Komission edellisen puheenjohtajan José Barroson kaudella EU:n toiminta työelämäasioissa käytännössä jäädytettiin. Uusia lakialoitteita ei juuri tullut, päätöksiä ei saatu aikaiseksi. Tämä johti lisääntyvästi kysymyksiin, eikö EU olekaan kaikkia varten. Jäädytyslinja oli suora syöttö lapaan EU:n vastustajille.

Brittiparlamentti tyrmäsi EU:n ja maan hallituksen neuvotteleman brexit-erosopimuksen. Vaikka tilannetta nyt joukolla päivitellään, sopimuksen kaatumisella on etunsakin.

Brexit-keskustelussa on toistaiseksi jäänyt liian vähälle huomiolle sen vaikutukset esimerkiksi tutkimukseen, koulutukseen, tieteeseen ja oppilaitoksiin. Tässä asiassa Iso-Britannia ei ole mikä tahansa rivijäsenmaa EU:ssa, vaan jopa suurvalta.

Juuri ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja julkaistiin selvitys siitä, mitä maan mahdollinen EU-ero merkitsisi talouden ja työpaikkojen näkökulmasta. Brexitin kaltaisella swexitillä on maassa ainakin periaatetasolla vahva poliittinen kannatus. Ruotsin vaalien suurvoittaja Sverigedemokraterna on esittänyt asiasta kansanäänestystä Britannian mallin mukaisesti. Myös hyvin menestynyt Vänsterpartiet on ottanut myönteisen kannan swexitiin.

Ainakin tällä viikolla on näin, kun Turkuun kokoonnutaan kolmen päivän ajaksi pohtimaan Eurooppa-kysymyksiä. Kyseessä on ensimmäinen Eurooppa-foorumi Suomessa. Se on laaja tapahtuma, jossa päättäjät, etujärjestöt, tutkijat ja kiinnostuneet kansalaiset voivat puida mielipiteitään maanosamme asioista. Jotkut ovat nimittäneet sitä EU-asioiden Suomi-areenaksi, vaikka esikuvaa on haettu pikemminkin Ruotsin vastaavista tapahtumista.

Eurooppa on maailman kärkisijoilla, mitä tulee tieteellisten julkaisujen tuottamiseen. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna pohjoismaat ja erityisesti Suomi sijoittuvat kärkipaikoille korkeakouluyhteisön suorituskykyvertailuissa. Suomen ja Viron kaltaiset maat ovat menestyneet mainiosti oppilaiden osaamista arvioivissa PISA-tutkimuksen kaltaisissa vertailuissa.