Tiedotteet

Tuore Akava Works -työolotutkimus kertoo, että 38 prosenttia korkeakoulutetuista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Liiallinen työmäärä, kiire, usean asian tekeminen yhtä aikaa ja häiritsevät keskeytykset aiheuttivat 40–60 prosentille vastaajista haitallista kuormitusta vähintään melko paljon. Akava korostaa, että tarvitsemme tehokkaampia keinoja puuttua psykososiaaliseen kuormitukseen ja panostuksia työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi.

Uusi kunnianhimoinen pitkän aikavälin sopu ilmastorahoituksesta on SAK:n, Akavan ja STTK:n keskeinen tavoite YK:n COP29-ilmastokokouksessa. Vähähiiliseen talouteen siirryttäessä ilmastorahoitus mahdollistaa reilun murroksen työntekijöille.

Akava vaatii, että työelämän ikäsyrjintään puututaan tehokkaammin, jotta myös kokeneet asiantuntijat työllistyvät nopeammin ja voivat jatkaa työssä pidempään. Akavan ratkaisuehdotuksiin kuuluu muun muassa yhdenvertaisuuslain muutos sekä urakatsaus, jonka avulla selvitettäisiin työntekijän osaamisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Työssä jatkamista voidaan tukea myös lisäämällä joustavuutta työaikajärjestelyihin tai työnteon tapoihin.

Akava vastustaa jyrkästi vientivetoista palkkamallia koskevaa lakiesitystä, joka kytkee yleisen palkkakehityksen vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Malli asettaa erityisesti julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät epäoikeudenmukaiseen asemaan. Se heikentäisi merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada oikeudenmukaista palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta.

Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja työelämän välisiä kumppanuuksia, korostavat Akava ja Arene. Suomen on muun Euroopan tavoin löydettävä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävä talouskasvu on rakennettava monipuolisen tutkimuksen ja korkean osaamisen varaan. Tämä edellyttää työelämäläheisen korkeakoulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rakenteiden ja rahoituksen uudistamista kaikkialla Euroopassa. 

Suomalaisten korkeakoulujen hallinnossa on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma, osoittaa tuore tutkimus ”Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa”. Korkeakoulujen ylin johto on miesenemmistöistä, vaikka enemmistö niiden opiskelijoista ja henkilöstöstä on naisia. Miesten osuus nousee mitä korkeammalle korkeakoulujen hallintohierarkiassa mennään. Rehtorin asema on edelleen miesvaltaisin toimi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Samalla opetustehtävät ovat kasaantumassa aiempaa enemmän naisille, mikä syventää sukupuolten välistä segregaatiota.