Yhteiset pelisäännöt vahvistavat turvallisuutta

12.6.2026

Maria Löfgren

12.6.2026

Työelämässä tarvitaan ennakoitavuutta ja luottamusta sekä yhteinen käsitys siitä, miten toimitaan, kun turvallisuus on uhattuna. Kun palkansaaja voi luottaa palkanmaksuun, kynnys noudattaa viranomaisohjeita madaltuu. Tämä on turvallisuuden kannalta olennaista, kirjoittaa puheenjohtaja Maria Löfgren.

Suomea on pitkään pidetty kokonaisturvallisuuden mallimaana. Sen vahvuus ei ole vain viranomaisissa tai puolustuskyvyssä, vaan myös siinä, että yhteiskunnan eri toimijat kykenevät rakentamaan yhteisiä ratkaisuja poikkeuksellisiin tilanteisiin. Siksi työmarkkinajärjestöjen yhteinen suositus drooniuhkatilanteissa noudatettavista toimintatavoista on merkittävä saavutus.

Suositus ei ole laki. Se ei muuta työsopimuslain tai virkakuntaa koskevan lainsäädännön sisältöä eikä ratkaise kaikkia oikeudellisia tulkintakysymyksiä. Silti sen arvo on huomattava. Työelämässä tarvitaan ennakoitavuutta, luottamusta ja yhteinen käsitys siitä, miten toimitaan, kun turvallisuus on uhattuna.

Erityisen tärkeää on yhteinen näkemys siitä, että työntekijän ei tarvitse kantaa epävarmuutta toimeentulostaan tilanteessa, jossa viranomainen on antanut vaaratiedotteen ja työnteko estyy turvallisuussyistä. Kun työntekijä voi luottaa palkanmaksuun, kynnys noudattaa viranomaisohjeita madaltuu. Tämä on turvallisuuden kannalta olennainen asia.

Kokonaisturvallisuus rakentuu siitä, että ihmiset toimivat kriisitilanteissa ennakoidulla tavalla. Jos työntekijä joutuu pohtimaan turvallisuuden ja toimeentulon välillä, järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi palkkavarmuus ei ole vain työoikeudellinen kysymys, vaan myös osa yhteiskunnan varautumista.

Yhteinen suositus antaa työpaikoille mahdollisuuden valmistautua etukäteen. Työpaikoilla voidaan sopia toimintamalleista, arvioida riskejä ja varmistaa, että henkilöstö tietää, miten erilaisissa uhkatilanteissa toimitaan. Samalla toimialakohtaiset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon siellä, missä lisätoimia tarvitaan.

Merkittävää on myös se, että ratkaisu syntyi työmarkkinaosapuolten yhteistyönä. Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, kuinka hyvin kolmikantainen valmistelu kykenee vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tässä asiassa yhteistyö tuotti tuloksen, joka lisää ennakoitavuutta, vahvistaa luottamusta ja tukee viranomaisten turvallisuustyötä.

Juuri tällaisissa kysymyksissä kolmikannan vahvuus näkyy. Työntekijöiden, työnantajien ja julkisen vallan näkökulmat ovat erilaisia, mutta yhteisen ratkaisun löytäminen tuottaa usein lopputuloksen, jota yksikään osapuoli ei olisi voinut saavuttaa yksin.

Drooniuhkiin liittyvä suositus ei ehkä jää työmarkkinahistorian tunnetuimpien sopimusten joukkoon. Se on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan turvallisuutta voidaan vahvistaa käytännöllisillä ratkaisuilla ja yhteisellä vastuunkantamisella. Juuri tällaisia ratkaisuja Suomi tarvitsee myös tulevaisuudessa.