Akavalainen – kiinnostavia artikkeleita akavalaisten työstä, arjesta ja koulutuksesta. Ajankohtaista luettavaa Akavan ja akavalaisten näkökulmista.
Lomaa ajattelin pitää, tulikin lomautus
Moni odottaa parhaillaan vahvistusta toivomalleen loma-ajankohdalle tai pohtii miten loman käy, jos lomautus osuu kohdalle. Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia, jotka koskevat lomia ja lomautuksia. Mukana on perustietoa vuosilomalaista.
Covid-19, EU:n rahoituspöytien uusi armoton neuvottelija
Viime viikot ovat olleet Euroopan parlamentissa muutoksen ja uuteen totuttelun aikaa. On siirrytty etätöihin, sähköisiin istuntoihin ja kokouksiin, ensikertaa instituution koko historiassa. Äänestykset ovat onnistuneet pohjoisimman ja itäisimmän mepin kotimaisemista Pohjois-Savosta Strasbourgiin matkaamisen sijaan. Demokratiasta ei ole tingitty, vaikka parlamentin nopeasykkeinen arki onkin hidastunut. Keskiössä on nyt koronakriisin ja sen seurausten lieventäminen.
Äkkisäätö muutti toimintaterapeutin lähikontaktit etäkuntoutukseksi
Ensimmäinen etäkuntoutus maaliskuussa 2020 jäi lähtemättömästi toimintaterapeutti Sofia Hämeenkorven mieleen. Kädet tärisivät jännityksestä, kun hän muodosti ensimmäistä digiyhteyttä asiakkaaseensa, nuoreen, joka lähti mukavasti mukaan kokeilemaan uutta. Luonteva kontakti syntyi, mikä kannusti Sofiaa jatkamaan.
Akavalaiset ilmastotyössä: Jarmo Lilja, SSAB:n Raahen terästehtaan prosessikehityspäällikkö, diplomi-insinööri, prosessimetallurgia, Tekniikan akateemiset TEK:n jäsen
Jarmo Lilja uskoo, että teknologialla on ratkaiseva merkitys ilmasto-ongelman ratkaisussa.
Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjän, opiskelijan ja työntekijän työttömyysturvasta
Vaikuttaako puolisoni yrittäjyys omaan työttömyysturvaani? Onko opiskelijan mahdollista saada työttömyystukea, kun määräaikainen kesätyö on peruttu? Jos minut lomautetaan, mistä voin hakea päivärahaa ja miten päivärahan suuruus määräytyy?
EU:n aluepolitiikka uudistettava
EU:n yhteinen aluepolitiikka ei toimi enää ajan tarpeiden mukaisesti. Sitä tulisi uudistaa. EU:n aluepolitiikan eli koheesiopolitiikan lähtökohta on näkemys, että alueiden väliset kehityserot EU:ssa ovat suuret. Niin suuret, että asia on ongelma tietysti vähiten kehittyneille alueille, mutta hidastaa vahvempienkin kasvua ja kehitystä. Tämän ajattelun perustalta EU on jo pitkään käyttänyt noin kolmanneksen eli noin 50 miljardia euroa vuodessa budjeteistaan yhteisen aluepolitiikan rahoittamiseen. EU määrittelee sen sisällön, rahan määrän ja pelisäännöt.
