Sekä Juha Sipilän että Antti Rinteen tulevan hallituksen EU-linjassa on monia yhtäläisyyksiä. Molemmat ovat toimivan ja lisäarvoa tuottavan EU:n puolella ja kannattavat niin sanottua yhteisömetodia, jossa komissio on aloitteiden tekijä. Jäsenyys Euroopan unionissa on itsestään selvä asia ja oikeusvaltioperiaatteet kunniassa. Kummassakin ohjelmassa on koko joukko samoja edistettäviä kysymyksiä digitalisaatiosta kauppapolitiikkaan ja turvallisuuskysymyksiin asti.

EU:n asialistan kärjessä ovat tekoälyn, vähähiilisen talouden ja kiertotalouden, digitalisaation ja robotisaation kaltaiset aiheet. Ne muokkaavat perusteellisesti taloutta ja työmarkkinoita. Samanaikaisesti on meneillään kiihtyvä maailmanlaajuinen innovaatio-, tutkimus- ja osaamiskilpailu, jossa Eurooppa on mukana. Yhteiskunnalliset tietotaidot korostuvat yhä monimutkaisemmissa yhteiskunnissa ja esimerkiksi erilaisten valeuutisten vuoksi. Tiedon, taidon ja sivistyksen merkitys korostuu yhä enemmän kaikessa EU:n toiminnassa.

Komission edellisen puheenjohtajan José Barroson kaudella EU:n toiminta työelämäasioissa käytännössä jäädytettiin. Uusia lakialoitteita ei juuri tullut, päätöksiä ei saatu aikaiseksi. Tämä johti lisääntyvästi kysymyksiin, eikö EU olekaan kaikkia varten. Jäädytyslinja oli suora syöttö lapaan EU:n vastustajille.

Brittiparlamentti tyrmäsi EU:n ja maan hallituksen neuvotteleman brexit-erosopimuksen. Vaikka tilannetta nyt joukolla päivitellään, sopimuksen kaatumisella on etunsakin.

Brexit-keskustelussa on toistaiseksi jäänyt liian vähälle huomiolle sen vaikutukset esimerkiksi tutkimukseen, koulutukseen, tieteeseen ja oppilaitoksiin. Tässä asiassa Iso-Britannia ei ole mikä tahansa rivijäsenmaa EU:ssa, vaan jopa suurvalta.