Hyvin järjestetty hallintoedustus parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä henkilöstön osallisuutta

Hallintoedustuksen hyödyt jäävät toteutumatta, jos se vesitetään näennäisillä toimielimillä.

Petteri Orpon hallituksen on tänä keväänä tarkoitus antaa eduskunnalle hallintoedustusta koskeva lakimuutosesitys. Henkilöstön hallintoedustus olisi toteutettava vähintään sata henkilöä työllistävissä yrityksissä yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä tai niitä vastaavassa elimessä.

Jukka Ahtelan työministerille viime vuonna tekemän selvitystyön mukaan hallintoedustuksessa on parannettavaa, ja Ahtela esittääkin lukuisia kehitysehdotuksia, jotka käyvät yksiin Akavan näkemysten kanssa.

Esimerkiksi tietoisuuden lisääminen hallintoedustuksesta on tärkeää, samoin kuin siihen liittyvien parhaiden käytäntöjen levittäminen yrityksiin.

Joitain eroavaisuuksia näkemyksissä kuitenkin on.

Tärkein näkemysero löytyy Ahtelan esityksen kohdasta, jonka mukaan pienemmät (100–150 henkilöä) yritykset voisivat järjestää hallintoedustuksen kevennettynä versiona.
Akava ei kannata mahdollisuutta kevytversioon, vaan edellyttää kaikkien lain piiriin kuuluvien yritysten toimivan samoin periaattein. Näin vältetään esimerkiksi se, että hallintoedustusta käytetään eräänlaisena johdon kumileimasimena.

Hallintoedustuksen järjestämisessä on jo tällaisenaan havaittu liudentumista. Sitä varten on esimerkiksi perustettu laajennettuja johtoryhmiä tai muita näennäiselimiä, joilla ei ole varsinaista valtaa. On siis myös tärkeää torjua yritysten mahdollisuus hyödyntää kevennettyä versiota hallintoedustuksen tosiasiallisen vaikutuksen välttelyyn asioiden valmistelussa tai päätöksenteossa.

Muissa Pohjoismaissa henkilöstön edustajan on kuuluttava yhtiön hallitukseen.

Akavan mukaan oleellista on, että henkilöstön hallintoedustuksen toteuttava toimielin täyttää vähintään tosiasiallisen johtoryhmän hyväksytyt tunnusmerkit. Kuten mietinnössä sanotaan, kyseessä olevan toimielimen pitää pystyä käsittelemään yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Olemme huolissamme siitä, että jos lakiin jätetään edelleen mahdollisuus järjestää hallintoedustus niin sanotuissa vastaavissa toimielimissä, esimerkiksi laajennetussa johtoryhmässä, esityksen taustalla olevaa toivottua muutosta ei tapahdu. Silloin monessa yrityksessä hallintoedustus jää toteutumatta tarkoituksenmukaisella ja toimivalla tavalla.

Toiseksi Ahtelan selvitys ei puutu siihen selkeän ongelmaan, että tällä hetkellä yli neljäsosa lain velvoittamista yrityksistä ei toteuta minkäänlaista hallintoedustusta. Olisikin tärkeää pohtia, pitäisikö hallintoedustuksen toteuttamatta jättäville yrityksille asettaa nykyistä selkeämmin jonkinlaisia sanktioita.

Teollisuuden palkansaajien vuonna 2024 tekemän kyselytutkimuksen mukaan hallintoedustuksen toteuttamisessa on muitakin ongelmia kuin yllä mainitut näennäiselimet. Esimerkiksi samat oikeudet ja velvollisuudet toteutuvat harvoin, kokouksia on liian vähän ja neuvotteluprosessit eivät ole sujuvia.

Vain joka toinen yli 150 henkeä työllistävien yritysten luottamushenkilöistä vastasi, että yrityksessä on käytössä henkilöstön hallintoedustus. Heistä puolestaan puolet arvioi, etteivät hallintoedustajien vaikutusmahdollisuudet yrityksen päätöksiin ole riittävät. Neljäsosan mielestä henkilöstön edustajaa käytetään yllä mainitusti johdon kumileimasimena.

Ylipäänsä henkilöstöedustus koetaan liian usein vain talon johdon tiedonantokanavana. Silloin järjestelmä toimii ikään kuin väärin päin. Johtoryhmään tai hallitukseen kerätään osaamista eri puolilta yrityksen toimintakenttää. Henkilöstön edustajan pitäisi siis tuoda mukanaan osaamisensa ruohonjuuritasolta hallituksen käyttöön – eikä toimia pelkästään hallituksen viestinviejänä.

Hyvin toteutettu hallintoedustus vahvistaa yritystä. Se lisää avoimuutta, luottamusta ja osallistumista sekä vaikeiden sisäisten asioiden käsittelyä tehostamalla tiedonkulkua. Se parantaa muutoksiin valmistautumista ja lisää henkilöstön aktiivisuutta eli vahvistaa innovaatiotoimintaa ja tuottavuutta. Kaikki edellä mainitut vaikutukset ovat yrityksen kilpailukyvyn kannalta olennaisia.

Akavan näkemyksen mukaan hallintoedustuksen käytäntöjen jatkuva kehittäminen ja levittäminen yrityskenttään vahvistavat yritysten lisäksi koko Suomen kilpailukykyä.

Lisätietoja

• 

  Miia Kannisto

  erityisasiantuntija, juridiikka

  +358 50 551 5292

  miia.kannisto@akava.fi

Jaa somessa:

• Jaa Blueskyssä
• Jaa viestipalvelu X:ssä
• Jaa LinkedInissä
• Jaa Facebookissa
• https://akava.fi/nakokulma/hyvin-jarjestetty-hallintoedustus-parantaa-yritysten-kilpailukykya-lisaamalla-henkiloston-osallisuutta/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu