Valtion varat on valjastettava uudistamaan taloutta

7.9.2026

Piia Rekilä

7.9.2026

Hallitus päätti budjettiriihessään parantaa yritystukien vaikuttavuutta. Tukikriteereissä on tarkoitus painottaa nykyistä enemmän vaikutusten kohdentumista Suomeen, vaikuttavampia hankkeita ja yksityisen pääoman osuutta. Lisäksi yritystukineuvottelukunnan mandaattia vahvistetaan.

Linjaus on tervetullut. Suomen julkinen talous on vaikeassa tilanteessa, eikä yhteisiä varoja ole perusteltua käyttää yritystoiminnan tukemiseen ilman riittävää yhteiskunnallista hyötyä.

Akava esittää eduskuntavaalitavoitteissaan yritystukijärjestelmän uudistamista siten, että se vahvistaa yritysten kasvua, uudistumista ja TKI-toimintaa sekä edistää aineettomia investointeja ja vihreää siirtymää. Säilyttäviä tukia pitää karsia, kasvuyritysten asemaa tukien saajina vahvistaa ja lainojen osuutta yritystuissa lisätä.

Akava ehdottaa lisäksi yritystukiin pisteytysmallia. Siinä etusijalle asetettaisiin hankkeet, joiden tulokset ja ideat leviävät yrityksen ulkopuolelle muihin yrityksiin, toimialoille, innovaatiojärjestelmään tai laajemmin yhteiskuntaan. Mitä suurempia myönteisiä vaikutuksia hanke synnyttää ympärilleen, sitä perustellumpaa sen tukeminen julkisilla varoilla on.

Muutokselle on tarvetta. Akava Works -raportin mukaan vuonna 2024 yrityksille myönnettiin vastikkeettomia avustuksia noin 1,1 miljardia euroa, joista suuret yritykset saivat noin puolet. Lainoja myönnettiin samaan aikaan noin 300 miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen tehtävänä ei ole korvata markkinaehtoista rahoitusta, vaan jakaa uuden kehittämiseen liittyvää riskiä ja käynnistää hankkeita, jotka eivät ilman julkista panosta toteutuisi riittävässä laajuudessa. Hallituksen kirjaus yksityisen pääoman suuremmasta osuudesta on tästä näkökulmasta oikeansuuntainen.

Yritystuilla voidaan parhaimmillaan vauhdittaa tutkimusta, innovaatioita ja niiden kaupallistamista. Kasvu ei kuitenkaan synny pelkästä rahoituksesta, vaan se tarvitsee rinnalleen osaamista. Tanskan rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut ryhtyvät yrittäjiksi muita harvemmin. Yrittäjäksi ryhtyessään he kuitenkin perustavat muita todennäköisemmin innovaatiohakuisia yrityksiä, jotka palkkaavat T&K-osaajia. Nämä yritykset aloittavat noin kaksi kertaa muita yrityksiä suurempina ja kasvavat henkilöstömäärältään vuosittain yli yhdeksän prosenttia nopeammin. Yritysten perustamisvaiheessa niiden osuus startupien työllisyydestä on 13 prosenttia, mutta kymmenvuotiaiden yritysten henkilöstöstä jo 34 prosenttia (Akcigit ym. 2025).

Laboren analyysin mukaan korkeakoulutettujen osuuden kasvu yrityksen henkilöstössä on vahvasti yhteydessä tuottavuuden paranemiseen. STEM-alojen osaajien tuottavuusyhteys näkyy erityisesti muutaman vuoden viiveellä, kun taas kaupallisen alan korkeakoulutettujen osuuden kasvu näkyy tuloksissa nopeammin.

Koulutuspolitiikkaa, TKI-politiikkaa ja yritystukipolitiikkaa ei siksi pidä tarkastella toisistaan irrallisina. Korkeakoulutus synnyttää osaajia, jotka perustavat kasvavia yrityksiä, kehittävät innovaatioita ja vahvistavat yritysten tuottavuutta työntekijöinä. Vaikuttavassa yritystukipolitiikassa on puolestaan kannustettava yrityksiä kasvamaan osaamisen, tutkimuksen ja uudistumisen avulla.