Tiedotteet

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten uusien etuusmallien käyttöönoton väliin on muodostumassa katkos, joka vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Järjestöjen tekemiä esityksiä ei ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.

Akava korostaa, että maan hallituksen pitää nopeasti pyrkiä purkamaan työmarkkinoiden kriisi ja pyrkiä palauttamaan luottamus, jotta työmarkkinoiden kriisi ei heikennä kasvun edellytyksiä. Tämä edellyttää tietenkin myös työmarkkinaosapuolilta vastaantuloa. Uudet sopeutustoimet voivat kärjistää työmarkkinatilannetta uudelleen. Työeläkkeiden kolmikantaista valmistelua pitää jatkaa kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Akava huomauttaa.

Akava vaatii, että maan hallitus panostaa vaikuttaviin toimiin, joilla tuetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti työikäisten työkykyä. Hallitusohjelmassa on tavoite vähentää puolella työpahoinvoinnin ja -uupumuksen aiheuttamat sairauspoissaolot viiden vuoden aikana, mikä on Akavallekin tärkeä tavoite. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet puuttumaan, ja työkyvyn tukemisen sijaan hallitus pyrkii suitsimaan sairauspoissaoloja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella.

Työkyky ja työssä jaksaminen on miljardiluokan yhteiskunnallinen kysymys. Tervetuloa seuraamaan työhyvinvointiaiheista verkkolähetystämme keskiviikkona 3.4. kello kello 11–12.

Akava korostaa kasvupanostusten merkitystä ja muistuttaa, että leikkaukset ja veronkiristykset pitää ajoittaa suhdannepoliittisesti viisaasti, jotta ne eivät syvennä taantumaa. Akava vaatii kehysriihikannanotossaan, että panostukset koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja TKI-toimintaan on turvattava vähintään nykytasoisella rahoituksella.

Akava on pettynyt siihen, että paikallisen sopimisen laajentamista koskevan esityksen valmistelu on tapahtunut yksinuottisesti hallituksen ja elinkeinoelämän järjestöjen linjausten pohjalta. Palkansaajajärjestöjen vaikutusmahdollisuudet esityksen yksityiskohtiin ovat loistaneet poissaolollaan, ja järjestöt jättivät yhteisen eriävän mielipiteen esitykseen.