Terveydenhoitajaliiton tekemän kyselyn mukaan yli puolet vastaajista koki, että henkilökohtainen työmäärä oli työaikaan nähden liian suuri ja 40 prosenttia vastasi, ettei pysty tekemään työtään lain edellyttämällä tavalla. Huolestuttavan suuri joukko (42 %) koki, ettei pysty palautumaan työstä työajan ulkopuolella.
– Ennaltaehkäisevän työn tarkastuksia jää edelleen tekemättä riittämättömien työntekijä- ja aikaresurssien takia ja toteutuvissakin tarkastuksissa vastaanottoaika on liian lyhyt vaikuttavalle ennaltaehkäisevän työn tekemiselle, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym.
Positiivista sen sijaan oli, että vastaajista 2/3 pystyi ainakin jollakin tavoin vaikuttamaan omaan työhönsä ja sen suunnitteluun. Yli puolet vastaajista uskoi työnantajan arvostavan tehtyä työtä, mutta koki silti saavansa liian vähän palautetta työstään. Henkilöstöjohtamisen nähtiin kuitenkin kehittyneen viime vuosien aikana, ja lähes 80 prosenttia vastaajista koki tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja yhteistyön toimivan työpaikoilla.
– Terveydenhoitajatyö on vaativaa ja laaja-alaista. On tärkeää, että terveydenhoitajilla on aidosti aikaa keskittyä työhönsä ja heillä säilyy positiivinen tunne oman työnsä hallinnasta, Grym korostaa.
Vastausten perusteella yksi keskeisimpiä työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä on se, että työssä ei ole mahdollista hyödyntää sitä ammattitaitoa ja asiantuntemusta, mikä työntekijällä on. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja yli 60 prosenttia vastaajista koki, ettei muutostilanteita ennakoida tai muutoksista saa riittävästi tietoa.
– Terveydenhoitajan työtä ei tule mitata vain tuottavuudella, vaan myös laadulla ja asiakastyytyväisyydellä. Määrällisiä tavoitteita tärkeämpiä tulisivat olla laatu, vaikuttavuus ja aito kohtaaminen, Grym painottaa.
Kyselyssä pyydettiin myös ehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Esille nousivat mm. työnohjaus, säännölliset kehityskeskustelut, työaikojen joustavuus sekä työntekijöiden suurempi mahdollisuus vaikuttaa työaikasuunnitteluun. Erityisesti ikääntyviä työntekijöitä auttaisi jaksamaan mahdollisuus osa-aikaiseen työhön ja vuorotteluvapaisiin.
Esihenkilöiltä toivottiin selkeitä ohjeita työn priorisointiin, jos se resurssien niukkuuden vuoksi on välttämätöntä. Päivitettyjä henkilöstömitoitussuosituksia kaivattiin erityisesti neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon. Toiveina olivat myös asiantunteva johtaminen sekä mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoaan.
– On tärkeää kuunnella työntekijöitä – mitkä tekijät auttavat jaksamaan työssä ja mitkä työmenetelmät ovat toimivia? Grym pohtii.
– Työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen tulee nähdä kilpailuetuna. Osaaminen ei pääse esiin, jos on väsynyt. Jaksaminen ja motivaatio lisäävät työn tuottavuutta. Hyvinvoiva työntekijä pystyy hyödyntämään osaamistaan, Grym jatkaa.
Jo aikaisemmin terveydenhoitajaopiskelijoille tehdyn Terveydenhoitajaliiton kyselyn mukaan terveydenhoitajaopiskelijat arvostavat terveydenhoitajan työtä ja vastavalmistuneet terveydenhoitajat haluavat työllistyä alalle. Opiskelijat kokevat saaneensa hyvää ohjausta opintojensa aikana erityisesti neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.
– Iloksemme voimme todeta, että Valvira rekisteröi viime vuonna yli 90 uutta terveydenhoitajaa edellisvuotta enemmän. Nyt on vain kehitettävä työelämää entistä paremmaksi, jotta tulevat ja juuri alalle tulleet terveydenhoitajat jaksavat jatkossakin tehdä vaikuttavaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitajatyötä ja edistää kansan terveyttä, Grym toteaa.
Lisätiedot:
puheenjohtaja Kirsi Grym, p. 050 564 7300, kirsi.grym@terveydenhoitajaliitto.fi
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry on ammattijärjestö, joka edistää terveydenhoitajien ja audionomien työmarkkinaedunvalvontaa sekä koulutuksellista, ammatillista ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Toimimme aktiivisesti terveyden edistämiseksi ja vaikutamme kannanotoilla ja aloitteilla työmarkkina-, koulutus- ja terveyspolitiikkaan. Terveydenhoitajaliitto kuuluu korkeasti koulutettujen Akavaan.
***
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 17.4. kello 6.00
