Lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle palkansaajakeskusjärjestöt toteavat muun muassa, että Suomen työelämässä on paljon työntekijöiden hyväksikäyttöä, joka ilmenee vakavista ihmiskaupan tunnusmerkit täyttävistä työvoiman hyväksikäytön ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän muodoista työntekijöiden alipalkkaukseen. Leimaavaa näissä vakavuusasteeltaan erilaisissa tapauksissa on työnantajan taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijän kustannuksella.

Akava pitää lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtyä työtä jatkuvan oppimisen sanaston harmonisoimiseksi erittäin tärkeänä.

Lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Akava näkee, että suunnitelmassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käytön päälinjaukset vuosille 2025–2032 ovat hyvin valittu ja niissä on tunnistettu olennaiset asiat. Akava kannattaa näkemystä nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kunnianhimon ja määrän tasoa Suomessa.

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa muun muassa, että uudistusten toteuttamiseen ja palveluiden toimeenpanoon on varattava riittävät henkilöstö- ja muut resurssit. EU-tuen säilyttämisen tai menettämisen merkitys on arvioitava.

Akava katsoo lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle muun muassa, että lakisääteiseen järjestelmään siirtyminen takaa työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeudet myös vaikeissa työmarkkinatilanteissa. Koska yhteistoiminta perustuu kirkossa nykyään työmarkkinasopimukseen, on sekä työnantaja- että työntekijäosapuolella mahdollisuus irtisanoa sopimus ilman erityistä perustetta.

Lausunnossaan opetushallitukselle Akava pitää kannatettavana, että terveydentilavaatimuksia katsotaan vielä läpi siitä näkökulmasta, aiheuttavatko ne epätarkoituksenmukaista monitulkintaisuutta.