Akavan kehysriihikannanotto 19.3.2024
Akavan hallitus keskusteli kehysriihikannanotosta ja teki siitä päätöksen kokouksessaan 19. maaliskuuta.
Akavan opiskelijat, STTK Opiskelijat ja SYL: Opiskelijat on nostettava velkakuopasta
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan opiskelijoiden velkaantumisesta ja vaativat toimia sen pysäyttämiseksi. Opintolainakanta on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotuen leikkausten jälkeen. Opiskelijoiden velkakuoppa vain syvenee: vuonna 2022 korkeakoulusta valmistuneilla oli keskimäärin 22 660 euroa opintolainaa, eli noin kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tammikuussa 2024 opintolainakanta oli jopa 6,2 miljardia euroa.
EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyysvakuutusmaksun alennusvaraa ei valtiontalouden tilkkeeksi
Työttömyysvakuutusmaksut on tarkoitettu ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt korostavat, että tätä vakuutusperiaatetta ei pidä rikkoa, eikä sosiaalivakuutusmaksuja käyttää muun julkisen talouden vahvistamiseen.
SAK, Akava ja STTK: Hallitus uhkaa kaataa EU:n yritysvastuudirektiivin
Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat voimakkaasti kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.
Akavan hallitus valitsi varapuheenjohtajat kaudelle 2024–2025
Akavan hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 24. tammikuuta varapuheenjohtajat kaudelle 2024–2025. Edellisen kauden puheenjohtajisto jatkaa tehtävässään. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Jari Jokinen ja muut varapuheenjohtajat ovat Katarina Murto, Ville-Veikko Rantamaula ja Mikko Salo. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren johtaa puheenjohtajistoa.
Akavan ratkaisuehdotukset työelämäuudistusten tasapainottamiseksi
Olemme ehdottaneet ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin saavuttaa tasapainoa hallituksen työelämää koskeviin esityksiin sekä saada niille yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Kokonaistarkastelu muutoksista ja niiden vaikutuksista on tärkeää. Mielestämme tulisi etsiä järjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä ja neuvotteluilla keinot, joilla saavutetaan työllisyysvaikutuksia.
