Nykyinen T&K-kannustin ei kannusta niitä yrityksiä, joita sen erityisesti pitäisi

22.4.2026

Maria Löfgren

22.4.2026

Suomen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pystymme tuottamaan mahdollisimman paljon korkean jalostusasteen ja korkean lisäarvon innovaatioita vientimarkkinoille. Julkisen talouden paineissa on keskeistä, että tutkimus- ja kehitystoiminnan tuki-instrumentit ohjautuvat oikein.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pystymme tuottamaan mahdollisimman paljon korkean jalostusasteen ja korkean lisäarvon innovaatioita vientimarkkinoille. Julkisen talouden paineissa on keskeistä, että tähän rakennetut tuki-instrumentit ohjautuvat oikein.

Valitettavasti Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseksi tarkoitetut verokannustimet eivät kohdennu sinne, minne niiden pitäisi. Ne valuvat liian harvoille ja usein myös väärille yrityksille. Tämä selviää Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen selvityksestä. Vuosille 2021–2027 tarjolla olevaa tilapäistä T&K-verovähennystä sai vuonna 2024 vain 82 yritystä, ja niistäkin suurin osa on liikevaihdoltaan yli 50 miljoonaa euroa vaihtavia suuria ja vanhoja yrityksiä.

Tätäkin ongelmallisempaa on se, että myös uudempaa, periaatteessa pysyvää tki-toiminnan lisävähennystä on käytetty yllättävän vähän. Vuonna 2024 sitä sai alle 700 yritystä. Niiden joukossa oli pieniä yrityksiä, mutta suurimman osan liikevaihto ylitti kaksi miljoonaa euroa.

Pienet yritykset eivät välttämättä edes uskalla hakea T&K-lisävähennystä, koska sen vaatima byrokratia vie paljon resursseja ja verottajan tulkinnat voivat johtaa verovähennyksen sijaan jopa veronkorotuksiin. Tällaisia tapauksia on lukuisia useilta toimialoilta.

Pasi Sorjosen selvityksestä käy myös ilmi huolestuttava tieto, että on kokonaisia toimialoja, jotka eivät ole käyttäneet vuosina 2023 tai 2024 yhtään yllä mainittua TKI-lisävähennystä. Näitä ovat muun muassa maa-, metsä- ja kalatalous, kaivostoiminta ja louhinta, majoitus- ja ravitsemistoiminta, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöalan toiminta ja taiteet, viihde ja virkistys. Kuitenkin näilläkin aloilla on mahdollisuuksia ja tarve innovaatioille, oli se sitten tuotannossa, palveluissa tai tuotteissa.

Suomea on ennenkin kritisoitu siitä, että veronmaksajien rahoilla luodut kannustimet eivät rohkaise uudistumaan, vaan päinvastoin auttavat pitämään yllä vakiintuneita rakenteita ja liiketoimintamalleja. Jo vuosia on myös ollut tiedossa, että merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy pieniin, innovatiivisiin ja kasvuhakuisiin yhtiöihin.

On harmillista, että T&K-verokannustimet näyttävät tukevan sitä samaa joukkoa yrityksiä, joille muutkin yritystuet kohdistuvat eli suuria, vakiintuneita ja hitaasti uudistuvia.

Hallitus on esittänyt, että sen kaavailema yel-uudistus edistää pienimpien yritysten kasvua ja työllisyyttä. Kasvu- ja työllisyystoimeksi siitä ei ole, vaikka se varmaan yrittäjä-äänestäjiä miellyttääkin. Parempaa ja vaikuttavaa kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa olisi varmistaa, että verokannusteet ja muut yritystuet ohjautuvat nykyistä enemmän ja tarkemmin pk-yrityksille ja startupeille. Ne tukisivat kasvua ja työllisyyttä huomattavasti nopeammin kuin yel-uudistus tai yhteisöveron alentaminen, sillä TKI-toiminta on usein erittäin henkilövetoista. Ja hyvin toimiva uudistava TKI-toiminta alkaisi myös tuottaa korkean lisäarvon innovaatioita.

Ehdotammekin matalan kynnyksen TKI-ohjelman luomista pk-yrityksille. Ohjelmassa korkeakoulut toimisivat välittäjäorganisaatioina, rahoitus kannustaisi pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen puitteissa rakennettaisiin yhteisiä infrastruktuureja.

Miksi näin? Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus tuottaa yrityksille suoraa, matalan kynnyksen kehittämisosaamista. Se auttaa siirtämään yliopistojen perustutkimuksesta alkunsa saaneet ratkaisut tuotantoympäristöihin ja osaksi kasvuhakuisten yritysten liiketoimintaa. Kansainväliset arvioinnit osoittavat, että innovaatiovälittäjät – organisaatiot, jotka yhdistävät tutkimuksen, yritystoiminnan ja osaamisen – ovat pk-yritysten tuottavuuden kasvun kannalta keskeisiä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tukea teknologian käyttöönottoa dataratkaisuista automaatioon ja vihreän siirtymän teknologioista palveluinnovaatioihin.

Lisäksi korkeakoulut ja erityisesti ammattikorkeakoulut vahvistavat alueellista kasvuvalmiutta, sillä niiden TKI-toiminta kattaa koko maan ja kytkeytyy tiiviisti paikallisiin yritysverkostoihin.

Tällainen ohjelma olisi tärkeä lisä TKI-toiminnassa, kun nyt näyttää, että verohallinnon tulkintakäytänteet ovat vieneet verokannustimet monen pk-yrityksen ulottumattomiin.