EU linjasi oikeusvaltiosta: demokratian polkijoiden puntit alkavat tutista
Oikeusvaltiokysymys on noussut koronan ja ilmastonmuutoksen ohella politiikan kärkihuoleksi Euroopassa. Unioni on onneksi viimein herännyt toimimaan oikeusvaltion puolustamiseksi. 1.1.2021 astui voimaan historiallinen laki, jolla komissio voi jäädyttää EU-maksut jäsenmaalle tai periä niitä takaisin. Toimin tämän lain pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa. Lakia hyväksyttäessä viime joulukuussa jäsenmaiden EU-huippukokous pyrki vielä viime hetkinään heikentämään lain tehokkuutta. Erityisesti Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán ja Puola pyrkivät viimeiseen asti jopa pysäyttämään oikeusvaltiolain synnyn.
Mitä on muuttumassa EU:n ja USA:n välillä Bidenin kaudella?
Muutama vuosi sitten tuskin kukaan olisi kuvitellut, että Yhdysvallat on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin ja hallinto elvyttää ja panostaa kansalaisten perusturvaan ennennäkemättömällä tavalla. Koronapandemian ja Bidenin valinnan jälkeen Yhdysvallat on tehnyt käännöksen ja palannut kansainvälisiin pöytiin tuoden samalla uuden alun transatlanttiseen yhteistyöhön.
Tiede on ratkaisu aikamme ongelmiin
Tiede ja tutkimus ovat avainasemassa ihmiskunnan, yhteisen planeettamme ja sen uhanalaisten ekosysteemien tämänhetkisten haasteiden ratkaisemisessa. Tieteellä ja tieteeseen perustuvalla politiikalla on väliä. Olipa kyse terveyden parantamisesta, kestävän talouden rakentamisesta, köyhyyden tai ilmastonmuutoksen torjunnasta – tiede on osa vastausta.
Brexit oli kansallisvaltion ja demokratian voitto
Itsenäisyys ja suvereniteetti ovat valtiolle kaikki kaikessa. Valtio joko on olemassa itsenäisenä ja suvereenina tai se on osa jotain muuta valtiota. Tämän Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron eli brexitin puolesta äänestäneet yli 17 miljoonaa brittiä olivat sisäistäneet syvällisesti. Brexitiä onkin mahdoton ymmärtää ottamatta huomioon brittien halua palauttaa itsemääräämisoikeutensa syvenevän EU-integraation aiheuttaman paineen alla.
Synkästä historiasta valoisampaan tulevaisuuteen – voidaanko EU:n kehitysyhteistyötä tehdä oikeudenmukaisesti?
Opiskelijana toimin Suomen ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyön neuvottelukunnan puheenjohtajana. Teimme muun muassa pienehkön kouluhankkeen Mosambikissa. Tuolloin pohdin monesti, mikä on meidän, etuoikeutettujen eurooppalaisten asema kehitysyhteistyössä. Samaa pohdintaa teen tässä kolumnissa.
Nyt on panostettava koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin
Euroopan keskuspankilla, EKP:lla, ei ole EU:n perussopimuksen mukaan oikeutta ostaa suoraan jäsenvaltioiden liikkeelle laskemia velkapapereita. Se olisi setelirahoitusta.
