Yhteistoiminta

Yhteistoimintaa YT-lain pohjalta

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä pyrkii edistämään yritysten toiminnan ja työolosuhteiden kehittämistä. Lain tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Laki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin.

Yhteistoiminnan osapuolet ovat lain mukaan työnantaja ja työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, yhdysmies, muu yhteyshenkilö, luottamusvaltuutettu tai yksittäinen työntekijä.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu työpaikan tärkeitä asioita, kuten henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja siirrot tehtävästä toiseen, olennaiset laitehankinnat, yrityksen tai sen osan lopettaminen, yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet, henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.

Yrityksen on laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, joista käyvät ilmi henkilöstön rakenteen ja määrän kehittyminen sekä periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä. Suunnitelmassa pitää olla arvio myös työntekijöiden ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja arvioon perustuvat koulutustavoitteet.

Suunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistoiminnassa. Työnantajan on annettava henkilöstöryhmien edustajille neljännesvuosittain tiedot yrityksen määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä. Yrityksen on annettava henkilöstön edustajille vuosittain selvitys ulkopuolisen työvoiman käytöstä, jos alihankintatyötä tehdään yrityksen työtiloissa tai työnantajan kohteessa. Jos ulkopuolisen työvoiman käytöstä alihankintana tai vuokratyönä aiheutuu henkilöstövaikutuksia, asia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.

Jos työnantaja ei anna tiedottamisvelvollisuutensa piiriin kuuluvia tietoa, kuten tilinpäätöstä, selvitystä yrityksen taloudellisesta tilasta, määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä tai palkkatietoja, henkilöstön edustajat voivat vaatia tuomioistuimelta päätöstä työnantajaa antamaan tiedot sakon uhalla.

Kunta-alan YT-laki

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa on ollut voimassa 1.9.2007 lähtien. Sen piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Lain tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen, antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä edistää kunnan palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.

Yhteistoiminnan osapuolina ovat kunta ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstöä voi edustaa luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja.

Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:

• henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa
• palvelujen järjestelyt, jos niillä on oleellisia henkilöstövaikutuksia
• henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tiedonvaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat
• taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä toimeenpantava osa-aikastaminen, lomauttaminen tai irtisanominen
• vuokratyövoiman käyttöä koskevat perusteet
• liikkeen luovutuksen syyt, ajankohta ja seuraukset

Työnantajan on annettava henkilöstön edustajille riittävät tiedot ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista.

Kunnassa on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista.

Lue lisää aiheesta

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto työrauhalainsäädännön kehittämisestä – luonnos hallituksen esitykseksi työehtosopimuslain, työriitojen sovittelusta annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK korostavat muun muassa, että tarkat työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat hallitusohjelmakirjaukset eivät toteutuessaan edistä työrauhaa. Työrauhaa parannetaan edistämällä yritystason yhteistoimintaa, turvaamalla reilut työehdot ja edistämällä neuvottelutasapainoa paikallisesti sovittaessa.

7.12.2023

Lausunnot

Akavan ajankohtaisseminaari vetosi yhteistyön ja työelämän turvan huomioimisen puolesta – akavalaiset neuvottelujen ja yhdessä sopimisen kannalla

Akavan ajankohtaisseminaarissa 1. joulukuuta keskusteltiin hallitusohjelmassa olevista työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksistä ja niiden vaikutuksista. Seminaarissa esiteltiin keskeisiä tuloksia selvityksestä, joka kartoitti akavalaisten näkemyksiä muutosten valmistelusta sekä tuore työttömyys- ja lomautuskatsaus.

1.12.2023

Verkkouutiset

Akavan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Akava toteaa sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa olevansa huolissaan Suomen työllisyydestä sekä julkisen talouden kestävyydestä. Akava on tästä syystä valmis varovasti ja harkitusti parantamaan työttömyysturvan kannustavuutta esimerkiksi ansiopäivärahan enimmäiskestoon kohdistuvilla uudistuksilla.

20.9.2023

Lausunnot

Akavan 1. varapuheenjohtaja Jari Jokinen: Aikuiskoulutustukea ei saa lakkauttaa

– Aikuiskoulutustuen kertakaikkinen lakkauttaminen olisi virhe, sanoo Akavan ensimmäinen varapuheenjohtaja Jari Jokinen, joka on Tekniikan akateemisten (TEK) toiminnanjohtaja.

15.9.2023

Akavalainen

Akavan varapuheenjohtaja Mikko Salo: Henkilökohtainen lakkosakko olisi erikoinen uudistus

Akavan varapuheenjohtaja, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo pitää maan hallituksen esittämiä työrauhan kiristyksiä varsin voimakkaina toimenpiteinä. Etenkin työntekijän henkilökohtaisen lakkosakon ideaa hän arvostelee erikoiseksi.

14.9.2023

Akavalainen