Maltillisempi verotus tukee aineettoman pääoman kasvua

Eugen Koev 2026

Eugen Koev

Korkea rajavero heikentää työnteon kannustimia ja jarruttaa talouskasvua, mistä taloustieteessä on yhä vahvempaa näyttöä, kirjoittaa johdon neuvonantaja Eugen Koev. Suomen tuleva kasvu rakentuu osaamisesta ja aineettomasta pääomasta ja veropolitiikan on tuettava sen edellytyksiä.

Hallituksen päätös alentaa korkein työtuloihin kohdistettu rajaveroaste 58 prosentista 52 prosenttiin on otettu ekonomistien keskuudessa vastaan myönteisesti. Talouspolitiikan arviointineuvosto pitääkin päätöstä kasvun näkökulmasta perusteltuna.

Mutta 52 senttiä lisäveroa euron palkanlisäyksestä on edelleen paljon. On myös tärkeää havaita, että korkeimman rajaveroasteen piiriin pääsee korkeasti koulutetuille varsin tavallisella, jo 4 700 euron kuukausipalkalla. Akavalaisista palkansaajista 57 prosenttia ansaitsee vähintään sen verran.

Rajaveroaste alittaa vain niukasti 50 prosentin tason alhaisemmillakin palkkatasoilla: jo 3 000 euron kuukausipalkalla lisäansioista veroihin menee lähes 48 prosenttia. Vähintään sen verran ansaitsee 95 prosenttia akavalaisista.

Kaavio kertoo akavalaisten palkansaajien veroluokasta. Kokoaikaisista akavalaisista palkansaajista 57 % ansaitsee vähintään 4 700 euroa kuukaudessa ja kuuluu ryhmään, jonka rajaveroaste on korkein mahdollinen eli vähän yli 52 %  mukaan lukien kirkollisvero.

Olisiko siis tarvetta alentaa työn verotusta entisestään? Etlan tuoreen, viimeaikaiseen tutkimuskirjallisuuteen perustuvan raportin mukaan olisi. Raportissa esitetään, että verotukseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksia palkansaajien käyttäytymiseen työmarkkinoilla on tähän saakka arvioitu liian kapeasti. Sen seurauksena politiikkatoimet jäävät vähäisiksi, kun niillä ei ajatella olevan vaikutusta.

Nykyiset menetelmät kuvaavat käyttäytymisvaikutuksen vain työssä käyvien työpanoksen eli tehtyjen työtuntien muutoksena ja mahdollisena tulorakenteen muutoksena. Käyttäytymisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska ylivoimaisesti suurin osa työssäkäyvistä ei pysty vaikuttamaan työaikaansa tai tulorakenteeseensa.

Vaikutusarvioinnin ulkopuolelle jää useita käyttäytymiseen vaikuttavia asioita: korkea rajaveroaste heikentää osaamisen ylläpitämisen ja lisäämisen kannusteita, se vähentää halua edetä uralla vastuullisempiin ja vaativampiin tehtäviin ja heikentää halua pysyä pitkään työelämässä. Se myös vaimentaa palkitsemisjärjestelmien yleistä kannustavuutta.

Kevyemmän palkkaverotuksen hyötyjä on syytä miettiä myös ulkoisvaikutusten kautta. Suomen tulevaisuuden kannalta se on erityisen tärkeää TKI-toiminnan näkökulmasta.

TKI-toiminnan tuloksellisuuden tärkein tekijä on korkeasti koulutettujen ihmisten motivaatio työhönsä. Nyt korkea rajavero kohdistuu juuri heihin, jotka tekevät päätöksiä siitä, mitä kautta Suomeen kertyy aineetonta pääomaa – vai kertyykö ollenkaan. Etlan raportti kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että teknologia- ja tietointensiivisillä aloilla työskentelevät reagoivat verotukseen kaikkein voimakkaimmin. Palkan kevyempi verotus helpottaisi TKI-ammattilaisten palkitsemista ja parantaisi motivaatiota. Näin syntyisi nykyistä enemmän suomalaisia innovaatiota ja sitä kautta enemmän työtä ja verotuloja. Akavan kanta on, että veropolitiikka ja innovaatiopolitiikka pitää sovittaa yhteen ja niitä pitäisi kehittää ikään kuin toisistaan riippuvaisina.

Vähäisempi, mutta tärkeä tekijä on myös korkean rajaveron omistautumista heikentävä vaikutus. Korkea marginaalivero voi kannustaa perustamaan yrityksen palkkatulojen muuttamiseksi kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Se vaikeuttaisi Suomen kannalta tärkeiden suuryritysten mahdollisuuksia saada varsinkin johtotehtäviin kaikkea tarjolla olevaa osaamista, mikä puolestaan heikentää yritysten kilpailukykyä.

Kaiken kaikkiaan korkeasti koulutettujen enemmistön yli viidenkymmenen prosentin rajaveroaste on edelleen tarpeettoman korkea. Kireän palkkaverotuksen haitallisuudesta talouskasvulle on taloustieteessä yhä vahvempi näyttö. Kun Suomen tuloverotusta pyritään kehittämään työllisyyttä ja kasvua tukevaan suuntaan, katse pitää edelleen suunnata ensimmäisenä työtulojen korkeimman rajaveroasteen alentamiseen.

Merkittävää veronmaksajien ryhmää edustava Akava luonnollisesti tunnistaa julkisen talouden kireän tilanteen ja verotuksen merkityksen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä. On kuitenkin tärkeää uskaltaa tehdä rohkeita ja pitkälle tähtääviä veroratkaisuja. Veroasteen vähentämisen pääasiallinen tarkoitus ei olekaan tulonsiirto työurien loppupäässä olevien lompakkoon. Sen sijaan tärkeintä on osoittaa työelämässä aloittaville sukupolville, että Suomi tarjoaa mahdollisuuden hyvään ja kannustavaan työuraan, koska juuri he luovat Suomen tulevan talouskasvun.

Suomen pitkän aikavälin menestyksen tekijöistä ylivoimaisesti merkittävin on aineettoman pääoman vakaa ja nopea kasvu. On ratkaisevan tärkeää, että Suomen veropolitiikka tukee aineetonta pääomaa parhaansa mukaan, sen sijaan että leikkaisi siltä.