Palkka

Palkka on vastine tehdystä työstä. Vastine voi olla rahan lisäksi muutakin, vaikkapa asunto- tai autoetu. Palkan osia voivat olla aikaan, tehtävien vaativuuteen, suoritukseen sekä tulokseen perustuvat erät sekä erilaiset lisät.

27.5.2019

Palkkaa osaamisesta ja vastuusta

Palkka on vastine tehdystä työstä. Vastine voi olla rahan lisäksi muutakin, vaikkapa asunto- tai autoetu. Palkan osia voivat olla aikaan, tehtävien vaativuuteen, suoritukseen sekä tulokseen perustuvat erät sekä erilaiset lisät.

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkan on oltava tällöin työntekijän käytettävissä.

Suomessa ei ole vähimmäispalkkalakia. Palkan perustan muodostavat työehtosopimukset, joissa on määritelty kunkin alan vähimmäispalkat. Työehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkoja ei saa alittaa. Sen sijaan voi maksaa korkeampaa palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää. Yleissitoviksi julistettujen työehtosopimusten palkkamääräyksiä on sovellettava työntekijöihin, jotka ovat alalla toimivien järjestäytymättömien työnantajan palveluksessa.

Jos työnantajan toimialalla ei ole solmittu työehtosopimuksia, työntekijän palkka määräytyy työsopimuksessa sovitun mukaisesti. Jos työnantaja ja työntekijä eivät ole työsopimusta tehdessään sopineet palkasta, työntekijälle on työsopimuslain mukaan maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Aikapalkka maksetaan yleensä kerran kuukaudessa, tuntipalkka kuitenkin kahdeksi kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena tai provisiona, tämän osan palkanmaksukausi voi olla korkeintaan vuosi.

Palkkauksesta voidaan puhua bruttomääräisenä tai nettomääräisenä käsitteenä. Kun kokonais- eli bruttopalkasta vähennetään ennakonpidätyksenä tulovero sekä veronluontoiset maksut saadaan lopputuloksena nettopalkka.

Palkkausjärjestelmät ja -mallit palkkauksen pohjana

Monilla aloilla palkkarakenteita on uudistettu ja uudistetaan niin, että palkka määräytyy pääasiassa työn edellyttämien vaatimusten ja henkilön työsuorituksen perusteella.

Työt pisteytään monilla työpaikoilla vaativuuden mukaan. Peruspalkka koostuu tällöin työn vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä henkilön työsuoritukseen ja tulostavoitteiden saavuttamiseen perustuvasta palkanosasta. Palkkamalleja on useita.

Sairausajan palkka

Palkkaa maksetaan myös lakeihin tai sopimuksiin perustuvilta sairaus- tai muiden poissaolojen ajalta sekä vuosiloman ajalta. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään työtä, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan. Vähintään kuukauden kestäneessä työsuhteessa sairausajan palkka on täysi palkka yhdeksän arkipäivän ajan, jonka jälkeen alkaa oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan. Alle kuukauden työsuhteessa sairausajan palkka on puolet normaalipalkasta. Työnantaja saa osan maksamastaan sairausajan palkasta sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaisina päivärahoina.

Muut palkan osat

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu erikseen sairausajan palkasta, vuosilomapalkasta ja äitiysvapaan korvauksista. Lisäksi laissa ja alakohtaisissa työehtosopimuksissa on määritelty ylityön, yötyön ja vuorotyön sekä muiden erityisolosuhteiden korvauksista.

Palkkaa voidaan alentaa, mutta ei alle työehtosopimuksen vähimmäistason eikä ilman palkansaajan henkilökohtaista suostumusta tai lain mukaista irtisanomissyytä.

Työntekijällä on oikeus saada tietää palkan määräytymisperusteet, esim. mikä on perusosa, millaisia henkilökohtaisia osia tai luontoisetuja kuuluu hänen palkkaansa. Palkantarkastelu tehdään useimmilla aloilla vuosittain, ja samassa yhteydessä tarkastellaan myös toimenkuvan. Lisäksi toimenkuvan muutokset edellyttävät palkantarkastelua.

Palkkio toimeksiannosta

Kun työntekijä tekee yksittäisen toimeksiannon, esimerkiksi kirjoittaa artikkelin tai pitää luennon tietylle toimeksiantajalle, hän laskuttaa tehdystä työstä palkkion. Sen suuruudesta ja määräytymisperusteista sekä ehdoista kannattaa sopia kirjallisesti. Lisäksi esimerkiksi luottamustehtävien hoitamisesta, kuten erilaisten yhdistysten hallitustyöskentelystä, maksetaan palkkioita, esimerkiksi kokouspalkkioita.

Akavalla on oma palkkiosuositus, jossa on ohjeita palkkioperusteista ja palkkioiden suuruudesta (kts oheinen teksti). Lisäksi eri alojen järjestöillä on suosituksia palkkioista, joita sovelletaan alan toimeksiantoihin.

Palkkaa vai työkorvausta

Työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa. Työkorvausta maksetaan toimeksiantosuhteessa, jossa työn tilaaja sopii työn tekijän (yrittäjän) kanssa työn suorittamisesta sekä palkkion määrästä. Sen sijaan palkan tunnusmerkkinä on työsuhteessa tehty työ. Jos näin ei ole, kysymyksessä on työkorvaus.

Akavan palkkiosuositukset 2019

Seuraavassa kuvataan eräitä yleisemmin käytettyjä palkkiomääriä ja palkkioperusteita. Eräissä tapauksissa luentopalkkiot ovat viranomaisten ennalta vahvistamia eikä niistä yleensä ole mahdollisuutta sopia henkilökohtaisesti. Tämä koskee muun muassa yliopistoja ja korkeakouluja sekä kansalais- ja työväenopistoja.

Jos luento- tai esitelmäpalkkioita ei ole ennalta vahvistettu ja niistä sovitaan vapaasti, voidaan palkkion määrää laskettaessa noudattaa seuraavia laskuperusteita:

a. Perustuntipalkka saadaan jakamalla henkilön varsinaiselta työajalta saatava kuukausipalkka 100:lla.

b. Palkkion suuruutta määrättäessä tulee ottaa huomioon paitsi esityksen kestoaika myös siihen käytetty todellinen valmisteluaika. Valmisteluajan määrittelyn ollessa vaikeaa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa taulukkoa, jossa valmisteluaika on otettu huomioon vain kertoimien avulla:

c. Matka-aika luento- tai esitelmäpaikalle, mikäli se on Iyhyehkö, voidaan laskea kokonaisuudessaan lisäyksenä laskutettaviin tuntimääriin, pitemmän matkan matka-ajasta kuitenkin yleensä enintään puolet.

d. Palkkiota voidaan korottaa

  •  jos luento pidetään vain kerran tai erityisen harvoin
  •  jos kurssin tai vastaavan edustama taso on erittäin korkea tai  tavoite tavanomaista vaativampi
  • henkilökohtaisen kyvykkyyden perusteella
  • jos luentomateriaali sovitaan julkaistavan esimerkiksi luennon tilanneen tahon verkkosivuilla.

Näissä tapauksissa voidaan vähimmäistasona 45 minuutin esitelmästä, puheesta tms., pitää 407 euroa  ja kokeneelle asiantuntijalle 660 euroa.

e. Oman viraston, laitoksen tai työpaikan piirissä tapahtuvasta opetustehtävästä voidaan veloittaa erillinen korvaus yleensä vain, kun opetustehtävä pidetään erityisesti järjestettynä opetustilaisuutena, joka poikkeaa tavanomaisesta työrutiinin hoidosta.

f. Korvauksen harjoitustöiden tarkastamisesta, kokeiden korjaamisesta ja muusta vastaavasta jälkityöstä sekä koulutukseen liittyvästä valmistelutyös­tä katsotaan yleensä sisältyvän opetuspalkkioon. Toisin haluttaessa tulee siitä erikseen sopia, jolloin näistä tehtävistä tulisi laskuttaa perustuntipalkan mukainen tuntipalkkio.

Tuntitöiden palkkiot

Tuntipalkalla tehtävästä erityistä pohjakoulutusta edellyttävästä tilapäisestä tai määräaikaisesta työstä maksettava palkkio voidaan laskea jakamalla tavanomainen kuukausipalkka 100:lla ja korottamalla näin saatua euromäärää 20–60 %:lla sen mukaan missä määrin tuntipalkan lisäksi tulee sosiaalisia etuja, kuten vuosilomakorvaus ja eläke-edut. Samoin korotus­pro­senttiin tulisi vaikuttaa se, onko tuntityö tekijälleen selvästi ylityöluonteista.

Jos palkkio ei tällä tavoin ole määriteltävissä, yliopistossa tai korkeakoulussa loppututkinnon suorittaneen henkilön tuntipalkan tulisi olla vähintään 42 euroa  ja ylioppilastutkinnon suorittaneen vähintään 30 euroa tunnilta.

Asiantuntijapalkkiot

Jos luennon tai esitelmän pitäjä ei ole suorittanut ylempää korkea­koulututkintoa, yleensä hänet rinnastetaan tutkinnon suorittaneisiin, mikäli hänellä on huomattavia tieteellisiä tai taiteellisia ansioita tai pitkäaikainen koke­mus luennoimallaan alalla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voidaan vastaavasti rinnastaa opintojensa, asemansa tai kokemuksensa perusteella erikoisasiantuntijoihin.

Veloitettaessa on otettava huomioon ennen kaikkea tehtävän vaatima am­matti­pätevyys, siihen kuluva aika ja toimeksiantajalle koituva hyöty.

Vähim­­mäistuntipalkkio on 60 euroa ja kokeneelle asiantuntijalle 76 euroa – kuitenkin vastaavasti vähintään kahdelta tunnilta. Päiväpalkkio on vähintään 375 euroa  ja kokeneelle asiantuntijalle 509 euroa.

Kokeneella asian­tun­ti­jalla tarkoitetaan henkilöä, joka on väitellyt tohtoriksi tai muulla tavoin hankkinut suuren kokemuksen alallaan. Suositus koskee vain sellaisia toimeksiantoja, joissa asiantuntija on läsnä eikä laadi mitään kirjallista selvitystä tai lausuntoa. Näitä normeja voidaan käyttää myös muun­laatuisten tehtävien veloitusperusteena.

Kirjoituspalkkiot

Sanomalehtikirjoituksen tai muun sellaisen vähimmäishinta on 394 euroa, kokeneelle asiantuntijalle 521 euroa. Kun kysymyksessä on lehden toi­mi­tuksen erityisesti pyytämä artikkeli, jonka aihe, pituus, määräaika yms. seikat on tarkasti määritelty, on vähimmäispalkkio 139 euroa liuskalta ja yh­­destä sanomalehtikirjoituksesta 676 euroa sekä kokeneelle asian­tun­tijalle vastaavasti 185 euroa  ja 759 euroa.

Käytännössä sovelletaan yleisesti esityksen pituuden mukaan määräytyvää palkkiota. Milloin tämä on sopiva veloitusperuste, vähimmäispalkkio on A4-kokoiselta, 28–30 riviä käsittävältä liuskalta 104 euroa  ja kokeneelle asiantuntijalle 140 euroa.

Kirjoituspalkkioiden veloituksessa on vielä otettava huomioon, että on tavallisesti helpompi laatia pitkä selostus kuin Iyhyt ja ytimekäs. Tieteellisistä teoksista ja muista julkaisuista Iyhennelmiä ja arvosteluja laadittaessa on otettava huomioon selostettavan julkaisun laajuus ja laatu sekä määriteltävä palkkio ensisijaisesti näiden perusteiden mukaisesti.

Matkakorvaukset ja päivärahat

Toimeksiantajan suositetaan maksavan matkakustannukset – matkaliput hankintakuluineen, paikallismatkoineen, matkavarustuskustannuksineen, lentokenttäveroineen ja kuljetusmaksuineen – sekä päivärahat, hotellikorvaukset ym. valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Perustietoa palkasta

  • palkka määräytyy yleisesti työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan
  • sopimuksen mukaista palkkaa ei saa alittaa
  • palkan on oltava työntekijän tilillä sovittuna palkkapäivänä
  • palkkalaskelmasta on käytävä ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet

Akavan liitot tekevät palkkatutkimuksia ja -selvityksiä sekä julkaisevat tilastoja alan palkkauksesta. Jos tarvitset neuvoja, ota yhteyttä omaan liittoosi.

Lue lisää aiheesta