Akavan Erityisalat: Suomi tarvitsee humanististrategian
Ihmistieteiden näkökulmaa päätöksenteossa ja työelämässä on vahvistettava kansallisella strategialla, joka turvaa humanististen alojen koulutuksen, Akavan Erityisalat vaatii. ”Juuri humanistiopinnot valmentavat kriittisyyteen, monitahoiseen ongelmanratkaisuun ja empatiakykyyn, joita Suomi kriisien ratkaisussa nyt tarvitsee”, sanoo liiton puheenjohtaja Pasi Hario.
Akavan Erityisalat: Kysely: Suomalaisista 76 % pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna
Suomalaiset ottavat voimakkaasti kantaa kulttuurin puolesta kansalaiskyselyssä. Kulttuuri koetaan peruspalveluna. Suurin yksimielisyys on siitä, että kulttuuripalveluja tulee tarjota kaikenlaisille ihmisille. Kulttuuria arvostavat eniten nuorimmat ja toisaalta iäkkäimmät. Perussuomalaiset erottuvat vähiten kulttuurimyönteisinä. Tutkimuksen toteutti Kantar Public Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia: Sosiaalialan korkeakoulutusta ja työolosuhteita kehitettävä määrätietoisesti
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hanketyöryhmä on julkaissut sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan loppuraporttinsa.
Akavan opiskelijat mukana kannanotossa: Suomalaisten nuorten opiskelu- ja työkyky on turvattava
Akavan opiskelijat ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ yhdessä nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa haluavat tarjota ratkaisuja nuorten työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Korona-aika syvensi nuorten kokemaa kuormitusta ja pahensi mielenterveyden haasteita etenkin jo ennestään vaikeassa asemassa olevien nuorten keskuudessa. Haasteet heijastuvat myös kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien opettajien työoloihin.
Suomen Työterveyshoitajaliitto: Työterveyshuollon rooli työikäisten työkyvyn tukijana on entistä tärkeämpää juuri nyt
Työterveyshuollon roolista on keskusteltu puolesta ja vastaan jo pitkään. THLn tuoreen selvityksen mukaan työterveyshuollon sairaanhoitoon liittyy ongelmia. Työterveyshuolto on nähty työikäisten ohituskaistana, josta työikäiset saavat paremmin sairaanhoidon palveluja kuin muut kansalaiset. Väite pitää osittain paikkansa. Eriarvoisuutta on sekä työikäisten että muun väestönosan kesken. On kuitenkin hyvä muistaa, että näitä palveluja ei kustanneta julkisin verovaroin, vaan kustannukset jaetaan työnantajille ja työntekijöille.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt: THL:n esitykset ruuhkauttaisivat terveyspalvelut ja lisäisivät eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa
Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen rooli työikäisten terveyspalvelujen turvaamisessa ja työkyvyn edistämisessä. Työterveyshuollon palvelut turvaavat osaltaan, että hyvinvointialueiden terveyspalvelut eivät ruuhkaudu entisestään. Työterveyttä koskevassa THL:n selvityksessä ei oteta huomioon, että työnantajat jatkaisivat vapaaehtoisen sairaanhoidon tarjoamista työntekijöilleen ilman nykyisiä rajoitteita, jolloin eriarvoisuus lisääntyisi myös työssä olevien kesken, painottavat työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK.