Vihreä elvytys EU:n näkökulmasta: jokainen elvytyseuro on suunnattava kestäviin ratkaisuihin
Ihmiselämän mittapuulla elämme historiallisesti merkittävää ajanjaksoa. Tämä on se hetki, jolloin voimme vielä ratkaista ilmastonmuutoksen ja estää monimuotoisuuden tuhoutumisen.
Annetaanko EU:lle oikeus periä omia veroja?
Kaikki elvyttävät nyt väkevästi ja hyvä niin. Mutta jos EU:n elvytysrahastosta annettaisiin Suomelle omien elvytysmiljardien päälle avustusta noin 25–30 miljardia euroa eli yli 10 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt), kuten Kroatialle, se olisi jo jotakin.
Kansainvälinen digitalous hakee muotoaan
Kansainvälinen digitalous on viime vuosiin saakka pysynyt pitkälti sääntelyn ulottumattomissa lukuun ottamatta jäsenmaita koskevaa EU-sääntelyä. WTO:n sääntökirja käytännössä viimeisteltiin nykyiseen muotoonsa 1990-luvun puolivälissä, jolloin ostokset tehtiin Amazonin sijaan kivijalkakaupoissa ja WhatsAppin tilalla käytettiin kirjepaperia ja kuulakärkikynää.
Erasmusta ei voi etäyhteydellä korvata
Koronakriisi on aiheuttamassa maailmanlaajuisen oppimisen kriisin. Yli 90 prosentilla maailman koululaisista ja opiskelijoista koulut ovat olleet tänä vuonna suljettuna, osalla kuukausia. Opettajat, oppilaat ja perheet ovat venyneet uskomattomiin suorituksiin etäopetuksessa. Samalla korona-aika on nostanut esiin suuret erot alueiden ja koulujen välillä. Suomessa etäopetusta on pystytty järjestämään melko hyvin, mutta tilanne ei ole näin hyvä edes kaikkialla Euroopassa.
EU:n uusi talouspolitiikka koronan jälkeen
Finanssikriisin jälkeinen talouspolitiikka Euroopassa jätti vahvan muistijäljen tähän päivään ja kauemmaksikin. EKP pidättäytyi ahtaasti hintakehityksen vahtina ja vakaus- ja kasvusopimus vaati leikkauksia, mikä pahensi vapaina heiluneiden rahoitusmarkkinoiden jättiriskien aiheuttamaa kriisiä. Kovan kapitalismin mallimaa Yhdysvallat toimi finanssikriisissä joustavammin kuin Eurooppa ja palasi nopeammin kasvun ja työllisyyden nousun tielle.
Liikenteen murros vie kohti vähäpäästöisyyttä ja tekoälyä
Liikenne on jo pitkään ollut jarrumiehenä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uusista menestyneistä ratkaisuista huolimatta alan päästöt ovat kasvaneet 1990-luvulta, toisin kuin vaikkapa teollisuuden tai energiantuotannon. Liikenne tuottaa yhä neljäsosan Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä, suurin päästölähde kulkee kumipyörillä.
