Lakiesitys määräaikaisuuksista vaikuttaisi laajaan joukkoon palkansaajia kielteisesti

Keskustelu määräaikaisia työsuhteita koskevan sääntelyn muutoksista on jatkunut vilkkaana lakiehdotuksen siirryttyä eduskunnan käsittelyyn. Lakiesityksen vaikutusarvioissa nostetaan esiin lukuja, joiden valossa esimerkiksi vaikutukset syntyvyyteen näyttävät vähäisiltä. Luvut ansaitsevat tarkempaa tarkastelua, huomauttaa erityisasiantuntija Arttu Piri näkökulma-kirjoituksessaan.

Hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi (HS 19.1.), että lakimuutoksen jälkeen ”joitakin tuhansia” 25–34-vuotiaita naisia työskentelisi perusteettomissa määräaikaisissa työsuhteissa, mikä heikentäisi heidän asemaansa työmarkkinoilla. Lakiesityksen vaikutusarvioissa syntyvyyden heikentymisestä tätä määrää pidetään ”vähäisenä”.

Matalan syntyvyyden Suomessa ei ole varaa lainsäädännöllä yhä heikentää syntyvyyttä lisäämällä työsuhteiden epävarmuutta ja madaltamalla syrjintäkynnystä. Myönteisiä vaikutuksia lakiesitykselle ei ole ennakoitu.

Eurostatin tilastojen mukaan vuoden 2024 lopussa Suomessa oli määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 207 000 naista ja 146 000 miestä. Naisista 25–34-vuotiaita, jotka lakiesityksessä määritellään ”perheenperustamisikäisiksi”, oli noin 60 000. Heistä noin 42 000 oli alle 12 kuukauden pituisissa työsuhteissa. Määräaikaisissa työsuhteissa olleista 25–34-vuotiaista naisista peräti 70 prosentilla työsuhde oli siis alle 12 kuukauden pituinen.

Lakimuutoksen vaikutukset syntyvyyteen ovat ainakin kahtalaisia. Määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen lisää toimeentulon epävarmuutta, jonka vuoksi niiden on todettu lykkäävän lapsen saantia erityisesti naisilla.

Määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ehkäisee perheellistymistä myös syrjintäriskin kasvamisen takia. Lähes 60 prosenttia raskaana olevista määräaikaisessa työsuhteessa olevista on kokenut raskaussyrjintää, omaan asemaansa liittyvää pelkoa tai muita kielteisiä raskauteen liittyviä työelämäkokemuksia, kertoo Raskaussyrjintä Suomessa 2024 -raportti (Valtioneuvosto). Osuus on kaksinkertainen vakituisessa työsuhteessa oleviin verrattuna.

Yleisimpiä raskaussyrjinnän muotoja ovat työsuhteen uusimatta jättäminen tai urakehityksen pysähtyminen raskauden tai perhevapaan takia. Vaikka lakiehdotuksessa on syrjinnän kieltäviä kirjauksia, laki merkitsisi syrjivien työsuhdekäytäntöjen yleistymistä.

Paljonko lain mahdollisuuksia hyödynnettäisiin?

Selvitimme lakimuutoksen mahdollisia vaikutuksia Akava Works -kyselyllä loppuvuodesta 2025. Sen tulosten mukaan noin puolet työnantajista arvioi määräaikaisuuksia helpottavan lakimuutoksen vaikuttavan organisaation työsuhdekäytäntöihin. Näistä työnantajista peräti 74 prosenttia arvioi, että osa määräaikaisista työsuhteista solmitaan jatkossa ilman perustetta. Tulos kyseenalaistaa lakiesityksen kirjauksen, jonka mukaan vain ”joissain tilanteissa uutta ilman perusteltua syytä solmittavaa määräaikaista työsopimusta saatetaan käyttää perustellusta syystä solmitun tilalla”.

Oletetaan, että perusteettomiksi määräaikaisiksi muutettaisiin erityisesti lyhyitä työsopimuksia siten, että jatkossa neljännes alle vuoden määräaikaisista työsuhteista 25–34-vuotiailla naisilla olisi perusteettomia. Tällöin laki olisi vaikuttanut syntyvyyteen toimeentulon epävarmuutta ja syrjintäriskiä lisäämällä yli 10 000 naisen kohdalla vuoden 2024 määrien perusteella.

Jo tämä määrä ylittää lakiehdotuksen vaikutusarvioiden luvut moninkertaisesti, eikä se liioin ole vähäinen.

Perheenperustaminen ja ikä?

Voisiko lakimuutos vaikuttaa syntyvyyteen myös esityksessä määritellyn ”perheenperustamisikäisten” naisten ikäryhmän (25–34-vuotiaat) ulkopuolella?
Todennäköisesti kyllä, sillä yhteensä 38 prosenttia lapsista syntyi vuonna 2024 naisille, jotka eivät olleet 25–34-vuotiaita. Yli kolmannes äideistä jää siis lakiesityksen vaikutusarvion ulkopuolelle, kun pelkästään 35–39-vuotiaille äideille syntyi vuonna 2024 yli viidennes (22 prosenttia) lapsista.

Eurostatin tilastojen perusteella noin kymmenentuhatta 35–39-vuotiasta naista työskenteli Suomessa lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa vuonna 2024. Neljänneksen olettamalla tässä joukossa laskennallisesti noin 2 500 naisen työsuhde saattaisi muuttua perusteettomaksi määräaikaiseksi.

Eli 25–39-vuotiaiden naisten ikäryhmässä, joka synnyttää 84 prosenttia Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista, lakimuutos saattaisi johtaa 12 000–13 000 naisen työmarkkinatilanteen heikentymiseen ja syrjintäriskin lisääntymiseen.

Lakiesityksen perustelujen arvio ”muutamasta tuhannesta” loittonee yhä kauemmaksi.

Entä miehet?

Lakiehdotus tarkastelee vaikutuksia syntyvyyteen loogisesti naisten työsuhteiden kautta, koska Suomessa määräaikaiset työsuhteet keskittyvät naisvaltaisille aloille.

Mutta oma merkityksensä syntyvyydessä lienee myös miehillä, eikä taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen heilläkään todennäköisesti edistä perheellistymistä ja syntyvyyttä. Alle 12 kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli vuoden 2024 lopussa arviolta yli 30 000 miestä, jotka ovat 25–39-vuotiaita.

Samalla neljänneksen olettamalla perusteettomissa määräaikaisissa voisi olla lakimuutoksen jälkeen 25–39-vuotiaita naisia ja miehiä yhteensä yli 20 000.

Onko pidemmissä määräaikaisissa työsuhteissa olevissa perheenperustajia?

Kuten kyselystämme ilmenee, lakimuutoksen jälkeen osa määräaikaisista työsuhteista solmittaisiin jatkossa ilman perusteita. Se tarkoittaisi myös siirtymää lyhyempiin työsuhteisiin.

Vähintään vuoden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa Eurostatin mukaan vuonna 2024 kaikkiaan noin 35 000 25–39-vuotiasta työntekijää.

Jos oletetaan, että laskennallisesti vain 10 prosenttia näistä työsuhteista muuttuisi perusteettomiksi, kasassa olisi jo noin 24 000 perusteettomassa määräaikaisessa työsuhteessa olevaa 25–39-vuotiasta. Naisia heistä olisi kenties noin 14 000.

Todellisessa perheenperustamisiässä olevien naisia voisi siis olla jopa seitsenkertainen määrä lakiesityksen arvioihin nähden – sen mukaan, mitä se lakiesityksen ”joitakin tuhansia” tarkoittaa.

Jäisivätkö vakituiset työsuhteet lain vaikutusten ulkopuolelle?

”Vastaavasti muutoksen voidaan arvioida jossain määrin vähentävän työntekijän palkkaamista suoraan vakinaiseen työsuhteeseen”, todetaan lakiehdotuksen perusteluissa. Kokonaisvaikutukseksi arvioidaan ”lähempänä 20 000 määräaikaisen työsuhteen lisäystä vakituisten työsuhteiden kustannuksella.”

Tilastokeskuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa oli Suomessa noin 1 900 000 henkilöä vuonna 2024. Lakiesityksen optimistinen arvio tarkoittaa, että siirtymä vakituisista perusteettomiin määräaikaisiin työsuhteisiin olisi vain 1 prosentin luokkaa.

Kun kaikista kyselyymme vastanneista työnantajista 25 prosenttia arvioi, että muutos lisäisi määräaikaisten työsopimusten käyttöä vakituisten sopimusten kustannuksella, lakiehdotuksen vaikutusarvio vaikuttaa epärealistiselta.

Jos todellinen vaikutus vakituisten työsuhteiden kohdalla olisi esimerkiksi 5 prosenttia, lähes 100 000 palkansaajan asema työmarkkinoilla heikentyisi. Todellisessa perheenperustamisiässä olevia naisia olisi heistä arviolta 20 000.

Lakimuutos vaikuttaisi laajaan joukkoon palkansaajia

Jos laskelmissa huomioidaan myös miehet sekä kaikkein nuorimmat ja vanhimmat määräaikaiset työntekijät oletuksella, että laskennallisesti joka kymmenes heistä työskentelisi jatkossa perusteettomassa määräaikaisessa työsuhteessa, lakimuutoksen vaikutukset voisivat kohdistua kaikkiaan noin 140 000–150 000 palkansaajaan muun muassa työsuhdeturvan heikennyksenä.

Työsuhteiden epävarmuuden lisääntymisestä aiheutuvat heijastevaikutukset ovat laajoja. On selvää, että lakimuutoksella olisi vaikutusta esimerkiksi perheiden perustamiseen, syntyvyyteen ja syrjintäriskin lisääntymiseen. Edellä kuvatun perusteella lakimuutos saattaisi johtaa laskennallisesti kaikkiaan noin 34 000 24–39-vuotiaan naisen työsuhteen muuttumiseen perusteettomaksi määräaikaisuudeksi.

Lakiesityksessä kuvataan tutkimukseen perustuen kokonaisuutena varsin ansiokkaasti, että ”lakimuutos ei olemassa olevan tiedon valossa ei lisäisi työllisyyttä Suomessa” ja että ”määräaikaisten työsuhteiden osuuden kasvaminen heikentää tuottavuutta.”

Koska kiistattomia myönteisiä työllisyys- tai talousvaikutuksia esityksellä ei ole, on loogista, että kokonaisarviona esityksessä todetaan, että ”esityksen vaikutus kansantalouteen jää epäselväksi.”

Epäloogista sen sijaan on, että lakiesitys on esitetyn tutkimusnäytön valossa ylipäänsä olemassa. Esitykselle ei löydy perusteluja vaikutusarvioista, vaan niiden täytyy olla jossain aivan muualta.

Lisätietoja

• 

  Arttu Piri

  erityisasiantuntija, työelämän tutkimus ja tiedontuotanto

  +358 50 300 2242

  arttu.piri@akava.fi

Jaa somessa:

• Jaa Blueskyssä
• Jaa viestipalvelu X:ssä
• Jaa LinkedInissä
• Jaa Facebookissa
• https://akava.fi/nakokulma/lakiesitys-maaraaikaisuuksista-vaikuttaisi-laajaan-joukkoon-palkansaajia-kielteisesti/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu