näkökulmasta ongelmallista.

Työaikalain keskeinen tavoite on turvata työntekijöille riittävä työaikasuojelu eli ennen kaikkea rajata enimmäistyöaikoja ja varmistaa riittävät lepoajat. Samat tavoitteet ovat myös Euroopan unionin työaikadirektiivin ytimessä. Katsomme Akavassa, että on täysin selvää, että itsenäistä asiantuntijatyötä tekevät kuuluvat työaikalain piiriin.

Keskustelussa unohtuu usein, että Suomi ei voi yksipuolisesti päättää asiantuntijatyön jättämisestä työaikalainsäädännön ulkopuolelle.

Työaikalain uudistuksen yhteydessä todettiin, että kategorinen asiantuntijatyön rajaaminen työaikasuojelun ulkopuolelle ei ole mahdollista Suomea velvoittavan työaikadirektiivin perusteella. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä lähtökohtana on ollut työntekijöiden suojelun korostaminen ja työaikasääntelyn soveltamisalapoikkeusten suppea tulkinta.

Työaikalain soveltamisalapoikkeukset voivat koskea vain sellaisia tilanteita, joissa työntekijällä on todellinen työaika-autonomia eli tosiasiallinen vapaus itse päättää työajoistaan. Tämä tarkoittaa, työntekijät voivat itse päättää sekä työn tekemisen ajankohdasta että työn määrästä ilman työnantajan välitöntä tai välillistä työaikavalvontaa. Sääntely pohjautuu tässäkin työaikadirektiiviin.

Lisäksi työaikalakia valmisteltaessa todettiin, että asiantuntijatyön määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Asiantuntijatyötä tehdään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Itsenäisessä asiantuntijatyössä työaikojen järjestämiseen liittyy monia piirteitä, jotka voidaan ottaa huomioon. Valtaosaa siitä rytmittävät asiakkaiden tarpeet, kokoukset, projektien aikataulut, yhteistyö muiden kanssa sekä työnantajan tavoitteet. Asiantuntijoiden työskentelyyn vaikuttaminen ja työajan seuranta toteutuvat muun muassa työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden, työajanhallintajärjestelmien ja digitaalisten työvälineiden avulla.

Työaikasuojelu kuuluu myös asiantuntijoille

Työelämän muutokset edellyttävät sääntelyn jatkuvaa kehittämistä, minkä lähtökohtana tulee olla työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn turvaaminen. Tämä on myös EU-oikeuden keskeinen periaate.

Tarve itsenäisten asiantuntijoiden työaikasuojelulle on ilmeinen. Akava Works -työolotutkimuksen 2026 alustavat tulokset kertovat, että 52 prosenttia vastanneista akavalaisista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Tilanne on huonontunut vuodesta 2024, jolloin 38 prosenttia työolotutkimukseen vastanneista oli tätä mieltä. Suunta on väärä, kun yhä useampi akavalainen pitää työuupumuksen riskiä suurena tai melko suurena.

Työaikasuojelu on tuottavuuskysymys

Työelämän muutokset esitetään usein perusteena työaikasääntelyn keventämisvaatimukselle. Tuore Akava Works -selvitys työelämätutkijoiden näkemyksistä asiantuntijatyön muutoksesta antaa toisenlaisen kuvan.

Selvityksen mukaan asiantuntijatyötä muokkaavat samanaikaisesti osaamisvaatimusten kasvu, johtamisen murros ja yhteiskunnalliset muutokset. Työelämän tutkijat korostavat, että Suomen tuleva menestys rakentuu yhä vahvemmin korkeaan osaamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja kykyyn hyödyntää asiantuntijoiden osaamista täysimääräisesti. Tuottavuuden haasteita ei ratkaista lisäämällä työn määrää, vaan vahvistamalla työn laatua, osaamisen kehittymistä ja hyvää johtamista.

Juuri tästä syystä työaikasuojelun merkitys korostuu asiantuntijatyössä. Uuden oppiminen, ongelmanratkaisu, luovuus ja innovointi edellyttävät palautumista, keskittymistä ja mahdollisuutta hallita työn kuormitusta. Jos työ valuu jatkuvasti vapaa-ajalle tai työmäärä kasvaa hallitsemattomasti, vaarantuvat sekä työntekijän hyvinvointi että työn tuloksellisuus.

Akava Works -selvityksessä korostetaan myös, että asiantuntijatyön johtamisen on uudistuttava.

Kun työn vaatimukset kasvavat ja osaamisen merkitys korostuu, työntekijöiden mahdollisuuksista palautua, oppia ja ylläpitää työkykyään on huolehdittava. Kestävä tuottavuus syntyy osaamisesta, hyvästä johtamisesta ja hyvinvoivista työntekijöistä – ei rajattomista työajoista.

Jaa somessa:

• Jaa Blueskyssä
• Jaa viestipalvelu X:ssä
• Jaa LinkedInissä
• Jaa Facebookissa
• https://akava.fi/nakokulma/asiantuntijatyon-murros-korostaa-tyoaikasuojelun-tarvetta/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu