Lausunnossaan Valtioneuvoston kanslialle Akava pitää tehtyä työtä hyvänä ja tunnistaa siinä monia tärkeitä asioita, mutta katsoo, että osaaminen ja sen vahvistaminen tulisi näkyä vahvemmin osana strategisia valintoja.

Lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle Akava pitää kannatettavana tavoitetta hoitoon pääsyn nopeuttamisesta sekä ennaltaehkäisyn ja perusterveydenhuollon vahvistamisesta, mutta suhtautuu varauksella esitettyyn kela-korvausten valinnanvapauskokeiluun.

Akava toteaa sisäministeriölle antamassaan lausunnossa, että työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä Suomen talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä on kuitenkin laskenut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja vastavalmistuneiden työllistymisessä osaamista vastaaviin töihin on haasteita. Akavan mukaan tilanteen kääntämiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia.

Opetushallitukselle antamassaan lausunnossa Akava pitää tekoälysuositusten luonnosta pääosin kattavana. Se selkeyttää koulutuksen järjestäjien ja opetushenkilöstön velvoitteita tekoälyn käytössä. Suositukset huomioivat keskeiset lainsäädännölliset vaatimukset ja vastuukysymykset.

Työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa SAK, Akava ja STTK katsovat, että yhä kiihtyvän työelämän rakennemuutoksen, digitalisaation ja tekoälyn täplittämässä toimintaympäristössä tehokas työllisyyspolitiikka edellyttää myös ILO:n suosituksen nro 205 näkökulmasta, että työntekijöiden osaamista kehitetään sekä työsuhteen aikana että työttömyysjaksoilla uudelleen työllistymisen mahdollistamiseksi. Sen sijaan, että Suomen hallitus pyrkisi edistämään suosituksen tavoitteita, työttömien ja lomautettujen mahdollisuuksia kehittää osaamistaan on heikennetty.

Lausunnossaan oikeusministeriölle Akava pitää tärkeänä, että lainvalmistelun kuulemisoppaassa on huomioitu lakisääteiset kuulemisvelvoitteet, kuten kolmikantainen lainvalmistelu. Kolmikantainen lainvalmistelu perustuu kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksiin.