Suomen kasvu syntyy tutkimuksesta – sen rahoitusta pitää vahvistaa

Suomen talouskasvun suurin pullonkaula ei ole pääoma tai infrastruktuuri. Se on osaaminen.

Yritysten tuottavuus kasvaa, kun ne pystyvät ottamaan käyttöön uusia teknologioita ja soveltamaan tutkimustietoa tuotteisiin ja palveluihin. Yritysten innovaatiot nojaavat tutkimukseen, tutkimusryhmiin, infrastruktuureihin ja osaajiin, jotka ottavat teknologiat käyttöön. Nämä syntyvät korkeakouluissa.

Suomessa tämä perusta on kuitenkin rapautunut.

Korkeakoulujen rahoitus opiskelijaa kohden on Suomessa laskenut 13,5 prosenttia samaan aikaan kun OECD-maissa se on kasvanut 8,6 prosenttia. Yliopistojen henkilöstöstä vain noin kolmannes on vakituisessa työsuhteessa. Tutkimusryhmien rakentaminen ja pitkäjänteinen tutkimus on vaikeaa, kun suuri osa rahoituksesta tulee lyhyistä hankkeista.

Tämä on rakenteellinen ongelma. Huippututkimus ja tutkimusekosysteemit vaativat pitkäjänteistä rahoitusta ja työtä projektirahoituksen sijaan. Ne syntyvät vakaista tutkimusryhmistä, pitkäikäisistä tutkimusinfrastruktuureista ja tutkijoista, jotka voivat rakentaa tutkimusalaa vuosikymmeniä.

Jos tutkimuksen rahoitus perustuu jatkuvaan hakemuskierteeseen, järjestelmä tuottaa projekteja mutta tuskin läpimurtoja.

Samaan aikaan tiedämme, mistä talouden suuret innovaatiot syntyvät. Internet, GPS ja moderni tietotekniikka ovat esimerkkejä teknologioista, jotka juontuvat julkisesti rahoitetusta perustutkimuksesta.

Perustutkimuksen merkitys on yksittäisiä läpimurtoja laajempi. Se pitää myös tutkimusjärjestelmän kiinni globaalin tieteen eturintamassa. Kun korkeakouluissa tehdään korkeatasoista perustutkimusta, tutkijat seuraavat ja tuottavat uutta tietoa siellä, missä maailman tärkeimmät tieteelliset läpimurrot syntyvät. Tämä tarkoittaa, että myös yrityksillä on pääsy viimeisimpään tietoon ja mahdollisuus ottaa uusia teknologioita nopeasti käyttöön. Ilman vahvaa tutkimuspohjaa maa jää helposti teknologian kehittäjien sijaan sen käyttäjäksi.

Siksi korkeakoulujen rahoitus on lopulta myös elinkeinopolitiikkaa.

Akava esittää ratkaisuksi rahoitusloikkaa, jossa korkeakoulujen rahoitustaso nostetaan noin 10 miljardin euron tasolle.

Ensinnäkin korkeakoulujen perusrahoitusta tulee maltillisesti kasvattaa nykyisestä kolmesta miljardista eurosta. Toiseksi selvästi suurempi osuus tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaisesta rahoituksesta tulee ohjata korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kolmanneksi kilpailtua tutkimusrahoitusta korkeakouluille Suomen Akatemian, Business Finlandin ja EU:n vastinrahan kautta tulee edelleen vahvistaa. Neljänneksi myös yksityistä rahaa on saatava lisää korkeakouluille. Nämä elementit ovat nykyään yhteensä vuosittain vajaa 4 miljardia euroa.

Keskeinen rakenteellinen ratkaisu tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin pääomitus.
Suomen valtio omistaa yhtiöitä noin 30 miljardin euron arvosta, josta pörssiomistuksia on noin 18 miljardia.

Osa tästä varallisuudesta voitaisiin siirtää korkeakoulujen taseisiin. Näin osinkotuotot jäisivät korkeakoulujen käyttöön tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamiseen. Se loisi pysyvämmän rahoituspohjan.

Ajatus ei ole radikaali. Valtion omaisuutta myydään joka tapauksessa. Sanna Marinin hallitus myi valtion omaisuutta noin kolmella miljardilla eurolla. Petteri Orpon hallitus puolestaan on linjannut myyvänsä omaisuutta noin neljän miljardin euron edestä rahoittaakseen muun muassa Turun tunnin junaa.

Jos omaisuutta joka tapauksessa realisoidaan, on perusteltua kysyä: miksi sitä ei sidottaisi pysyvästi osaamiseen?

Tämä olisi strateginen valinta. Sen sijaan, että valtion omaisuutta käytetään kertaluonteisiin menoihin, osa siitä voitaisiin muuttaa pysyväksi tutkimusrahoituksen lähteeksi.

Jos Suomi haluaa rakentaa kasvua osaamisen varaan, ratkaisu on yllättävän selvä. Valtioyhtiöiden taseet on laitettava töihin puolustamaan suomalaista osaamista.

Jaa somessa:

• Jaa Blueskyssä
• Jaa viestipalvelu X:ssä
• Jaa LinkedInissä
• Jaa Facebookissa
• https://akava.fi/nakokulma/suomen-kasvu-syntyy-tutkimuksesta-sen-rahoitusta-pitaa-vahvistaa/ Kopioi linkki leikepöydälle Linkki kopioitu