Yhdenvertaisuuden toteutuminen työelämässä vaatii rakenteellisia ratkaisuja – Akavan näkökulma yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomukseen 2026

Näkökulman tyyppi
Hannele Fremer 2026

Hannele Fremer

Näkökulman tyyppi

Yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskunnalle viime viikolla antama kertomus osoittaa, että syrjintä työelämässä on edelleen merkittävä ja rakenteellinen ongelma Suomessa, kirjoittaa Hannele Fremer. Syrjintä ei koske vain yksittäisiä tilanteita, vaan se heijastuu muun muassa rekrytointiin, työoloihin ja urakehitykseen.

Kertomuksen mukaan työelämä on yleisin syrjintää koskevien yhteydenottojen elämänalue: 25 prosenttia kaikista yhteydenotoista. Syrjintä työelämässä liittyy esimerkiksi rekrytointiin, työsuhteen päättämiseen, työoloihin sekä vammaisille henkilöille tehtäviin kohtuullisiin mukautuksiin.  

Positiivisena voidaan pitää sitä, että vuonna 2023 toteutetun yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan uudistuksen myötä, työelämässä tapahtuvaan syrjintään voidaan puuttua aikaisempaa tehokkaammin. On kuitenkin ilmeistä, että viranomaiset tarvitsevat sekä lisää resursseja että tehokkaampia keinoja syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää kertomuksessaan lukuisia suosituksia syrjinnän uhrin oikeusturvan parantamiseksi sekä syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Työelämän syrjintää koskevista suosituksista useat ovat samansuuntaisia Akavan vuonna 2025 julkaisemien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjausten kanssa.

Syrjintään puuttuminen edellyttää tehokkaita seuraamuksia

Kertomuksen keskeinen havainto on, että syrjinnän uhrin oikeusturva ei toteudu riittävällä tavalla. Syrjintää kokeneet eivät usein vie asiaansa eteenpäin, koska prosessit ovat monimutkaisia, hitaita ja voivat sisältää merkittävän oikeudenkäyntikuluriskin. Akavan näkökulmasta työntekijät pelkäävät, että oikeuksien ajaminen vaarantaa heidän urakehityksensä ja työmarkkina-asemansa.

Myös Akava Worksin vuoden 2024 syrjintäkysely osoitti, että työntekijällä on korkea kynnys puuttua syrjintään. Reilu kolmannes syrjintää kokeneista ei kyselyn mukaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Miksi näin? Keskeinen syy oli uskomus, ettei puuttuminen vaikuttaisi tilanteeseen. Lisäksi pelko seuraamuksista vaikutti.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee yhdenvertaisuuslain muuttamista siten, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin oikeus määrätä hyvityksiä. Syrjintään puuttumiseen tehostamiseksi esitetään myös oikeutta määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu syrjinnän kiellon rikkomisesta. Tällä hetkellä lautakunta voi antaa vain suosituksia hyvityksen suorittamiseksi, mikä pakottaa uhrin viemään asian erikseen tuomioistuimeen. Tämä kaksivaiheinen prosessi on raskas ja heikentää tosiasiallista oikeussuojaa.

Akava pitää seuraamuksia koskevia suosituksia kannatettavina, jotta syrjintään puuttumista ja sen ennaltaehkäisyä voidaan tehostaa.

Velvoitteiden suorittamisesta vaikuttavaan toteuttamiseen

Syrjinnän ehkäisy työelämässä edellyttää siirtymistä muodollisesta yhdenvertaisuusvelvoitteiden toteuttamisesta vaikuttaviin käytäntöihin. Yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutus ja vaikuttavuus vaihtelevat merkittävästi. Akava on esittänyt, että säännöllinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite koskisi yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja organisaatioita ja että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite vahvistettaisiin koskemaan kaikenkokoisia yrityksiä. Lisäksi tulisi varmistaa henkilöstön edustus suunnitteluprosessissa.

Yksi keskeisistä kertomuksen työelämää koskevista suosituksista liittyy tiedonsaantioikeuteen: työnantajalle tulisi säätää velvollisuus antaa kirjallinen selvitys henkilölle, joka epäilee syrjintää rekrytoinnissa tai työsuhteessa.

Myös Akava on esittänyt työnhakijalle lakisääteistä oikeutta saada selvitys valintapäätöksen perusteista. Tämä olisi keino lisätä läpinäkyvyyttä työelämässä ja vähentää erityisesti rekrytointitilanteisiin liittyvää syrjintää. Esimerkiksi syrjintä iän tai alkuperän perusteella on sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen että Akava Worksin kyselyn mukaan rekrytoinnissa liian yleistä.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää lakimuutoksia

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus 2026 osoittaa, että työelämän syrjintä on edelleen rakenteellinen ongelma. Kertomuksen työelämää koskevat suositukset muodostavat selkeän ja perustellun kokonaisuuden.

Yhdenvertaisuus ei ole vain oikeudellinen kysymys, vaan työmarkkinoiden toimivuuden edellytys. Akava on korostanut, että syrjinnän kitkeminen on myös talous- ja koulutuspolitiikkaa, joka vaikuttaa osaavan työvoiman pysyvyyteen ja työurien pituuteen. Syrjintä ja sen kokeminen ovat myös merkittäviä kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön työhyvinvointiin

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus antaa vahvan perustan jatkotoimille – seuraavaksi ratkaisevaa on, miten yhdenvertaisuutta edistäviä toimia viedään käytäntöön.