Suomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja 4.5.2026 Miika Sahamies 4.5.2026 Suomen talouskasvu ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin korkeakoulujen ja työelämän yhteistyölle. OECD:n arvioiden mukaan merkittävä osa yritysten innovaatiotoiminnan ja tuottavuuskasvun eroista selittyy sillä, kuinka hyvin ne onnistuvat ottamaan käyttöön uusia teknologioita ja soveltamaan tutkimustietoa. Tässä kokonaisuudessa ammattikorkeakouluilla on erityinen merkitys. Etusivu NäkökulmatSuomen kasvu edellyttää vahvoja ammattikorkeakouluja Suomen talouskasvu ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin korkeakoulujen ja työelämän yhteistyölle. OECD:n arvioiden mukaan merkittävä osa yritysten innovaatiotoiminnan ja tuottavuuskasvun eroista selittyy sillä, kuinka hyvin ne onnistuvat ottamaan käyttöön uusia teknologioita ja soveltamaan tutkimustietoa. Tässä kokonaisuudessa ammattikorkeakouluilla on erityinen merkitys. Ammattikorkeakoulut ovat suhteellisen nuori, mutta nopeasti vakiintunut osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Ne perustettiin 1990-luvulla vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja vahvistamaan käytännönläheistä korkeakoulutusta. Alusta alkaen niiden tehtävänä on ollut myös tukea alueellista kehitystä. Kolmen vuosikymmenen aikana ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet asemansa yhteiskunnassamme. Niiden tehokkuus ja ketteryys ovat nykyajassa tärkeitä vahvuuksia. Työelämälähtöinen koulutus ja monialainen, opetukseen tiiviisti kytkeytyvä TKI-toiminta tukevat elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistumista. Työelämässä on kasvava tarve ammattikorkeakouluista valmistuneiden asiantuntijoiden osaamiselle. Jo kaksi kolmesta korkeakouluopinnot aloittavasta opiskelijasta aloittaa ammattikorkeakoulussa, ja joka neljäs ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan siellä. Ammattikorkeakoulujen määrätietoista kehittämistä onkin jatkettava korostaen niiden omaa profiiliaan. Työelämälähtöisyyden vahvistaminen ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan edellyttää resursseja ja pitkäjänteisyyttä. Tässä keskeistä on riittävä perusrahoitus. Sen avulla korkeakoulut voivat toteuttaa ydintehtäviään: antaa laadukasta opetusta, tehdä pitkäjänteistä tutkimusta ja vastata työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin. Vaikka myös ulkopuolinen hankerahoitus on tärkeää ja on muodostanut kasvavan osuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, perusrahoitus takaa toiminnan jatkuvuuden ja pohjan työelämäyhteyksien pitkäjänteiselle kehittämiselle. Aihe on ajankohtainen juuri nyt. Ammattikorkeakoulukenttä kokoontuu nyt toukokuun alussa valtakunnallisille AMK-päiville Ouluun juhlistamaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen 30-vuotista työtä. Samalla katse suunnataan tulevaan: miten vahvistamme ammattikorkeakoulujen asemaa työelämän uudistajina seuraavinakin vuosikymmeninä? Kysymykseen pyrkii osaltaan vastaamaan opetus- ja kulttuuriministeriö, joka on viimeistelemässä vuoteen 2040 ulottuvaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota. Sen tarkoituksena on linjata korkeakoulukentän kehittämisen suuntaa ja pohtia keinoja Suomen koulutusasteen nostamiseksi takaisin keskeisimpien verrokkimaidemme tasolle. On tärkeää, että ammattikorkeakoulujen asema työelämäläheisinä ja muutoskykyisinä toimijoina tunnistetaan vahvasti visiotyössä. Vain näin pystymme rakentamaan Suomeen korkeaan osaamiseen perustuvaa talouskasvua tulevaisuudessa. Akava osallistuu yhtenä yhteistyökumppanina Oulussa 5.–6.2026 järjestettäville AMK-päiville. Tutustu tapahtuman tietoihin Jaa somessa: Jaa Blueskyssä Jaa viestipalvelu X:ssä Jaa LinkedInissä Jaa Facebookissa https://akava.fi/nakokulma/suomen-kasvu-edellyttaa-vahvoja-ammattikorkeakouluja/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu Näkökulmat Kaikki näkökulmat Euroopan unioni 11.5.2026 EU nostaa toivoa ja epätoivoa 28.4.2026 Työturvallisuuden seuraavaa askelta odotellessa 22.4.2026 Nykyinen T&K-kannustin ei kannusta niitä yrityksiä, joita sen erityisesti pitäisi 1.4.2026 Hyvin järjestetty hallintoedustus parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä henkilöstön osallisuutta