Työkyvyttömyyden kustannukset työnantajalle ja yhteiskunnalle ovat miljardeja vuositasolla sairauspoissaoloina, työn tuottavuuden vähenemisenä ja työurien katkeamisena. Keskeisenä tavoitteenamme on, että:
1. Työn psykososiaalinen kuormitus tunnistetaan ja siihen puututaan tehokkaasti.
2. Työterveyshuoltoa kehitetään työkyvyn ylläpitämiseksi.
3. Työkykyä tuetaan ennakoivasti, jotta työurat pidentyvät ja työllisyys nousee
1. Työn psykososiaalinen kuormitus pitää tunnistaa ja puuttua siihen tehokkaasti
Henkisen hyvinvoinnin edistämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannusten vähenemiseen, tuottavuuden kasvuun ja sitä kautta työurien pidentymiseen ja työllisyyteen. Erityisesti asiantuntijatyössä työn psykososiaalinen kuormitus ja työuupumus ovat yleisiä työn tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin vaikuttavia tekijöitä.
Monilla työpaikoilla pidetään psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointia hankalana eikä niissä osata soveltaa niihin liittyvää lainsäädäntöä esimerkiksi työturvallisuuslakia tai toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Tarvitaan sääntelyn täsmentämistä, sillä se on keskeinen ohjausväline työkyvyn ylläpitämiseen ja työpahoinvoinnista johtuvien sairaspoissaolojen puolittamiseen seuraavan viiden vuoden aikana.
- Täsmennetään nykyistä työturvallisuuslakia ja säädetään uusi asetus psykososiaalisesta kuormituksesta. Asetuksella selvennetään, mitä tarkoittavat työn sisältöön, työn organisointiin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät ja siinä määritellään psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista, toimenpiteistä ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
- Työturvallisuuslain asetuksella osoitetaan, mitkä ovat työnantajan toimintavelvollisuudet psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja toimenpiteiksi, jos työntekijä on kuormittunut terveyttä heikentävällä tavalla. Samoin täsmennetään työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet kuormituksen ennaltaehkäisyssä ja kuormittavien tilanteiden poistamisessa.
- Huomioidaan yhteistoiminta työn psykososiaalisen kuormituksen käsittelyssä ja työterveysyhteistyössä. Työterveyshuollolle säädetään velvoite aloittaa keskustelut ja sopia toimenpiteistä työnantajan kanssa, jos työyhteisössä ilmenee haitallista ja jatkuvaa koko työyhteisöön tai sen osaan kohdistuvaa psykososiaalista kuormitusta.
- Lainsäädännössä täsmennetään työuupumuksen määritelmä ja säädetään toimenpiteistä työkyvyn palauttamiseksi.
- Työtapaturma- ja ammattitautilakiin lisätään säännökset jatkuvasta, haitallisesta ja terveyttä vaarantavasta psykososiaalisesta kuormituksesta sekä työuupumuksesta ammattitaudin, korvattavuuden ja sairaanhoidon korvausten osalta.
2. Kehitetään työterveyshuoltoa työkyvyn ylläpitämiseksi
Jos työpaikalla on vain lakisääteinen työterveyshuolto, työterveyshuoltoyhteistyö on yleensä minimaalista tai olematonta ja osalla työpaikoista on haasteita jo pelkän lakisääteisen perustyöterveyshuollon saamisessa. Työterveyshuoltolain säännösten toteutumista ja velvoitteiden noudattamista lain edellyttämällä tavalla ei työsuojeluviranomaisten näkemysten mukaan pidetä työturvallisuuslakiin verrattuna yhtä tärkeinä. Toimenpiteet työterveyshuoltosopimuksissa ovat usein yksilöpainotteisia ja yhteistyön syventämisen tulisi ehdottomasti painottua myös työyhteisötason toimiin ja ennaltaehkäisyyn.
Psykososiaalisten tekijöiden arviointi koetaan lisäksi usein työpaikoilla hankalaksi ja näiden tekijöiden terveydellisen merkityksen arviointia tulisi määritellä tarkemmin. Työterveyshuollon kehittämisessä tuleekin huomioida työterveyshuollon edellä kuvattu tilanne kattavuuden ja palveluiden sisällön osalta, jotta vältetään työterveyshuollon saatavuuden ja sisällön aiheuttama polarisaatio työmarkkinoilla.
Mielenterveyden häiriöt ja työkyvyttömyyden uhka pitää tunnistaa varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyisin ja aloittaa tarvittavat työkyvyn tukitoimet nopeammin. Työterveyshuollon asemaa työkyvyn tukemisessa pitää vahvistaa. Työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen pitää tukea vahvemmin, jotta työelämässä jatkaminen onnistuu.
- Työterveyshuollon yhteistoiminnassa sovitaan mielenterveyttä tukevista palveluista ja oikeudesta lyhytpsykoterapiaan osana työterveyshuoltoa ja työterveyshuoltolaissa määritellään täsmällisemmin ennaltaehkäisevä toiminta ja työkykyä ylläpitävä toiminta siten, että henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen varmistetaan lakisääteisenä työterveyspalveluna.
- Työterveyshuoltolaissa säädetään säännöllisistä työterveystarkastuksista, joita tehdään määräajoin osana työterveyshuoltoa ja jotka ennakoivat fyysisiä ja psykososiaalisia työkykyriskejä. Kartoitusten yhteydessä tunnistetaan myös olemassa olevaa osaamista ja osaamisen puutteita sekä ohjataan kehittämään osaamista.
- Selvitystyö työterveyspalvelujen saavutettavuudesta ja työhyvinvoinnin edistämisestä etä-, alusta-, pätkä- ja vuokratyössä pitää aloittaa ripeästi, jotta on mahdollisuus ryhtyä myös tarvittaviin toimenpiteisiin. Työterveyshuollon henkilöstön ja asiantuntijoiden osaamisen ja ymmärryksen lisääminen työnteon eri muodoista on tarpeen samassa yhteydessä.
- Työkykyä tuetaan lisäämällä moniammatillisuutta työterveyshuollossa. Työterveyshuollon ammattiryhmien määrittelyä laissa tarkastellaan.
- Varmistetaan Työote -toimintamallin valtakunnallinen levittäminen ja laajennetaan toimintamallia työikäisen väestön kannalta kaikkiin merkittäviin sairausryhmiin.
3. Työkykyä tuettava työurien pidentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi
Suomalainen työelämä rakentuu pitkälti käsitykseen, että työntekijä on joko täysin työkykyinen tai täysin työkyvytön. Pitkien sairauspoissaolojen sijaan pitää kuitenkin muokata työtä olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi. Tarvitsemme kaikkien työpanosta ja osallisuutta työelämässä.
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on viime vuosina kasvanut hälyttävästi. Tällä on kova hinta sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Mielenterveyden häiriöihin liittyy työpaikoilla ja yhteiskunnassa yhä vahva leimaantumisen pelko ja häpeä. Mielenterveyden häiriö ja työkyvyttömyyden uhka pitää tunnistaa varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyisin ja aloittaa tarvittavat työkyvyn tukitoimet nopeammin.
- Sairausloman aikainen yhteydenpito ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa säädetään työnantajaa vahvemmin velvoittavaksi sairausloman aikaisissa tarkastuspisteissä. Tarkastuspisteiden yhteydessä on tarkasteltava mahdollista työhön paluuta sekä tarvittavaa työn ja työajan muokkaamista. Työntekijän tarvitsemat palvelut ja tukimuodot on käytävä läpi.
- Työturvallisuuslakia täsmennetään siten, että riskit arvioidaan myös työhön palatessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen.
- Osaamisen päivittäminen ja perehdyttäminen toteutetaan työhön palattaessa ja tarvittaessa järjestetään koulutusta.
- Työtä on tarvittaessa muokattava työkykyä vastaavaksi, kunnes työkyky on palautunut.
- Vahvistetaan työntekijän oikeutta osa-aikatyöhön ja työnantajan velvoitetta järjestää osa-aikatyötä osasairauspäivärahaa ja osatyökyvyttömyyseläkettä koskevissa tilanteissa. Tällöin myös työkuormaa vähennetään ja työn mitoitus arvioidaan työaikaa vastaavaksi. Työntekijällä on oikeus palata aiempaan työhön.
- Esihenkilöiden koulutusta ja osaamista työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisesta, ennaltaehkäisevästä työstä ja työterveyshuollon palveluista lisätään. Työsopimuslain ja työturvallisuuslain perehdyttämistä koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että työntekijöiden työhyvinvoinnin sekä osaamisen ja digitaitojen kehittäminen otetaan vahvemmin huomioon.
Katso ohesta tallenne 3.4. keskustelusta
Lisätietoja:
